Ilmastonlämpeneminen aiheuttaa taas kylmenemistä?


Jos oikein muistan, niin ihmistekoisen ilmastonmuutoksen piti nimeomaan nimenomaan napa-alueilla kohottaa lämpötiloja. Nyt sitten taas tuleekin tutkimustulos (Linkki), jonka mukaan talvipakkaset kiristyvät meidän leveysasteilla, kun ilmasto lämpenee. Potsdamin ilmastotutkimuskeskuksen lehdistötiedotteen mukaan kyse on siitä (Linkki), ettei polaaripyörre pidä kylmää ilmaa paikallaan pohjoisnavalla, vaan pyörteen heikkeminen johtaa kylmäpurkauksiin laajemmalle. Pyörteen heikkenemisen taas aiheuttaa vähäisemmän merijään vaikuttama häiritsevä lämpövirta napa-alueen ilmakehään. Äärisäitä pukkaa.

Mikäpä minä olen tutkimuksen väittämiä kumoamaan, onhan sitä kylmää talvisäätä ollut esimerkiksi Britteinsaarilla päin silloin tällöin viime vuosina. Ajattelin kuitenkin tarkastella, näkyykö tämä kylmyysilmiö mitenkäkin voimakkaasti Suomen säässä ja miten pohjoiset merijäät ovat käyttäytyneet.

Kuva 1. Suomen lämpötilahistoriaa viime vuosikymmeniltä H-elsingistä, J-yväskylästä ja S-odankylästä tammi- ja heinäkuilta.

Kun talvet ovat lämmenneet Suomessa himpun nopeammin kuin kesät, ei polaaripyörteen heikkeminen ole näkyvissä meillä keskimäärin. En mene yksittäisten talvien tasolle, mutta kiihtymistä talvilämpötiloissa mihinkään suuntaan on vaikea nähdä. Helsinkiläiset varsinkin ovat muutaman vuoden nauttineet viilenevistä kesistä, mutta sitähän viitattu tutkimus ei ennustanutkaan. Eikä sitä ennustanut tuo yleinen arktisen alueen lämpenemisväitekään.

Katsotaanpa sitten arktisia merijäitä. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty satelliittiaikauden merijäiden kuukausittaisia tunnuslukuja pinta-alan ja laajuuden osalta sekä kuluvan vuoden 2017 kuvaaja elokuulle asti.

Kuva 2. Pohjoisen merijään pinta-alan kuukausitunnuslukuja.

Kuva 3. Pohjoisen merijään laajuuden kuukausitunnuslukuja.

Käyristä 2 ja 3 näkyy, että alkuvuodesta 2017 oli hyviä lupauksia saada uusi ennätys syksyn jääminimissä, koska pinta-ala oli merijäässä ennätysalhainen tammikuussa ja laajuus ennätysalhainen aina huhtikuulle asti. Lopputuloksena oli satelliittiaikauden kahdeksanneksi alhaisin laajuus syksyllä (Linkki). Ei siis sentään mediaanitulos, muttei vähyysennätystä lähelläkään.  Viitattuun tukimukseen sopinee tuo tammikuun huippulaajuuden mataluus, joskin voisihan se laajentunut kylmä rengas olla juuri siinä jään reunan kohdillakin, jolloin taas laajuusennätys sopisi? Eli ei näistä kuvaajista kovin paljoa irtoa. Sikseen samankaltaisia kuvaajia, että vain toisenkin esittäminen olisi ehkä riittänyt, mutta nytpä näkee, että ne ovat vähintäänkin samanmuotoisia pienin eroin ja laajuus on tietenkin aina laajempi kuin pinta-ala.

Kuva 4. Merijään pinta-alan aikasarjat kolmelta eri kuukaudelta.

Kuva 5. Merijään laajuuden aikasarjat kolmelta eri kuukaudelta.

Kuvisssa 4 ja 5 on samaa aineistoa kuin kuvissa 2 ja 3 käsitelty aikasarjoina. Kannattaa huomata, että syyskuun arvoista puuttuu vuosi 2017. Jäät näyttäisivät vähenevän lämpiminä kuukausina jyrkemmin kuin kylmänä tammikuuna. Itse asiassa merijään pinta-ala ei ole oikeastaan vähentynyt tammikuussa koko satelliitiaikakaudella. Ainakin minulle tämä oli yllättävä havainto. Toisaalta jäätyvässä ”vadissa” on reunat, jolloin kylmempi ilma aiheuttaakin pääosin vain jään paksuuskasvua, ei niinkään pinta-alan kasvua. Jos olisi käytössä vain tämä pinta-alamittari, voisi Marlene Kretschmerin ja kumppaneiden tutkielman miltei tyrmätä tällä perusteella. Ei ole mitään vähentynyttä jään pinta-alaa, joka vaikuttaisi talvella. Laajuusmittarilla sentään näkyy vähenemistä, joka pelastanee tutkielman lähtökohdan.

Lisäinformaatiota saanee tuolta kuvalinkistäni, jossa on pohjoisen napa-alueen päivittäinen lämpötilakäyrä. Kuten olen siitä kirjoittanutkin, niin talvet ovat navalla ja sen lähistöllä keskimääräistä lämpimämpiä. Ko. tutkimus on huomioinut tämän.

Enempihän tässä jäi selittämättä kuin tuli selitetyksi. Äärisääilmiöt ovat sinänsä vekkuleita. Jos polaaripyörre olisi ollut aiemmin löysä ja nyt kiristynyt, sanoittaisiinkin, että äärisääilmiö on tapahtumassa pohjoisnavalla. Eli tässä tuo äärisää on lähinnä vaihtanut paikkaa, mutta ei kuitenkaan Suomeen. Onko tässä nyt Pohjois-Atlanti merivirtoineen ja matalapaineineen meidän turvanamme?  Ilmastofoorumin 10-vuotisjuhlaseminaarissa Pohjois-Atlanti oli esillä, vaan enpäs älynnyt siellä kysyä.

Linkkejä aiheeseen

http://wwf.panda.org/what_we_do/where_we_work/arctic/what_we_do/climate/ (Linkki) WWF lupaa meille tuplanopeaa lämpenemistä, mutta esittää myös kylmenemisvaihtoehdon Golf-virran muutoksen kautta. Kun sivulla tietämättömästi väitetään happamien merien olevan uhka, voiko muitakaan väitteitä uskoa?

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170922094027.htm (Linkki) Science Daily uutisoi viitatusta tutkimuksesta.

Mainokset

5 responses to “Ilmastonlämpeneminen aiheuttaa taas kylmenemistä?

  1. Rehellisyyden nimissä kukaan ei tiedä miten ilmasto tulee temppuilemaan tulevaisuudessa. Ei kukaan.
    Pieni ihminen ei voi tässä muuta kuin toivoa ettei kaikki mene aivan pieleen.

    Liked by 1 henkilö

  2. Tiedät varmaan, että jään määrää on satelliiteilla mitattu jo vuodesta 1973 (https://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/062.htm). Saisit jonkin verran pienemmät korrelaatiokertoimet, jos ottaisit kaikki vuodet mukaan. Mutta näilläkin yhtälöillä pohjoinen pallonpuolisko olisi kokonaan jäätön vuonna 3812 pinta-alan mukaan ja vuonna 2325 laajuuden mukaan. Syyskuussa alue olisi jäätön vastaavasti vuosina 2084 ja 2072.Sinulla on jotain häikkää grafissa, sillä yhtälö antaa vuodelle 2000 eri arvot kuin mitä kuvaaja antaa.
    Mitä tulee Suomen lämpötiloihin, niin oletan, että Helsinki on Kaisaniemi eikä Helsinki-Vantaa? No, oli kumpi tahansa, niin vuodesta 1961 lähtien pitäisi kai näkyä jonkinlainen UHI? Jos sijoitamme esittämiisi yhtälöihin vuodet 1961 ja 2017 saadaan tammikuun lämpenemiselle Helsingissä arvo 2.85C, Jyväskylään 1.94C ja Sodankylään 2.6C. Heinäkuulle vastaavasti 2.13C 1.30C ja 1.66C. Jyväskylässäkin on varmasti 56:ssa vuodessa ilmaantunut UHI:a. Voidaanko päätellä, että jos UHI otetaan huomioon, niin suhteessa Sodankylään ilmasto on jäähtynyt 56 vuoden aikana Keski-Suomessa ja etelärannikolla? Vai näkyykö tässä polaarialueen suhteellisesti suurempi lämpeneminen? Mitä mahtaisi Kilpisjärven data sanoa? Jos katsot tammikuun kuvaajia niin Helsingissä jaJyväskylässä vuodesta 1998 on tapahtunut selvää kylmenemistä.

    Tykkää

    • Kiitos pitkästä kommentistasi!
      ”Sinulla on jotain häikkää grafissa, sillä yhtälö antaa vuodelle 2000 eri arvot kuin mitä kuvaaja antaa.”
      Kyse on kulmakertoimen vähäisestä merkitsevien numeroiden määrästä. Openofficessa ei voi valita merkitsevien numeroiden määrää, niin yritin vähentää kuitenkin esitettävien desimaalien määrää, ettei näyttäisi turhan tarkalta. Ehkäpä pitäisi käyttää tieteellistä esitysmuotoa, vaikka se on hiukka vaikeampi lukea?
      Tässä tarkemmat kulmakertoimet (ylhäältä alas):

      Pinta-ala
      -0,007261669
      -0,0356234818
      -0,047968049

      Laajuus
      -0,0474385812
      -0,0723036437
      -0,0871222234

      Osuuko noilla paremmin?

      Tammikuun pinta-alasta päässälaskien saan tuloksen, ettei jäätöntä merta ole ikinä, kun vähänkin virherajaa huomioi.

      UHI:iin en paljoa jaksa kantaa ottaa, mutta kun Helsingin(Kaisaniemi?) ja Sodankylän kulmakertoimet ovat melko lähellä toisiaan, niin ehkä ei noista kuvista näy? Jyväskylän mittari lienee Tikkakoskella, joka ei ole asutuksen suhteen paljoa muuttunut tarkasteluaikavälillä.

      Tykkää

  3. Kyllä Jyväskylän sääasema on netin mukaan Nenäinniemellä, joka on melkein keskellä kaupunkia. Etkö itse tiedä onko näyttämäsi Helsingin sarja Kaisaniemestä? Sodankylässä ei varmastikaan UHI.a ole, ja kun Kaisaniemessä oletettavasti on, ja kun kulmakertoimet ovat lähellä toisiaan, niin ilman UHI:a Sodankylä on siis lämmennyt selvästi voimakkaammin. Vai pitäisikö sanoa, että NAO on lämmittänyt Sodankylää luonnollisesti, mutta Helsinki ja Jyväskylä ovat jäähtyneet? Siksi kyselinkin Kilpisjärven dataa.
    Onkohan Ilmatieteen laitos koskaan käsitellyt UHI:n osuutta suomalaisessa datassa? Muuallahan sen väitetään olevan jopa useita asteita.

    Tykkää

    • Kuten kuvaajista näkyy, käytin tätä lähdettä:
      http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
      Ei siinä sanota kuin Helsinki. Mutta kun Vantaa on eri valinta, niin sitten Kaisaniemi kohoaa hyväksi ehdokkaaksi.
      Tikkakoski tuli mieleen ihan vain vanhasta muistista ja onhan sielläkin jokin asema:
      http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Tikkakoski
      Ilmatieteenlaitoksen nimi asemalle tuolla sivulla on väärin kirjoitettu Jyvaskyla, muttei siitä voi mitään tarkempaa päätellä.

      Kaisaniemen UHI:sta voinee olla montaa mieltä. Sehän on kasvitieteellisessä puutarhassa, jolloin sellainen 50…200 metrin säde siinä voi olla aika vakaata. Sitten on kaupunkia jonkinlainen UHI-reunus ja sitten taas merta puoliympyrän verran, kun katsellaan kilometrien säteellä. Mereltä tulevat tuulet saattavat vähän tasata UHI-vaikutusta? Miten lienee yleisimmät tuulen suunnat?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s