Kylmän kevään syistä ja tulevasta ilmastonmuutoksesta


Kuva 1. Laskettelukelpoisen näköiset tyhjät Tahkon rinteet toukokuussa 2017.

Nyt on ollut kylmä loppukevät laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla. Säätilan syitä pohditaan Vencoren sääsivulla  (Linkki). Vencore näyttäisi olevan yksityinen tutkimusyritys. Ilmavirtauksille on ollut joku tuke Grönlannin suunnalla, joka on ohjannut kylmää ilmaa mantereille, varsinkin Eurooppaan. AO ja NAO saavat syyt niskaansa. Minua kiinnostava tieto on lumialueen vuodenaikaan nähden suurempi laajuus vielä toukokuussakin. Amerikkalaisten laskettelukaudelle luvataan artikkelissa jatkoa kesäkuulle ja kerrotaan Euroopassa viinirköynnösten kärsineen pakkasesta.

Kuva 2. Onko joulupukki pistänyt pohjoisnavan ympärille 60 watin lämpölamput porottamaan joka neliömetrille taivasta kohti 3 kuukaudeksi? Ainakin sitä vastaava keskiarvon ylittävä lämpösäteilyvuoto avaruuteen (OLR-poikkeama) on ollut pohjoisessa. Kuvalähde: http://ossfoundation.us/projects/environment/global-warming/current-climate-conditions/atmosphere

Mikä itseäni kiinnostaa, niin se, miten paljon keväinen lumilisä aiheuttaa säteilyenergian katoamista avaruuteen. Talviöinä lumipeite varmaankin toimii karkaavan lämpösäteilyn vähentäjänä, mutta kun puhutaan Kalifornian lumista, niin päivällä siinä voi avaruuteen karata säteilyä satojen wattien lisäteholla, eli paljon suuremmalla teholla mitä OLR-poikkeama näyttää. Kuva 1 on Tahkon rinteistä, ja niissäkin voidaan nähdä avaruuteen karkaavaa säteilyä, jota vähälumisempana keväänä ei olisi ollut. Kuvan 2 OLR-kartassa ei näy Kalifornian lumista mitään lisäsäteilyvuota avaruuteen, mutta kyse onkin aivan eri aallonpituusalueesta kuin kuvassa 1.  Ikävä kyllä en löytänyt vastaavan ajanjakson albedonmuutoskarttaa, josta tämä lumipeitteen vaikutus olisi ollut nähtävissä. Maapallon kokonaisalbedon muutosta seurataan Kuun pinnasta, mutta tästä ei päästä pallonpuoliskonkaan alueelliseen tarkkuuteen.

Suomen kokoisen alueen päivälämpötilaan vaikuttaa eniten ilmavirtaukset. Niissä ei kuitenkaan tapahtune erityisemmin globaalia muutosta ”hukkuvan” energian osalta, siis säteilyn avaruuteen karkaamisessa. Yhdelle alueelle tuulen mukana tullut lämmin ilma on toiselta alueelta pois. Säteilyvuolla avaruuteen taas on merkitystä, kun ajatellaan ilmastoa ja mahdollista ilmastonmuutosta.

Kysymys, joka jää tässä vaiheessa vastaamatta, on se, että voiko keväinen laajentunut lumipeite aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Tähän sitten osaltaan voisivat vaikuttaa myös ilmavirtaukset ja niiden muutokset. Jos lisääntyneet kevättuulet puhaltavat lämmenneiltä merialueilta sopivasti mantereille, ajallisesti rajallinen ilmastonmuutos voisi olla hyvin mahdollista, kun energiaa virtaisi entistä enemmän maapallolta avaruuteen. Merien jäähtyminen sitten lopettaisi tämän mekanismin toiminnan, mutta huono-onnisessa tilanteessa jokin muu tekijä, kuten auringon aktiivisuusmuutos, voisi jatkaa tämänkaltaisen ilmastonmuutoksen kestoa. Ettei vain oikea jääkausikin alkaisi jollakin tuollaisella tavalla? Lumi ei sulaisi koko kesänä ja energiavuo avaruuteen olisi normaalitilanteeseen nähden merkittävästi suurempi.

Linkkejä aiheeseen

https://en.wikipedia.org/wiki/Outgoing_longwave_radiation (Linkki) Yleisartikkeli OLR:stä.

https://www.elitetrader.com/et/threads/it-is-so-hot-due-to-co2-and-the-global-warming-religion-that.309119/page-8 (Linkki) Keskustelupalsta, josta löytyi kiinnostavia linkkejä.

Mainokset

2 responses to “Kylmän kevään syistä ja tulevasta ilmastonmuutoksesta

  1. Auts. Tämä oli kuin sangollinen jäävettä niskaan. Mutta ilmastotieteilijät ovat varmaan innoissaan kun pääsevät seuraamaan ja mittaamaan jääkauden taukovaiheen päättymistä. Kokonaan toinen asia tietenkin on, onko henkiinjääneillä jälkipolvilla mitään kiinnostusta ja resursseja säilyttää näitä tietoja.

    Mutta ainakin säästyimme pahimmalta, ilmaston lämpenemiseltä?

    Liked by 1 henkilö

  2. Historia toistaa vielä itseään kylmissäkin ilmastonmuutoksissa. Pieniä, mutta hyvinkin pitkiä jääkausia voi tulla ja joskus tulee se isokin. Lueskelin äsken Suomen suurista kuolonvuosista ja nälkävuosista. Nykyisin ruokasatojen menetykset eivät näännyttäisi meitä niin nopeasti kuin vanhoina aikoina, mutta kylmyyden jatkuessa voisi tulla muutakin riesaa.
    Varkaudessa Savossa on nälkäänkuolleiden hautausmaa ja muistomerkki. Sillä alueella erottaa vieläkin hautakuoppia maassa, kuten muuallakin joissain vanhoissa ”kalmonsaarissa”.
    Viimeisinä suurina nälkävuosina rakennettiin Saimaan kanavan sulkuja Taipaleeseen. Ruokaa ei riittänyt tarpeeksi rakentajille, eikä heidän perheilleen ja siitäkin väestä jouduttiin osa hautaamaan yhteishautoihin.
    Huippuvuorilla on hyvä siemenpankki, mutta pitäisiköhän sinne säilöä myös ruokaa ja lääkkeitä muutamiksi vuosiksi koko maanosan tarpeisiin?

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s