Nyt tuli iso jytky?


Kuva 1. Gistemp-poikkeamalämpötilat vuosilta 1900…2016 vihreänä murtoviivana ja erilaisia käyränsovituksia aineistosta. Paksu vihreä on logaritminen sovitus, joka on lineaarisen regressiosuoran kanssa hyvin yhtenevä. Y-akselin yksikkö cK.

Kuva 2. Kuva yksi kohdistettu mallinnusennusteiden kuvan päälle. Nollakohtien ero johtuu erosta vertailuvuosissa. Kuvapohjan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Global_Warming_Predictions.png

Science Dailykin uutisoi uudesta tutkimuksesta (linkki), jossa saatiin tulokseksi (Linkki), että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen voidaankin vielä päästä, mikäli toimitaan tehokkaasti ilmastoa vakioiden. Haastattelusta löytyy eräs olennainen kohta, johon palaan alempana:

The 5th Assessment did not specifically address the implications of the very ambitious 1.5°C goal using multiple lines of evidence as we do here. The ambition of Paris caught much of the science community by surprise.

Suomeksi: (IPCC:n) viides arviointiraportti ei erityisesti käsitellyt erittäin kunnianhimoisen 1,5 ° C: n tavoitteitteen seurauksia käyttäen useita todistelinjoja, kuten me täällä teemme. Pariisin kunnianhimo yllätti suuren osan tiedeyhteisöstä.

Missä se iso jytky, tämähän on melko tavanomaista ilmastotiedeuutisointia? Toki siellä on 400% arviointivirhe esillä, mutta ei ne ole ennenkään olleet isoja asioita ilmastotieteessä. Itselleni jytky tuli vastaan US:n Puheenvuoron Jouni Aron blogissa (Linkki). Mutta bloggarihan on bloggari ja tutkija on tukija, missä on todisteet jytkystä? Tottahan se on, että pelkästään blogisti Aro ei olisi saanut minua puhumaan jytkystä, jos artikkelissa ei olisi ollut linkkejä varsin arvovaltaisiin julkaisuihin. Maksumuurin takana olevan The Times otsikoi tutkijoiden myöntävän olleensa väärässä (Linkki). Independent uutisoi (Linkki), että ilmastonlämpeneminen onkin hitaampaa kuin on ilmastotieteessä on kuviteltu.  Tässä on jo jytky. Mutta ei siinä kaikki.

Tähän mennessä esille tullutta voinee hahmottaa kuvista 1 ja 2. Openoffice Calc antaa neljä erilaista regressiotyyppiä, jotka gistemp-vuosiaineistosta jakautuvat kahteen ryhmään: kiihtyviin regressioihin (potenssiregressio ja eksponentiaalinen regressi0) ja kiihtymättömiin regressioihin (lineaarinen ja logaritminen regressio). Otin pääkäyräksi logaritmisen regression, koska sille on joitakin fysikaalisia perusteitakin ja toisaalta se ei tässä eroa lineaarisesta regressiosta, joka on aina hyvä veikkaus, jos on täyttä ymmärrystä vailla kohteesta. Kuvasta 2 näemme, että ilmastotiede luottaa kiihtyvään kehitykseen, mutta ei sentään puhtaasti eksponentiaaliseen kiihtymiseen lämpötilassa. Tätä regressioasiaa olen aiemminkin käsitellyt ja silloin huomauttanut, että eskponentiaalisen regression käyttöä saattaa puoltaa se, että menneisyydessä se ei ajaudu fysikaaliseen mahdottomuuteen, kun käyrä menee poikkeama nollaa lähellä. Että se johtaa tulevaisuudessa fysikaaliseen mahdottomuuteen, ei haittaa pelottelussa, koska mitä kuumempaa, sen pelottavampaa.

Vielä pari huomautusta kuvaan 2. Se, että y-akselit eivät ole kohdakkain, johtuu eri nollakohdista aineistoissa. Pyrin kohdistamaan tapahtuneen lämpötilakehityksen lähelle ennusteita tältä tunnetulta osalta. Epätarkkuus tässä ei aiheuta olennaista tarkasteluvirhettä kuvaajien tarkkuus huomioiden. Esimerkiksi sitä, että mallinnusennusteet eroavat todellisesta kehityksestä ei ole nähtävissä (vielä). Johtunee siitäkin, että mallikäyrät ovat tuoreita, jolloin ne osuvat kohdilleen aloitusvuotenaan.

Nyt sitten palaan tuohon alussa olleeseen lainaukseeni. Se sopii siihen muistikuvaani, että puhuttiin 2°C:n katastrofirajasta, jota ei saa ylittää ja pitää kovasti pyrkiä vakioimaan ilmastoa. Koska kahden asteen rajan saavuttaminenkin vaikutti tiukalta, olisi jotenkin toivonut, että raja olisi ennemminkin kohonnut kuin laskenut. Katastrofirajan laskeminen 1,5°C tuntui oudolta, koska olisi ”varmaa”, ettei siihen kyettäisi. No nyt sitten kyetäänkin, kunhan kovasti ponnistellaan. Kovasti ponnistelu tässä saattaa ollakin se avainsana. Jos Jospa ennen Pariisia oli jo vähintäänkin karkeasti tiedossa, että 2°C raja on liian löysä, eikä aiheuta kovia ponnisteluja, koko fosiilipolttoainevihamielinen ilmastopolitiikka uhkakuvineen on vaarassa joutua sivuraiteelle? Vahinkojen hallintaan liittyvä salaliittoteoriahan tämä on ja vierastan niitä, mutta jään odottamaan parempaa selitystä Pariisin oudolle katastrofirajan alennukselle.

 

Mainokset

One response to “Nyt tuli iso jytky?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s