Emma Karia hävettää, minua ei


Kuva 1. Kansanedustaja Emma Kari. Kuvalähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Emma_Kari.jpg

Vihreiden kansanedustaja Emma Karia hävettää nyt Suomi (Linkki). Syynä hänellä on ilmastopolitiikka ja metsiemme hakkuut. Metsäteollisuus sai EU:lta valtuudet hakata enemmän kuin Kari olisi sallinut. Toisena häpeän aiheena näkyisi olevan Fortumin ostos Saksasta. Ei lämmintä ilmaa, vaan lämpimiä voimaloita, jotka Karin mielestä pilaavat ilmaa.

Emma Karillahan on kohtalaiset eväät ymmärtää ympäristöasioita, koska hän on LuK ja opiskellut ympäristönsuojelutiedettä (Linkki). Tämän lisäksi hän on varmaan ympäristöpolitiikkaan varsin hyvin perehtynyt Wikipedian tiedoista päätellen.

Vaikka minuakin jotkin asia Suomessa saattavat hävettää, niin ei tämä metsäteollisuutemme ehkä lobbaama päätös. Ensiksikin siksi ei, että Suomessa on varsin runsaasti luonnonsuojelueiden metsiä, jonne metsäteollisuus ei ulotu. Toisekseen hoidettu metsä on vähän kuin puupelto. Ei sen ole tarkoituskaan tuottaa maksimaalista biomassaa tai hiilinielua, vaan maksimaalista pääoman tuottoa. Vertaan tätä siihen, että kylvämällä juolavehnää viljapellolle biomassan tuotanto tod. näk. lisääntyisi ja varsinkin juolavehnän syvään ulottuvat maavarret lisäisivät maaperään jäävää hiiltä.  Vähän tässä asiassa on ollut sellainen maku, että jos Suomi olisi tuhonnut kaikki metsänsä vaikka sitten kulottamalla ennen EU:hun liittymistä ja pistänyt kaiken energiatuotannon kivihiilelle, olisimme nyt hyvissä asemissa hiilipäästöjen suhteen. Monet keskisen Euroopan maat ovat miltei näin tehneetkin pitemmän ajan kuluessa. Historiattomuus on nykyajan vitsaus.

Koska toinen Karin häpeämä seikka liittyy Saksaan ja lisäksi vielä Vihreiden ideat vaikuttavat pääosin keskieurooppalaisilta eivätkä suomalaisilta, niin katsotaanpas tähän väliin, miten hyvin Saksa on hoitanut tonttinsa.

Kuva 2. Energiamuotojen kehitys Saksassa. Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/File:Electricity_Production_in_Germany.svg

Saksan sähköntuotannon kehityksestä kuvasta 2 voitaneen nähdä, että uusiutuvien lisääminen ei ole vähentänyt hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, koska alas on ajettu päästötöntä ydinvoimaa, eikä päästöllistä hiilivoimaa. Varsin hyvin kehittynyt Other-tuotanto lienee pääosin kaasua, venäläisestä kaasusta tuotettua sähköä.

Toinen kuva Saksan energiatuotannosta kuvassa 3.

Kuvassa 4 Suomen energiakäyttö, mukana myös liikenne, jota ei taas ole kuvassa 3.

En huomaa mitään hävettävää Suomen energiankäytössä verrattuna Saksaan. Suomella liikkenne (öljy) poislaskettuna selvästi yli puolet on hiilipäästötöntä energiaa (puu, ydin, vesi), kun taas Saksalla selvästi yli puolet on hiilipäästöllistä (kivihiili, maakaasu).

Koska en ole talousviisas, en osaa sanoa, tekikö Fortum sonerat Saksassa vai ei. Ainakin ostos oli kiinteää materiaa eikä hyvää ilmaa. Saksassa on selvästi tarvetta nopeasti säätyvälle oikealle tai perinteiselle sähköntuotannolle, kun sattumasähkö tulee ja menee vähän äkisti. Maakaasuvoimala tarjoaa tätä. Riippuu sitten varmaan myös Nord Stream 2 -hankkeen kohtalostakin, kuinka hyvä Fortumin kauppa oli. Mutta ei siinä varmaan Fortum ole ilmaa pilaamassa yhtään sen enempää kuin samat tuotantolaitokset omistava saksalaisyritys olisi tehnyt. Ettei tämä ilmastosyistä hävetä minua.

Sehän olisi hienoa, jos suomalainen puu saataisiin maailmalle mahdollisimman suuressa määrin hirsimökkeinä ja huonekaluina. Silloin se hiilen kierto saattaisi olla vielä hitaampaa kuin luonnossa. Selluksi keitettynä ja sanomalehtipaperiksi valmistettuna kierto takaisin ilmakehään ei kestä kovin monta vuotta. Vielä nopeampaa se on biopolttoaineeksi jalostettuna. Vaan eipä oksista saa hirsimökkiä, eikä kannata edes paperia yrittää. Minun puolestani kaikkia tuotteita saa valmistaa, kunhan niihin ei mene verovaroja tukiaisina.

Linkkejä aiheeseen

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tutkijat-kannattavat-eu-n-hiilinielup%C3%A4%C3%A4t%C3%B6st%C3%A4-se-luo-taloudellisia-kannustimia-kest%C3%A4v%C3%A4mm%C3%A4lle-metsien-k%C3%A4yt%C3%B6lle-1.198664 (Linkki) Eläimet ja kasvit ensin -ihmisten mielestä Suomen metsät olisi tarvittu ennemminkin hiilinieluiksi.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243153-fortum-kuorii-kermat-saksan-energiasekoilusta (Linkki) Viljakaisella positiivinen näkemys Fortumin Uniper-kauppaan.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231378-fortumin-jattikaupalle-karu-tyrmays-eduskunnassa-valtionyhtio-ostaa-ilmastonmuutosta (Linkki) Hassilla negatiivinen näkemys Fortumin Uniper-kauppaan.

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243633-suomi-lahdossa-mukaan-nord-stream-2-kaasuputkeen (Linkki) Lepomäen blogista saan sen käsityksen, että epävarma Nord Stream 2 -hanke on hyvin olennainen siinä merkityksessä, kannattiko Fortumin Uniper-kauppa vai ei.

http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243618-vihreat-ja-heidan-hyodylliset-idioottikaverit-tuhoavat-suomalaiset-suurkaupungit (Linkki) Vihreät ja Greenpeace saattvat olla yleisvaarallisia. Mikko Paunio kertoo, miksi.

Mainokset

9 responses to “Emma Karia hävettää, minua ei

  1. Minua kyllä välillä hävettää, nuo vihreet. Vihreiden julkitulot ovat yleensä päättömiä ja erittäin kalliita pienelle Suomelle. Soininvaaran päästöt ovat joskus järkeviä, harvemmin niin voi sanoa muista hänen puoluetovereistaan.
    Vasureista sentään kuuluu edes toisinaan pienen suomalaisen ihmisen puoltoääni, vihreät eivät sellaisia vikise. Vihreät ovat mielestään paremmistoa ja siksi aina oikeassa, mutta oikeistoon he kuuluvatkin. Onneksi vihreä aalto ei kestä galluphyökynä eduskuntavaaleihin asti. Pahasti karille he eivät ajane, vaan hyö laittavat pian kansalaisia rauhoittavaa sordiinoa päälle, joten hallituspaikka hellinnee, sillä kokoomuksen pitää muistaa uutteraa puistojaostoaan.
    Fortumin Saksan valloituksesta ei uskalla paljon veikkailla, mutta jää sieltä käteen edes hiilikasoja ja paksua betonia, eikä vain sakiata ilmaa.

    Liked by 1 henkilö

    • No minähän en ainakaan Emmaa ala pilkata, kun en juuri koskaan ihmistä tässä blogissa. Niillä on muutenkin jo vaikeaa. Sitäpaitsi linkkiosiossa Mikko Paunio sanoo sen paremmin (-;
      Fortumin ostoksestakin olen paljon samaa mieltä, että jotain sieltä jää käteen. Saksa saattaa kylläkin ympäristöverottaa.

      Tykkää

  2. Kari on ns. hyödytön idiootti. Nätti, siis miehet äänestää, mutta pitäisi tehdä jotain muuta kuin energiapolitiikkaa.

    Mikä mua hävettää on suomalaisten vihreiden halukkuus tehdä kipeitä päätöksiä, jotka koskevat suoraan jonkun toisen lompakkoon. Emma Kari voi omalla rahalla ostaa metsää ja yrittää maksimoida sen tuottaman eli sitoman hiilen määrää. Se olisi hänelle hyvä harjoitus. Sekä vaikeutensa että siitä koituvien kustannusten takia.

    The problem with socialism is, eventually you’ll run out of other people’s money.

    Liked by 1 henkilö

    • Just kun pääsin kehumasta, etten mollaa Karia…
      Kyllä Vihreät ansaisevatkin kritiikkiä, kuten molemmat kommentit osoitavat. Ja ideana on juuri toisten rahoilla toimiminen.

      Menin muuten korjaamaan pari kirjoitusvirhettä. Toivottavasti ei aiheuta missään blogin näkymistä tuplana. Sitä näkee joskus jossain, että sama blogiteksti on listoilla useampaan kertaan.

      Tykkää

  3. Eräs GreenPeace-aktivisti kirjoitti Turun Sanomien yleisönosastoon kannanoton lisähakkuiden turmiollisuudesta. Lähetin vastineen seuraavana päivänä. TS ei tietenkään vastinettani julkaissut. Liitän sen tähän:

    ENEMMÄN FAKTAA, VÄHEMMÄN TUNNETTA

    Liisa Näntö (TS 22.9) vaati meidän ottamaan kantaa EU-parlamentin esitykseen Suomen metsähakkuiden lisäyksestä. Suomen metsissä on 2,5 miljardia kuutiometriä puuta, ja vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä (4,4%). Vuonna 2015 hakkuut olivat 59 miljoonaa kuutiometriä tukki- ja kuitupuuta sekä 9 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, eli yhteensä 68 miljoonaa kuutiometriä. Suomen haluamat lisähakkuut vuoteen 2030 mennessä olisivat 12 miljoonaa kuutiometriä, eli hakkuut yhteensä olisivat 80 miljoonaa kuutiometriä. Jos hakkuiden lisäys jakaantuisi tasaisesti tälle ajanjaksolle, se tietäisi 1 miljoona kuutiometriä/vuosi. Mitä tämä merkitsee hiilenä? Kuutiometri puuta sisältää 0,24 tn hiiltä, eli hakkuiden kasvu merkitsisi 0,24 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. IPCC ilmastopanelin mukaan sademetsiä hakataan 1,6 miljardin hiilitonnin edestä vuodessa. Suomen hakkuiden lisäys edustaisi siis 15/100000 osaa sademetsien hakkuista eli metsien hiilinielujen vähenemisestä. Ihminen aiheuttaa kaikkiaan 10 miljardin hiilitonnin päästöt vuosittain eli Suomen hakkuiden lisäys edustaisi 25/1000000 vuosipäästöistä.
    Ilmakehä sisältää 800 miljardia tonnia hiiltä. Suomen hakkuiden lisäys vuoteen 2030 mennessä edustaa 2,9 miljoonaa tonnia eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisäyksenä 0,0015 ppm, joka nykyisellään on 400ppm. Ilmastonmuutoksen kannalta hakkuiden lisäyksellä ei siis ole mitään merkitystä.

    Tykkää

  4. Yksi tyhmä kysymys: Kumpi näistä sitoo enemmän hiiltä?
    1) Vanha, luonnotilainen metsä jonka biomassasta suuri osa on lahoamassa.
    2) 5 vuotta sitten hakattu ja uudelleen istutettu talousmetsä.

    Minun arvaukseni (koska tietoa asiasta en löydä mistään) on 2.
    Kertokaa te minua viisaammat nyt kuinka asia todellisuudessa on.

    Tykkää

    • Luonnontilaisen tuoreen kankaan palotiheys on jotain prosentti vuodessa. Se ei sido hiiltä sadan vuoden jälkeen, vaan pysyy vakaana tai palaa.

      Talousmetsä liki maksimoi hiilensidonnan per vuosi ja per ha.

      Liked by 1 henkilö

      • Epäluonnontilainen epätalousmetsä voi toimia isona, talousmetsää suurempana hiilivarastona. Se ei vaan toimi hiilinieluna. Talusmetsä on parempi nielu.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s