Tammikuussa 2017 globaalisti lämpeni


Noniin, gistemp-lämpötilapoikkeama tammikuulle 2017 on julkistettu. Arvo on 92 cK, eli miltei asteen yli vuosien 1951-1980 kuukausikeskiarvon. Kun nyt joulukuun 2016 arvoksi on saatu 79 cK, niin nousua on riittävästi, ettei se myöhemmillä oikaisuilla enää muuttune tasatilanteeksi. Se, että kuvan 1 omassa ennustekäyrässäni on nousua tälle samalle kuulle ei oikeastaan johtu kirkkaasta kristallipallosta, vaan siitä, että pyrin saamaan tämän vuoden 2017 kuukaudet paremmin aiemman vuosiennusteeni tasalle ja tein mutkan siksi. Tai toisin sanoen siksi, että vuoden 2016 loppukuut olivat viime vuoden ennusteessani turhan kylmiä.

Kun tarkastellaan kuvan 1 kuukausitoteutumaa, niin karkeasti sanottuna El Niñosta lämpötila aleni parisen kuukautta ja 30 cK, mutta nyt ollaan edelleen toukokuun 2016 lämpötilan tasalla. Jos tropiikin lämpötila ei olisi laskusuunnassa (Linkki), niin muuten linkkipalstalla oikealla näkyvä päivälämpötilakuvaaja vinkkaisi uudesta noususta. Luotetaan nyt, että tropiikki vetää ja lämpötilat lähtevät laskuun parin kuukauden päästä.

Kuvassa 2 on gistemp-kuukausilämpötilat tämän vuosituhannen puolelta. Harrastuksekseni laskin keskiarvoja kahdelle erilaiselle vuosijaksotukselle ja vuodenaikajaksoille. Jos vuosi lasketaan 12 kuukautena alkaen tammikuusta tai alkaen joulukuusta, keskiarvo on käytännössä sama. Vaan eri vuodenajat antavat erisuuria arvoja. Syksy on lämmennyt enemmän kuin kesä.

Kuva 2. Käyttämäni gistemp-aineisto 17.02.2017. Keskiarvot lisätty vuodenaikajaksoille. Lähde: https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Kuva 2. Käyttämäni gistemp-aineisto 17.02.2017. Keskiarvot lisätty vuodenaikajaksoille. Lähde: https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Epäilevä tuomas tai Tony voisi sanoa, että giss/NASA käyttää vääriä lämpömittareita. Tätähän en tietenkään voi aukottomasti kumota, mutta kun tarkastellaan lämpömittareista riippumattomia globaalin lämpötilan osoittimia, niin ainakin globaali merijää, Pohjois-Amerikan Suurten järvien jää ja Baltianmeren merijää ovat nyt varsin vähissä. Kuvassa 3 näkyy Yläjärven jään vähäisyys.

Mannerjäiden osalta Grönlanti kertoo (Linkki), että lunta tulee tupaan. Siellähän massaa on tullut alkutalvella ennätysmäisesti lisää, jos katsoo sivun keskivälin kuvaajaa (Linkki). Tuosta ei tule kuitenkaan vetää hätäisiä johtopäätöksiä, koska käyrä aloitetaan joka syksy nollasta. Runsas lumisade alkupuoliskolla 12 kk seurantajaksoa on kaiketikin merkki lämmenneistä meristä. Varsinaisen sulamisjakson aikana tilanne voi kääntyä päinvastaiseksikin. Toisekseen jäätiköiden poikiminen mereen ei ole mukana tuossa kuvaajassa.

Vastaavaa kuvaajaa Etelämantereesta en ole löytänyt, mutta koska siellä ei ole varsinaista sulamisjaksoa, voi hyvin uskoa, että mannerjäätikkö kasvaa siellä. Mereen virtaavien jäätiköiden poikimista tietenkin tapahtuu, mutta se tuskin riittää korvaavaan lämmenneen meren tuottamia lumisateita. Viittaan vain NASA:n tutkimukseen (Linkki). Mannerjäät ovat joka tapauksessa hitaita reagoimaan, aikajänteet helpostikin satoja vuosia.

Varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt vuodenaikaan nähden keskimääräistä lämpimämpää. Jos lämpeneminen jatkuisi globaalistikin, niin silloin kuvan 1 keskiarvoviiva voisi kohota yli yhden asteen, eli yli 100 cK:in. Kyse on keskiarvosta vuoden 2016 alusta lukien verrattuna vertailujaksoon. Tuo asteen raja on mielestäni jollain tavoin maaginen, vähän kuin luontaisen vaihtelun raja. Jos kehitys menee ennustamaani suuntaan, rajaa ei rikota. Siinäpä jännitystä seurantaan, vaikkei mitään isompaa ilmastokatastrofia olekaan näköpiirissä.

Linkkejä

https://sunshinehours.files.wordpress.com/2017/02/global_sea_ice_extent_zoomed_2017_day_44_1981-2010.png (Linkki) Globaali merijää on vähissä.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s