Runsas viinan käyttö pelastaa ilmaston?


Aika-ajoin on tällä Roskasaitillani ollut artikkeleita alkoholipolttoaineista, kuten etanolista. Syynä tähän on oma harrastuneisuutenikin. Minusta riippumattomista syistä taloyhtiömme kerää biojätettä, josta valmistetaan etanolipolttoainetta, kuvat 1 ja 2. Kannattaa kiinnittää huomioita, ettei biohajoavat muovit kelpaa biojättäisiin! Olen siinä käsityksessä, että ne tukkivat prosessia. Tavallinen muovi käy kääreeksi.

Kuva 1. Meidän taloyhtiön polttonesteen raaka-ainevarasto.

Kuva 2. Osasuurennos, etiketti.

Melko tuore Science Dailyn artikkeli kertoo (Linkki), että Brasilian sokeriruokoviljelmien laajentaminen vähentäisi enimmillään maailman hiilidioksidipäästöjä yli 5%. Skenaariossa sokeriruo’osta valmistettu etanoli korvaisi fosiilista bensiiniä. Tutkielman tiivistelmässä puhutaan maaöljyn korvautumisesta 3,8…13,7% osuudella. Karkeasti sanottuna se olisi vasta sitä sitä suuruusluokkaa, että kaikki ajaisivat E10-bensiinillä. Puhtaisiin etanoliautoihin ei päästäisi kovinkaan helposti edes globaalilla ponnistuksella.

Mitä vähän tuossa artikkelissa ihmettelin, niin ympäristöhaittoja ei tästä laajan mittakaavan etanolin tuotannosta pitäisi seurata. Tutkijat korostavat sokeriruokoetanolin olevan ilmastoystävällisempää kuin maissietanoli.

Suomessa valmistetaan elintarvike- ja ruokajätteistä etanolia. Tässä on selkeästi riittämätön raaka-ainelähde liikenteen täydellistä etanoliin siirtymistä ajatellen, mutta hyvänä kotimaisena lisänä ST1:n etanoli toki menee. Kovin kannattavaa ei ehkä tämäkään tuotanto ole, mutta sentään toimivaa, päinvastoin kuin moni muu bioetanolihanke.

Tähän loppuun vielä pieni herja: Koskenkorvan vesi on todella arvokasta, ehkä sitä kannattaisi myydä ihan puhtaanakin, ilman halvan etanolin lisäystä?

Linkkejä aiheeseen

https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3410.html (Linkki) Tutkielman tiivistelmä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/10/171025090524.htm (Linkki) Uutinen, joka kertoo biopolttoaineen tuotannon mahdollisista haitoista Indonesiassa. Eikö sokeriruoko aiheuta vastaavaa kuin öljypalmu?

https://en.wikipedia.org/wiki/Biofuel_in_Sweden (Linkki) Wikipedian artikkeli Ruotsin biopolttoaineista. Etanolin (E85) suhteen Ruotsi oli aiemmin liikkeellä kuin Suomi.

https://www.lvm.fi/-/autokannan-uusiutuminen-tukee-paastojen-vahentamista-955794 (Linkki) Bensiiniauton muunnokseen etanoliautoksi (E85-kelpoiseksi) saa tukea 200 € muunnoskatsastuksen jälkeen.

https://yle.fi/uutiset/3-9899262 (Linkki) ST1:n johtaja esittää oman visionsa. Sähköauto ei ole ratkaisu, muttei etanolipolttoainekaan nouse esille.

https://yle.fi/uutiset/3-9865842 (Linkki) Myllykosken bioetanolitehdas vastatuulessa.

Mainokset

3 responses to “Runsas viinan käyttö pelastaa ilmaston?

  1. Perehdyttyäni aiheeseen viitisen minuuttia, opin mm., että jo Nikolaus Otton ensimmäinen nelitahtimoottori kävi viinalla. Myös Henry Fordin T-malli oli suunniteltu toimimaan sekä viinalla että bensalla.
    Sokeriruokoviinaa on Brasiliassa pantu kansanautojen tankkiin neljännes, puolet tai joihinkin autoihin jopa 95 prossaa viinaa, viisi vettä ja viisi prossaa bensaa.
    Yleisen alkoholikeskustelun kiinnostavimpia aiheita lähikauppakaljan prosenttien ohella lienee kiljun panemisen salliminen vuoden 2018 alusta lähtien. Autoihin kilju ei kuitenkaan käy, ellei ehkä polttokennoon. Kuskit eivät vieläkään saa kiljua, ei yhtään!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s