Iso polina vaikuttaa ilmastoon globaalisti

Kuva 1. Katabaattinen tuuli voi synnyttää avovettä merijään rannan puolelle. Kuvalähde: https://en.wikipedia.org/wiki/File:Sea_ice_by_fruchtzwerg%27s_world.jpg

Napa-alueiden suhteellisen yhtenäisillekin merijäälakeuksille voi syntyä jopa pienen valtion kokoisia sulan veden alueita, jotka suomeksi tunnetaan nimellä polina, englanniksi venäjästä lainatulla sanalla polynya. Polinoita esiintyy kahta tyyppiä, joista toinen on katabaattiset tuulen synnyttämä (kuva 1) ja toinen kumpuavan meriveden synnyttämä. Weddellinmerellä oli vuosina 1974…76 hyvin suuri, kumpuavan meriveden aiheuttama polina, kuvassa 2.

Kuva 2. Weddellin polina v. 2016. Kuva-alan leveys n. 1000 km. Lähde: https://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=88656

Pensylvanian yliopiston tutkijat ovat nyt mallintaneet Weddellinmerta ja polinaa (Linkki). Julkaistun tutkimuksen mukaan polinan synnytävällä Eteläisenmeren pystyvirtauksella on ilmastovaikutuksia laajalti (Linkki). Tutkimusuutisoinnissa tutkija Irina Marinov kertoo, että yhdellä laajalla polinalla voi olla vuosikymmenten vaikutus globaaliin lämpötilaan sitä kohottaen.

Kuva 3. Viimevuosikymmenien lämpötiilamuutos ja Weddellin polinan esiintyminen 1970-luvulla.

Laadin kuvaajan (kuva 3), johon merkitsin Weddellin polinan esiintymisvuodet 1970-luvulta.  Polinan esiintymisvuodet vaikuttavat viileiltä, joten välitöntä globaalia lämmönnousua ei voi ainakaan havaita. Jos vuosi 2016, viimeinen kuvaajassa, otettaisiin mukaan, niin se taas on ennätyslämmin vuosi. Eli en uskaltaisi tällä karkealla tarkastelulla mennä esittämään mitään, mutta toisaalta kun tutkijat ovat tutkineet, niin onhan tuossa nähtävissä viimeisen polinavuoden 1976 jälkeen pitkäkestoista lämpötilan nousua. Että ehkä se Weddellin polinan globaali lämpötilavaikutus on siellä rikkana rokassa? Toisekseen puhutaan myös etävaikutuksista, jotka eivät välttämättä näy globaalissa lämpötilassa paljokaan, esimerkiksi sateisuusalueen muutos. Erityisesti on kuitenkin huomattavaa, että koska polinavaikutus siirtää sateisuusaluetta etelään päin, Sahelin vihertyminen ei ole sen aiheuttamaa, vaan ilmastonmuutos hiilidiokdilisäyksineen on aiheuttanut sen polinoista huolimatta.

Täytyy taas palata siihen vanhaan teemaan, eli miten ihmisen vaikutusta lasketaan ilmastotieteessä.

∑ = I + L  eli I = ∑-L, missä I on ihmisvaikutus, L on luonnollinen vaikutus ja ∑ on havaittu muutos ja myös yhteisvaikutus. Tässä on se vika, ettei L ole kovinkaan hyvin tunnettu ja varsinkaan siihen eivät sisälly rytmiset muutokset, joiden aallonpituus on yli 30 vuotta. Parempi kaava olisikin mielestäni

∑ = I + L + X, jossa X on tuntematon (luonnollinen) vaikutus, ehkäpä lisättynä vielä tunnettujen vaikutusten mittausvirheiden summalla. Tällöin I olisi vain mitattu ihmisvaikutus, eikä jäännöstermi.

Kuten yllä jo onkin tullut esille, en pidä tätä Cabrén ja kummpaneiden mallinnustutkimusta sillä tavalla käänteentekevänä, että se selittäisi isointa osaa ilmastonmuutoksesta vuoden 1976 jälkeen. Tämä polinalämpö on kuitenkin jäänyt ilmastomalleista pois, jolloin niissä on joltinen lisävirhe entisten virheiden lisäksi.  Liekö sitten uhkapainotteisen tutkimusotteen vaikutusta vai mitä, kun tuntuu siltä että nämä luonnolliset vaikutukset löydetään jälkijunassa. Eipä ole tämäkään havainto mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.

Linkkejä aiheeseen

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170911122659.htm (Linkki) Science Daily uutisoi lehdistötiedotteen kopiolla.

https://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=88656 (Linkki) Nasan uutissivu Weddellin polinasta vuodelta 2016. Viitattu tutkimus ei ole huomioinut tätä vuotta? Sivulta olen ottanut kuvan 2.

https://en.wikipedia.org/wiki/Weddell_Polynya (Linkki) Lyhyt Wikipedia-artikkeli Weddellin polinasta (English). Osoittaa sen olevan tunnettu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Polynya (Linkki) Kattava Wikipedia artikkeli polinoista (English). Kuvan 1 lähde.