Merten mikromuovijäte menee pyrstökkäiden suihin


Roskasaitin roskajutun vuoro!

Pyrstökkäät ovat yleensä alle 1 cm:n pituisia vapaasti uivia planktonisia vaippaeläimiä, joista en ole aiemmin kuullutkaan. Nyt kuitenkin uusi tutkimus kertoo (Linkki), että jättiläispyrstökäslaji Bathochordaeus stygius nielee meren mikromuoveja ja paskantaa muovirakeita, jotka painuvat meren pohjaan ja toimivat siellä hiililähteinä pohjaeliöille. Tämän lisäksi tämä pyrstökäs käyttää mikromuovia suodatinrakenteeseensa, joka on kuorimainen eliön osa. Elämänsä aikana pyrstökäsyksilö voi vaihtaa suodatintaan, jolloin sen mukana menee lisää muovia meren pohjaan muutamassa viikossa.

Jättipyrstökkäät ovat muuten alle 10 cm pituisia, ettei niitä nimestään huolimatta tarvinne pelätä. Mikromuovipelottelijoille ne saattavat olla pelottavia, koska ne syövät muovin ohella pelottelun tehoa.

Mitä merien muovijätteestä tai haitoista jää jäljelle? Verkkomaiset ja kalvomaiset kappaleet, kuten ostoskassit, ovat varmaan edelleen ongelma monille eliölajeille. Sensijaan mikromuovin haitallisuus vaikuttaa tämän tutkimuksen valossa vähäisemmältä. Tai haittojen lisäksi meren mikromuovista voi olla myös hyötyä joillekin eliölajeille. Jälleen kerran uhkapainotteisuus on voinut aiheuttaa turhaa touhua.

Tutkielma viite

Kakani K., Choy, A., Sherlock, R.E., Sherman, A. D., Robison, B. H. From the surface to the seafloor: How giant larvaceans transport microplastics into the deep sea. Science Advances, 16 August 2017: Vol. 3, no. 8, e1700715 DOI: 10.1126/sciadv.1700715

Linkkejä aiheeseen

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/08/170816145149.htm (Linkki) Scince Dailyn uutisointi tutkielmasta.

https://mbr.biomedcentral.com/articles/10.1186/s41200-016-0075-9 (Linkki) Tutkielma sukulaislajista. Antaa mittasuhteet jättiläispyrstökkäille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyrst%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4t (Linkki) Hyvin lyhyt artikkeli pyrstökkäistä suomeksi. Sivun English-linkistä pääsee lukemaan lisää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaippael%C3%A4imet (Linkki) Luokittelussa ylempi ryhmä on vaippaeläimet.

/2016/02/17/kokonaiskuva-merten-muoviroskista/ (Linkki) Puolentoista vuoden takainen artikkelini samasta aiheesta. Varmuudeksi vielä linkkinä, koska hakusanat ovat harvassa. Olin arvellut, että kalat kakkisivat muovit merenpohjaan, selityksenä muovin hävikille. Ei ihan osunut, vaan aika lähelle veikattu.

https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/12/real_great_pacific_gp.jpg?w=720&h=540 (Linkki) Kuvalinkki Tyynenmeren jätepyörteeseen.

Mainokset

3 responses to “Merten mikromuovijäte menee pyrstökkäiden suihin

  1. On sinulle näemmä hyötyäkin nimestä ’Roskasaitti’. Se kohdentuu hyvin kun puhut roskaa käsittelevistä asioista. Varsinkin hyvin kun puhut siitä valtavasta roskauutisvyörystä, jonka me pienet ihmisparat joudumme kohtaamaan greenpeace-klaanilaisten aivopesemien YLE:n ja Hesan ja niiden jälkeisten toimesta. Vai olisko hienompaa sanoa indoktrinoidut toimittajaparat.

    Luinpa vanhojen lehtien kasasta T@T:n lehteä viime syksyltä. Siinä kommentaattori otsikoi: Jyräävätkö robotit myös toimittajat? Otsikko oli hyvä, vielä en ole lukenut itse juttua, mutta se odottaa tuossa vierellä. Parempi kirjoittaa nyt kun ei tiedä tosiasiallista sisältöä. Mutta tunnustankin kirjoittavani vain otsikon idoktrinaation pohjalta.

    Luulen, otaksun, pelkään että ei ole tarvetta robotisoida. Nykytoimittajat on jo robotteja, jotka toistaa robottien kaltaisesti meemejä. Ne meemit on usein luotu USA:n tiedustelulaitosten mediavaikutusosatoilla tai gp-meemitehtaalla. (Tiedoksi: Meemi on ajatus, ilmaus, uskomus, joka lähtee kiertämään maailmaa ja mahdollisesti elää omaa elämäänsä pitkäänkin.Usein myös muuntuen ihastuneidensa toimesta.) Ai niin, voishan se robottiohjelma tehdä asian ylivertaisesti nopeammin.

    1. Eksyinpä hiukan aiheesta. Palataan. Mediakustantajan kannalta liki ilmaisesti laatujournalistiten (!) robottitoimittajien avulla media bulkkaa uutista hirveästä merten muovivaarasta. Asia on iso ongelma toki, mutta huoli ja ratkaisusuositukset on huuhaata. Toki kenties teatraalisia ja myyviä. Mutta totta se, että työtön toimittaja tuottaa vähemmän muoviroskaa kuin ollessa tuottoisasti uutisia runoileva ’Saarikoski’.

    2. Kenties astialle tulee jonkinlainen joukko aloitteellisia yrittäjiä, jotka huomaa tilaisuuden tienata puhdasta rahaa. Muutamasta kilosta roskaa saakin kenties lukemattomia tuhatlappusia. Ne ois voitu antaa vaikkapa koulupoikaporukalle haavien kanssa ja saalis ois ollut satakertainen. (Koulupojat siis huomatkaa.) Tehkää tarjouksia vaikka Helsingissä. Valtamerillä puhutaan varmaan monimiljoonaisista projekteista. Sinne vaan jaolle ja vaikkapa koulupoikaimago tuo lisää uutisarvoa.

    3. Ratkaisu muoviroskiin tulee yli 97 prosenttisesti siitä, että ihmisten jätehuoltojärjestelmät pannaan kuntoon. Ja vaikka sitten kerätään sitä jätettä jokisuilla, joissa jätepitoisuus on kenties monimiljoonakertainen avomereen verrattuna. Meillä ja muualla. Ja roskat poltetaan. Muovi on liki öljyn veroista polttoainetta, sen ohessa palaa moni muu isompikin haittajäte puhtaasti. Jos luonnonsuojelijat kaatoikin Helsingin Kyläsaaren jätepolttamon aikoinaan aiheellisestikin, niin tulevaisuus on hyvien jätteenkäsittelylaitosten, mukaan lukien jätteenpolttolaitosten.

    4. On toki hirmu joukko vaikeita asioita lisäksi: Vaikkapa se, mitä tehdä poltto- tai kierrätyskelvottomille muoveille, joita on edelleenkin.

    5. Tässä herää myös mielenkiintoinen ekologia-tieteellinen näkökulma. Onko mikromuovi rehevöittävä tekijä? Se edesauttaa osaa eliöstöä runsastumaan ilmeisesti toisten kustannuksella.

    Tykkää

    • Kiitos pitkästä ja asiapitoisesta kommentistasi. Poimin joitain kohtia:
      ” Ratkaisu muoviroskiin tulee yli 97 prosenttisesti siitä, että ihmisten jätehuoltojärjestelmät pannaan kuntoon. ”
      Kyllä tämä näkyy Suomessa, verrattuna tuonne tropiikin maihin. Ei kaupan muovikassikaan ole mikään hirviö, jos taloudessa on jätettä, jota voi siihen pakata. Jos ei ole jätehuoltoa, se kassikin voidaan jättää pyörimään mihin putoaa.

      ”Ja vaikka sitten kerätään sitä jätettä jokisuilla, joissa jätepitoisuus on kenties monimiljoonakertainen avomereen verrattuna. ” Tämäkin on meren haravointia paljon parempi vaihtoehto, kun tuo ykköskohta on pettänyt, niinkuin se onkin siellä tropiikissa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s