Pohjolassa oli aiemmin lämpimämpää


Kuva 1. Lähde: Kilpisjärvi Notes 26 / ”Tieteen ja taiteen tunturit” (Järvinen ym. 2014) Alkuperäisaineisto: Lilleøren, K. S., Etzelmüller, B., Schuler, T. V., Gisnås, K. & Humlum, O. 2012: The relative age of mountain permafrost – estimation of Holocene permafrost limits in Norway. – Global Planetary Change 92-93: 209–223.

Sähköpostilaatikkooni kolahti joku aika sitten viesti, jonka liitteenä oli Kilpisjärvi Notes 26, josta otsikkotiedot kuvassa 2. Mielenkiintoinen tietopaketti, josta  varsinkin kuvassa 1 näkyvä kuvaaja sattui silmääni.

Kuva 2.

Suomessa ja Pohjolassa laajemminkin on siis ollut aiemmin nykyistä lämpimämpää, tätä tuskin kukaan pystyy perustellusti kiistämään. Tällä taas on merkitystä sen suhteen, mikä olisi Suomen tavoitelämpötila ilmastonvakioinnissa, jos saisimme itse päättää. Jos minulta kysytään, niin ei lämmin luita riko. Joka tapauksessa luonnollinen vaihtelu on ollut laajaa, eikä sitä vielä ole ylitetty siitäkään huolimatta, että juuri pohjoisilla alueilla lämpenemisen pitäisi näkyä voimakkaimmin.

Vähälumista juhannuksenjälkeistä aikaa toivottaen liitän vielä mukaan kuvan Pohjolan alkukesästä Leenalammin suunnalta. Kuvan henkilö on professori emeritus Antero Järvinen. Hän on tuon Kilpisjärvi Notes 26:n kirjoittaja.

Kuva 3. Kesäistä Leenalammin maisemaa. Kuva Antero Järvinen.

 

Mainokset

13 responses to “Pohjolassa oli aiemmin lämpimämpää

    • Kiitos linkistäsi! Se on kattavampi esitys blogin aiheesta. Siellä näkyi arvio, että n. puolet olisi hiilidioksidin vaikutusta nykyajan lämpenemisessä. Minä voisin ostaa tuollaisen kannan.

      Tykkää

  1. Maurin kommentit pitävät paikkansa. Jutussani, jossa ei mainita hiilidioksidi-sanaa lainkaan, on referoitu myös suomalaista tutkimusta. Pikku korjaus: vaikka olen ollut jo jonkin aikaa eläkeiässä, jatkan yhä työelämässä eikä loppua näy lähitulevaisuudessa.

    T. Antero

    Tykkää

  2. Tulkkaanko oikein, että ylemmän graafin tutkimusalueella oli jääkauden hellitettyä tuhansia vuosia sitten noin neljä astetta lämpimämpää kuin viimeisen 30 vuoden aikana? Miten maan nouseminen ja Litorinameren kuivaminen on vaikuttanut tähän?

    Wikipedia mukaan Litorinavaiheessa ilmasto oli pari astetta lämpimämpi kuin nykyisin, mikä on tulkittava vähättelyksi. Jos ilmasto oli neljä astetta lämpimämpi, se ei ole pari.

    Tykkää

  3. Tässä kaaviossa on kyse törkeästä väärennöksestä ja kyseisen tutkimusalan pilkkaamisesta. Tuo käyrä perustuu ns. Alley 2000 -materiaaliin mitä ei ole koskaan edes julkaistu. Alley on pyytänyt anteeksi sitä, että aivan muuhun tarkoitukseen manipuloitu aineisto vietiin hänen linkistään. Alun perin aineistossa lämpötilan skaala oli 5-kertaistettu pienten erojen saamiseksi esiin (N. Dryas -kaudelta) – jääkausi oli tuossa 25 C kylmempi kuin nykyaika – oikeasti se oli 5 C kylmempi. Tämän vuoksi Holoseeniin saatiin hurjia piikkejä mitä pidettiin väärin erilaisina lämpöjaksoina ja pikkujääkausina.

    Jääkairauksen nuorin lusto on vuodelta 1855 joten viimeiset 163 vuotta puuttuu siitä kokonaan – juuri ilmaston lämpenemisen aika. Jos se olisi mukana tässä mittakaavassa, ulottuisi käyrä tietokoneesi näytön yläreunaan. Jotkut tutkimusalasta mitään ymmärtämättömät käyttivät käyrää pohjanaan heidän omissa epämääräisissä aineistoissaan ja farssi oli valmis. Suomessa tähän virheeseen repsahtivat mm. Järvinen, Ollila, Timonen (Lustia) ja Winterhalter. Norjassa sekoilivat Humlum ja edelleen Lilleören.

    Jokainen kvartäärigeologi ymmärsi aineiston ongelmat ja niihin puututtiin heti v. 2000 – tieto vain ei kulkenut alan harrastelijoille. Valitan sitä, että tällaista harrastajamaista materiaalia levitetään maassamme.

    Tykkää

    • Kiitos kommentistasi. Koska tämä asia on tässä jäämässä aika piiloon ja on minulle uusi, pyrin tutustumaan asiaan paremmin ja kirjoittamaan sitten uuden artikkelin.
      Itselleni menneisyyden kuumempi ilmasto juuri Suomessa on varsin uskottavankuuloinen asia juuri siksi, että metsäraja on ollut aiemmin ylempänä.

      Tykkää

  4. Jääkauden jälkeen Holoseenikaudella lämpimintä oli 9000-4000 v sitten ja siitä alkoi Maan rataelementeistä johtuva kylmeneminen. Tätä jatkui kunnes ihmistoiminnasta johtuva nopea lämpeneminen keskeytti kehityksen n. 1880. Männyn metsäraja oli lämpökaudella korkealla koska sillä oli tuhansia vuosia aikaa sopeutua lämpötilaan. Myöhemmät lämpimämmät lyhyet jaksot olivat varsin vähän (max 0,3 C) yleisestä kehityksestä poikkeavia. Mänty ei ole hyvä ”lämpömittari” sillä sen leviäminen ilmaston lämmetessä on hidasta. Lustian lustotiedostossahan ei näy mitään selviä poikkeamia. Mutta kun kuvaan on taustalle liitetty tuo mainittu virheellinen Alley 2000 -käyrä, niin muodostuu harha lämpöjaksoista. Ja kun taustakäyrästä puuttuu viimeiset 163 vuotta, ei myöskään ihmisen aiheuttama lämpeneminen näy lainkaan. Puulustot Suomessa kertovat kesäsateista – ei lämpötilasta. Siis nykyinen Suomen lämpötila ei näy männyn metsänrajassa eikä puulustoissa. Puulustot päinvastoin voivat ohentua kun nopea lämpeneminen, ilmansaasteet ja maankäyttö rasittavat kasvua. Eteläisemmissä maissa puulustot osoittavat lämpenemisen aivan kuin muukin aineisto.

    Tykkää

  5. Punkari: ”Eteläisemmissä maissa puulustot osoittavat lämpenemisen aivan kuin muukin aineisto.”
    Eli sanotko, että kasvu, mm. metsän kasvu on kohonnut (globaalisti) johtuen sopivista, suopeista kasteluolosuhteista, lämpötiloista ja lisääntyneestä hiilidioksiidilannoituksesta? Mutta jostain syystä se ei näy Pohjois-Suomessa, kuin muualla?

    Lämmöthän täällä nousi jo 1930 luvulla nykyiseen tasoonsa Suomessa. Sit oli välillä kylmempää mm. kenties ilmansaasteista jotuen. Nyt on ilmansaasteita vöhennetty, ilmakehä on kirkastunut ja varmaan aurinko pääsee lämmittämään paremmin. Vaikkapa sulattamaan keväisiä lumia ja Grölannin jäätiköitä.

    Ja: Et kai vaan toivo, että palaisimme n. 1-2 astetta alempin lämpöihin. Hrrr. Miusta ainakin tämä hiukan lämpimämpi on ollut huiman siunauksellista.Plus hiilidioksidin siunaus.

    Tykkää

  6. Vesa – Sanoin vain, että puulustot heijastavat ilmaston lämpenemistä muualla maailmassa mutta näköjään ei Suomessa.
    Lämpenemistä on tapahtunut alkaen vuodesta 1880 ja se ei tietenkään ole tasaista kun monet eri olosuhteet ovat siihen vaikuttaneet. Mustan hiilen torjunnassa maailma on kokonaan epäonnistunut.
    Mikä olisi sitten optimilämpötila. Luonto ja ekosysteemit toivoisivat, että se olisi suunnilleen sama kuin 1900-luvun alussa tai edes asteen nykyistä kylmempi. Ekosysteemien sopeutuminen on hidas prosessi ja niiden häiriöt näkyvät varsin pian myös ihmisen taloudessa. Lämpenemisen vaikutukset monella alueella maailmassa ovat olleet katastrofaaliset. Esim. Pamirin vuoriston reunamilla maatalous on käynyt mahdottomaksi kun vettä jäätiköiltä ei enää saada kasvukautena. Tämän seurauksena 100 miljoonaa ihmistä etsii uutta kotipaikkaa. Itse olen tuolla tehnyt työtä World Bankin rahoittamana ongelman ratkaisemiseksi.

    Tykkää

  7. Mikko Punkari, hyvä kun haluat keskustella. Kuitenkin haluan väitellä. Ehkä olet itsekin sitä mieltä et on moniaita asioita, joista luontoväki visusti vaikenee kuin parhaassakin mielipiteitä kontrolloivassa yhteiskunnassa.

    Sanot: ”Mikä olisi sitten optimilämpötila. Luonto ja ekosysteemit toivoisivat, että se olisi suunnilleen sama kuin 1900-luvun alussa tai edes asteen nykyistä kylmempi.”
    Miksi ihmeesä näin sanot. Ketä kummaa olet uskonut? Kansallisrunoilijamme Ruunbergkin hirveesti teoreettisesti ihaili Saarijärven Paavoa. Vaan enpä usko että hän olisi halunnut oloja itse oikesti kokea kylmimpiä aikoja. Jo Ruunebergin aikana oli lämmöt alkaneet kohota Pienen Jääkauden ajoista. Hyväkö niin, sai elannon Ruuneberg satulla silloin taas edes vähän paremmassa maailmassa.

    Nyt satuilevat monet ikäänkuin tutkijat, jotka ei tunnu tajuavan edes sitä että luonnon muutos on ikuista. Suot on syntyneet suokasvien umpeenkasvattamista lutakoista. Miksi tämä ei ollut sellainen katastrofaalinen luontomuutos, joka pitää korjata ja palauttaa kaikin keinoin suot takaisn lutakoiksi ja samalla siis sallia suota rikkampien ja monimuotoisten pikkueliöiden ja isompienkin mm. lintujen elinympäristöksi.

    Sanot: ”Tämän seurauksena 100 miljoonaa ihmistä etsii uutta kotipaikkaa”
    Ensiksi. Tarkoitatko Pamirilla kenties nimenoman Pamirin likialuetta vaiko laajemmin koko Hindukus, Pamir, Tiibet aluetta?
    Jos luo laajempi, niin uskompa toki, että JOITAIN vaikeuksia on saattanut tulla, jopa miljoonille vanhanaikaisille viljelijöille tuolla hyvin laajalla alueella, jonka reunamat vaikuttavat jopa miljardiin ihmiseen. Onhan toki jäätiköiden vähenemisellä, jos sitä on tapahtunut, vaikutusta jokien latvavesien kesäaikaiseen suurimpaan virtaamiseen. Vaikkakaan ei kokonaisvirtaamaan, joka voinee olla ihan toinen.

    Varsin raju väite laittaa 100 miljoonaa tuolla yks kaks mahdottomaan tilanteeseen. Vaikka siis olisi Pamir hyvin laajasti tulkittuna. Jos et tiedä, niin kerron, että kaikkialla maailmassa, ihan kaikkialla maailmassa ihmiset on paenneet ja pakenee (kiihtyvästi, haa! haa!) huonotuottoisista, epävarmoista, aliarvostetutusita maataloustöistä etsimään parempaa toimeentuloa kaupungeista mihin vain vaikkapa tietotekniikan pariin, jos heillä ei ole tulojen kasvumahdollisuutta. Tämä samalla kun maailman ruuantuotanto jatkaa vahvaa kasvua.

    Ruunebergin Paavo ei vielä älynnyt lähteä tuottoisimmille maille, mutta hänen lapsensa ja lapsenlapsensa kyllä. Huolimatta Ruunebergin propaganda-saduista.

    Tykkää

  8. Ongelma on se, että luonto ei kysele minkälaisista olosuhteista ihminen haaveilee jollakin alueella – vaikkapa Suomessa. Ekosysteemien mittakaavassa ilmastonmuutos (kuten lampien umpeenkasvukin) on ollut todella hidas prosessi – tuhansiin vuosiin ei mitään merkittävää muutosta ole tapahtunut ja näin eliöstöllä on ollut aikaa sopeutua. Kun ilmaston kylmeneminen alkoi n. 4000 v sitten oli se varsin tasaista – mitään ”pientä jääkautta” ei globaalisti ole ollut olemassakaan – oli vain aika ennen ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä.
    Pamirilla tarkoitin Tibetin vuoriston länsipäätä Kiinan rajalle saakka. Itse tutkin hiljattain ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia Pamirissa entisen NL:n maissa. Tässä raporttini yhteenveto:

    https://www.adb.org/sites/default/files/publication/42416/cwa-wp-005.pdf

    Kyllä tuo maatalouden mahdottomaksi muuttuminen ja siitä seuraava ympäristöpakolaisuus on vakava asia. Ja aivan oikein arvioit miljardin ihmisen kärsivän siitä Aasiassa. Mikään uusi teknologia ei ole heidän pelastus, sillä kun vettä ei ole niin sille ei mitään mahda. Pientä apua voidaan saada vuorille rakennetuista tekoaltaista – mutta kuka ne rakentaa sinne.
    Urbanisaatio johtaa lähes aina slummiutumiseen ja se ei ole yleisten suunnitteluperiaatteiden hyväksymä kehityssuunta. Itsekin olen kirjoittanut World Bankille tästä monta kirjaa.

    Tykkää

  9. Sanot Mikko: ”…luonto ei kysele minkälaisista olosuhteista ihminen haaveilee ” Samaa mieltä. No, eipä siis haavella ilmasto säätelyä. Antaa pallomme lämmetä, jos se on siinä vaiheessa! Ja nautitaan lämmön ihanuudesta. Tähän astinen pallon lämpeneminen asteella globaalisti ja Suomessa ehkä jopa kahden asteen lämpeneminen on ollut vain yksipuolisesti siunauksellista. Vai voit osoittaa ensimmäsitäkään haittaa tuhansia etuja vastaan.
    Sanot, ettet usko globaalin Pieneen Jääkauteen. Toivottavasti uskot kuitenkin, että ainakin pohjosella pallonpuoliskolla oli ns. Keskiajan lämpökausi ja sitten se Pieni Jääkausi. Sillä kun täällä jäätiköitä sulaa monin paikoin, niin alta löytyy eliöstön tai jopa ihmistoiminnan jäänteitä. Niitä joita syntyi vaikkapa 1200-luvulla, ne sitten peittyivät laajeneviin jäätiköihin ja nyt taas alkavat ilmaantua esiin. !800-luvulta alkaen.
    Mm. linkkaamassa tutkimus/selvitys-artkkelissasi osoitetaan jäätiköiden vetäytymisen alkaneen jo 150-vuotta sitten Pamirin alueella. Silloin kun Suomessakin alkoi lämpeneminen. Lämpeneminen joka meillä saavutti nykytasonsa jo 1930-40 luvulla. Siis kauan ennen kuin ns. ihmisvaikutteinen hiilidioksidi oli edes varsinaisesti alkanut kasvanut.
    *
    Meillä on kyllä erinnäisiäkin eroja ihan perustavissakin uskomusmaailmoissamme. (Olen kuitenkin myös romantikko.)

    Sanoin että: ”JOITAIN vaikeuksia on saattanut tulla, jopa miljoonille vanhanaikaisille viljelijöille tuolla hyvin laajalla alueella”. En tarkoittanut, että vaikutus olisi kovinkaan merkittävä moniin muihin vaikutuksiin nähden. Vaikutus voi olla mm. että Pamirin Paavon lapset ei enää halua kuokkia yleensäkin säiltään epävarmoja peltotilkkujaan viljan hintojen edelleen aletessa. Saati, kun he ovat nähneet, että alangoilla saadaan satakertaisia satoja samalta alalta ja hommat tehdään koneilla. On tietysti mielipiteitä, että ruunebergiläisen Pamirin Paavon tulisi vaan sinnitellä siellä pikkutiloilla. Mielenkiintoista, että Suuri Raha haluaa kerätä sympatiapisteitä Pienten Paavojen puolustamisessa kautta maailman.

    Ja myöskö yllättävää? Meillähän oli myös paljon globalisaatikritiikkiä, muistanette: paha globalisaatio. Maailman Pankki siinä eturivissä syntipukkina. Ja nyt kun Trump purkaa globalisaatiota, niin se paha onkin Trump. Metkaa.

    Meille on esitetty slummit hirmuisina ongelmapesinä, ja toki ovatkin. Kuitenki tavallisen Paavon, tai ainakin hänen pojan ja tyttären mielestä slummi-nurkka kaupungista antaa paremmat tulevaisuuden näkymät kuin kaskimaa niin niin ihanassa sademetsässä tai taivaallisten vuorten rinteiden kuokkiminen.

    Muistan erään lausuman, en muista keneltä: ”On kovaa, ankaraa ja kovaa joutua globalisaation otteeseen. Tätä pahempi kohtalo on vain se, että ei joudu globalisaation vaikutukseen.”

    Miekin laita tähän yhden linkin yhteen tuotokseeni:
    https://roskasaitti.wordpress.com/2017/05/31/vesa-tanskasen-lausunto-ilmastopolitiikan-suunnitelmaan/

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.