Arvio: 40% luontaista vaihtelua merijään vähenemisessä


Kuva 1. Kuvapohjan lähdeviite: By Dominiklenne – Own work,based on published data of Polar Science Center, University of Washington,http://psc.apl.washington.edu/wordpress/research/projects/arctic-sea-ice-volume-anomaly/and Laxon et al, ”CryoSat-2 estimates of Arctic sea ice thickness and volume”, GRL 40, doi:10.1002/grl.50193.Digitization of data has been done by Wipneus on https://forum.arctic-sea-ice.net/index.php?topic=8.msg825#msg825., Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=11321499

Science Dailyn nettisivua selatessani osui silmiini tuore artikkeli (Linkki), jossa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin merijään sulamisessa luonnollisen vaihtelun osuutta. Qinghua Dingin ja kumppaneiden tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -lehdessä (Linkki) ja tarkkaan ottaen se käsittelee polaarisen ilmavirtauksen muutoksien vaikutusta merijään määrään. Tuloksena on, että ilmavirtaukset ovat vaikuttaneet 60% pohjoisen merijään sulamisesta sitten vuoden 1979. Virtausmuutoksista osaa voidaan pitää ilmastonmuutoksen aiheuttamina, jolloin luonnollisen vaihtelun vaikutusosuudeksi jää tutkijoiden mukaan 30…50%.

Kuvaan 1 olen pyrkinyt esittämään esimerkin valossa, mitä tutkimuksen tulos voisi tarkoittaa. Sininen suora on käsivaraisesti asetettu merijään tilavuusmuutostrendi ja vihreä suora sitten se, missä on vain ihmisvaikutus. Vihreän suoran vuoden 2020 taso esiintyy sinisellä suoralla jo vuoden 2000 tietämissä.  Vaikka tässä on vähän liikaa lukitsemattomia muuttujia, voisi ehkä sanoa, että tuo uusi tutkimus viittaisi kymmenien vuosien ennustevirheisiin merijään täydellisen sulamisen ajankohdassa. Se  ei siis kuitenkaan antaisi ennustetta, ettei jää koskaan sulaisi kokonaan.

Minulle ei tosin vielä täysin selvinnyt, että miten tämä uusi tutkimus on huomioinut sen seikan, että vuoden 1979 tietämissä on ollut jonkinlainen pohjoisen merijään maksimivaihe myös varhaisten satelliittimittausten perusteella. Ennen satelliittiaikakautta merijään pinta-alan määrittäminen on sitten ollutkin epätarkempaa, mutta Tony Heller näyttäisi löytäneen vanhan raportin (Linkki), jossa vuosien 1940…60 jäämäärä on ollut pitkäaikaisessa minimissään. Raportti on Lawrence Livermore National Laboratoryn USA:n hallinnolle vuonna 1985 laatima (LinkkiPDF). Lukemat ovat kuvaajassa sikseen pienet, että ilmeisestikään mukaan ei ole laskettu irtonaisempia jäälauttoja.

Ehdottomasti positiivista, että ihmistekoisen lämpenemisen ja luontaisen vaihtelun osuuksia kokonaismuutoksesta pyritään arvioimaan ja julkaisemaan. Kun itsekin olen pitänyt globaalia merijään pinta-alaa jonkinlaisena globaalin lämpötilan osoittimena, niin nyt on löytynyt tästäkin osoittimesta aika paljon väljyyttä. Mittausten satelliittiaikakausi on sekin vielä varsin lyhyt. Tämän kanssa on vain elettävä ja odotettava pitempiaikaisten tietojen kertymistä.

Linkkejä

https://wattsupwiththat.com/2017/03/14/arctic-ice-loss-driven-by-natural-swings-not-just-mankind-study/ (Linkki) WUWT-sivusto uutisoi tutkimuksesta korostaen luonnollisia tekijöitä.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001769226.html (Linkki) Esimerkki ilmastopelottelijan pieleen menneestä ennusteesta.

https://realclimatescience.com/ice-free-arctic-forecasts/ (Linkki) Kokoelma sulamisennusteluja.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/jaameren_sulaminen_kylmentaa_talviamme (Linkki) Tiede-lehden uutisartikkeli talviemme (=Suomessa) kylmenemisestä pohjoisen merijään vähetessä. Talvemme oli kuitenkin taas leuto, vaan kylmää olikin vielä etelämpänä. Ennuste ei koskenutkaan Suomea?

Advertisements

One response to “Arvio: 40% luontaista vaihtelua merijään vähenemisessä

  1. Näinpä. Kun lähtee toisten olettamusten ja pelisääntöjen luomaan maailmaan, voi kovin joutua pohdiskelemaan oliko jokin prosentti 40 vai jotain ihan muuta. Tämmöisessä olettamus-spekulaatioiden maailmassa moni on mahdollista. Liisa ihmemaassa jää toiseksi.

    Tässä linkissä on yksi uutinen:
    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/meret-ovat-lammenneet-odotettua-enemman-gronlannin-sulamisen-riski-oletettua-suurempi-6632532?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

    Siinä on muutamia kenties tosilauseitakin lopussa.

    ”Kivinäytteestä voi kuitenkin päätellä, että paikka oli 280 000 vuotta sitten lähes jäätön. Kokonaisuutena Grönlannin jääpeite on tuohon aikaan ollut kooltaan vain 10 prosenttia nykyisestä.”

    ”Jään sulaminen ei tietenkään ole nyt elävien ihmisten ongelma. Grönlannin jäämassa on niin suuri, että sen sulaminen vie nopeimmillaankin useita vuosisatoja.”

    ”Toteutuessaan se kuitenkin tarkoittaa, että suuri osa ihmisen nyt asuttamista maapallon alueista jää veden alle.”

    Siis esimerkiksi 7 metriä 700 vuodessa pahimmillaan tässä arviossa.

    Ja hyvä näin, jos niin kävisi. Maailman pahimmat slummit erityisesti kehitysmaissa on rakennettava hyviksi kaupungeiksi paremmille paikoille. Nykyisinkin kaupungit rakentuvat käytännössä uusiksi noin kerran 50 vuodessa ellei nopeamminkin. Hätä ei olisi kummoinenkaan.

    Jos siis niin kävisi pahimmassa mahdollisessa sulamisen vaihtoehdossa. Todennäköiset merennousut ja vaikutukset olisi ihan toiset, jopa päinvastaiset. näin, koskapa ihmisvaikutusta seurauksineen ei todellisuudessa pystytä osoittamaan, vaan se perustuu spekulaatioihin.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s