Hyödyt, haitat ja propaganda


Eräällä foorumilla skeptikko-Lauri linkitti SS-sivuston ilmastonmuutoksen hyötyjä ja haittoja esittävälle sivulle (Linkki).  Käytin vähän aikaa tämän asian tutkailuun. Joka ei halua avata edellistä linkkiä, näkee pääasiat tämän artikkelin kuvistakin.

Kuva 1. Maanviljelys

Taitavaa propagandaa on esittää asiat näennäisesti neutraalista näkökulmasta, mutta jättää jotain olennaista pois. Jos luemme tarkkaan otsikon, niin siinä puhutaan lämpenemisen tuottamista hyödyistä. Linkin osoitteessa taas puhutaan ilmastonmuutoksen hyödyistä. Kun hiilidioksidin hyötyjä ei ole SS-sivustolla vastaavasti listattu, lukija helpostikin kuvittelee, että tällä listalla on esitetty kaikki hyödyt.  Arvattavasti propagandisti voisi puolustautua sillä, että rajaushan koskikin lämpötilaa eikä mitään muuta.

Itse olin varsin hämmästynyt kuvassa 1 näkyvän maanviljelyyn liittyvän hyötylistan lyhyydestä, mutta tuo edellä kuvaamani hämäävä rajaus saattaisi selittää osaltaan tätä.  Toinen selitys on monien inhimillisten toimintojen uhkapainotteisuus, joka ei ole tutkimuksellekaan tuntematonta. Eli tutkimukset keskittyvät sinänsä järkevästi uhkien selvittämiseen. Samalla uhkaavan muutoksen mahdolliset hyödyt jäävät helposti tutkimatta. Kun huomioidaan hiilidioksidi, kasvien kasvatuksen hyödyt CO2-lisäyksestä ovat sovellettu teollisella tasolla.

Eräs seikka näyttäisi olevan, että esitetyt lukuisat haitat ovat usein ennusteita, eivätkä havaintoja. Tämä tekee ne epävarmoiksi, paitsi milloin ennusteen päivämäärä onkin jo vanhentunut. Tällöinhän ennustetta voidaan verrata havaintoihin.

Jos linkittämääni sivua tarkastelee laadullisesti, niin se on selvästi huonolaatuinen mm. siksi, etteivät useimmat linkit toimi. Toinen huonolaatuisuuteen viittaava seikka on muutamat perättömät väitteet. Perättömyys on kaiketi syntynyt vanhoista ja epätarkoistas tutkimuksista, joiden suhteen sivusto ei ole päivittänyt tietojaan. Näistä esimerkkinä otettakoon ”Afrikan ruoantuotto puolittuu vuoteen 2020 mennessä”. Vuoden 2014 FAO:n Statistical Yearbookin mukaan Afrikassa on tapahtunut loivaa kasvua hehtaarisatojen osalta. On varmaan joissakin Afrikan valtioissa ”mugapellet” ajaneet tehokkaasti tuottaneet maanviljelijät pelloiltaan pois, jolloin satotuloksetkin ovat huonontuneet, mutta tämä ei ole viimevuosien suuntaus kuitenkaan koko mantereella.

Vuonna 2010 oli muuten n. 10 miljoonaa pakolaista maailmassa (Linkki). Montako heistä oli ilmastosyistä liikkeelle lähtenyt on vaikea arvioida, koska ilmastoa esiintyy kaikkialla missä ihmisiäkin. Täydellä varmuudella voidaan sanoa, ettei 10 miljoonasta pakolaisesta ollut 50 miljoonaa, jotka olivat ilmastopakolaisia. Ilmastopakolaisia saattoi olla vuonna 2010 myös niinkin vähän kuin nolla henkilöä.

Vähän ihmettelen myös sitä, että korallit on laskettu SS-sivuostolla maanviljelystuotteiksi.

Kuva 2. Terveys- ja ympäristö.

Kuvan 2 terveyshaitoissa ei ole laskettu ruumiskasoja tai dollareitakaan, eli mittari on epäselvä. Pitempi lista ei välttämättä tarkoittaisi pahempaa yhteisvaivaa. Ainakin Suomessa kuolleisuus pakkasaikaan on paljon runsaampaa kuin helleaaltojen aikaan. Kylminä aikoina kuollaan enemmän niinkin etelässä kuin Espanjassa.

Arktisen alueen metaaniuhkaa on liioiteltu. Jäävuorien aiheuttama uhka laivoille on tutka-aikakaudella kaiketi varsin vähäinen.

Ympäristöhaittana mainittu iilimatojen sukupuutto on muuten Suomessa lähes tapahtunut (Linkki). Mitään tekemistähän tällä ei tietenkään ole ilmaston kanssa, vaan karjalle on järjestetty juomapaikat laitumille, eivätkä lehmät kahlaile rannoilla.

Kuva 3. Jäätiköiden sulaminen ja talous.

Kuvaan 3 liittyen voinee sanoa, että jäätiköiden sulamisen haittoja varmaan on. Varsinkin, jos niitä ei pyritä korvaamaan padoilla tai muilla keinoin. Maininta vesivarantojen loppumisesta voi pitää paikallisesti paikkansa, mutta globaalisti pohjavesivarat ovat olleet kasvussa. Tämä johtuu lisääntyneistä sateista.

Taloushaitoissa on jälleen mainittu vesivarannot, mutta vain paikallisesti. Tottakait globaalin muutoksen haitatkin tulisi ilmaista globaalisti. Vaan hyötysarakkeessa ei näy vesivarantojen globaalia lisääntymistä. Tietämättömyyskö vai propagandahalukkuus syynä tähän?

En pelkästään linkittänyt SS:n hyöty- ja haittasivulle, vaan otin jokunen päivä sitten kuvaruutukaappaukset ihan senkin takia, ettei potentiaalien propagandistien myöhemmät muutokset pääse sotkemaan artikkelini lukemista. Voinhan sitten uutisoida, jos havaitsen korjauksia tehdyn.

Miltei muutoksesta kuin muutoksesta on hyötyjä ja haittoja. Yhteiskuntaan vaikuttavissa muutoksissa hyödyt painottuvat helposti eri ihmisille kuin haitat. Ilmastonmuutoksen hyödyt ja haitat eivät tee tästä poikkeusta. Hyvän käsityksen asiat saat omalta kohdaltasi, kun teet listan itse havaitsemistasi ilmastonmuutoksen hyödyistä ja haitoista. Havaitsemieni suorien ilmastohaittojen lista on lyhyt, paljon lyhyempi kuin hyötyjen lista. Välillistä haittaa on sitten erilaisista ilmastonvakiointiveroista, mutta se on jo toinen juttu.

SS-sivusto ei saanut minua vakuutetuksi, että sen esittämät listat ovat kattavia ja johtopäätös faktoihin perustuva. Näkyykö missään mainintaa edes torjutusta pienoisjääkaudesta hyötynä? Enemmän epäilen, että kyse tuolla sivulla onkin pitkälti propagandasta.

Linkkejä aiheeseen

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/07/170706071927.htm (Linkki) Kalifornia näyttää sateistuvan. Jollekin hyöty, jollekin haitta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/07/170705182846.htm (Linkki) Sahel voi muuttua monsuunisadealueeksi. Jollekin hyöty, jollekin haitta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s