Tulivuoripelottelua


Kuva 1. Tobajärvi ja Samorin saari supertulivuoren alueella. Lähdeviite: By Tuntematon - (Original text: U. S. Army Map Service (Indonesia 1:250.000, Edition 1 - AMS). Zusammengesetzte Ausschnitte aus den Blättern NA 47-6 (Pangururan) und NA 47-7 (Tandjungbalai))Bearbeitet von Geoethno., Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=12857147

Kuva 1. Tobajärvi ja Samosirin saari supertulivuoren alueella Indonesiassa. Lähdeviite: By Tuntematon – (Original text: U. S. Army Map Service (Indonesia 1:250.000, Edition 1 – AMS). Zusammengesetzte Ausschnitte aus den Blättern NA 47-6 (Pangururan) und NA 47-7 (Tandjungbalai))Bearbeitet von Geoethno., Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=12857147

Koska ilmastopelottelu on blogini vakioaihe, aioin tasapainottaa kirjoitteluani tulivuoripelottelulla. Tietääkseni kukaan ei vielä ole tuotteistanut tulivuoripelottelua siinä suhteessa, että keräisi rahaa purkausten ehkäisyyn. Tehoa saisi helposti miltei sen minkä EU ilmastonvakioinnissaan. Sehän käytännössä lisäsi  usean vuoden ajan hiilidioksidipäästövähennystoimillaan globaaleja hiilidioksidipäästöjä.

Supertulivuoret ovat maapallolla sellaisia vulkaanisia muodostumia, jotka ainakin periaatteessa voivat purkautuessaan aiheuttaa laaja-alaista ihmiskunnan tuhoa ja alentaa ilmaston lämpötilaa useilla asteilla. Näiden tulivuorten vulkaanista räjähtävyyttä kuvaava VE-indeksi on 8 tai 7. Aivan uusi Uppsalan yliopiston tutkimus on selvittänyt Toba-supertulivuoren räjähdyksen mekanismia (Linkki).

Supertulivuorenpurkauksia pienemmätkin tulivuorten purkaukset aina luokkaan VEI 4 asti voivat vaikuttaa ilmastoon globaalisti, kuten kuva 2 kertoo. Tällä hetkellä viimeisin merkittävämmin vaikuttanut purkaus oli Pinatubo vuonna 1991. Jos huomioi keskimääräisen esiintymistiheyden, seuraava globaaliin ilmastoon vaikuttava purkaus olisi sillä perusteella odotettavissa vuonna 2019. Toisaalta pisimmän tauon perusteella saisimme odotella aina vuoteen 2054. Nämä vuosiluvut siis  1600-luvun lopulta aina Pinatuboon asti havaittujen isompien purkausten tilastoinnista.

Kuva 2. Tulivuoripurkausten vaikutusta säteilyyn läpäisyyn ilmakehässä. Lähdeviite: Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=191349

Kuva 2. Tulivuoripurkausten vaikutusta säteilyyn läpäisyyn ilmakehässä. Lähdeviite: Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=191349

Pienenä pelottelulisänä voi mainita vielä senkin, etteivät kaikki äkilliset ilmastonviilenemiset olekaan tulivuoritoiminnan tulosta. Esimerkiksi Halleyn komeetta on ehkä aiheuttanut pimeimmän keskiajan kylmän jakson 500-luvulla (Linkki).

Katastrofi- ja jopa jääkausipelotteluun on siis aina aihetta, näkyipä ikkunasta mitä tahansa ja olipa ilmakehän lämpötila vähän koholla tai ei. Jos vaikka pelottelu ei kiinnostaisikaan, on varmaan hyvä ottaa lukuun se, että ilmastonvakiointiin käytetyt resurssit todennäköisesti vain pahentavat tulevaa äkillistä ilmastokatastrofia. Nämä hukatut resurssit ovat paremmassakin tapauksessa poissa tehokkaista korjaustoimista.

Linkkejä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Supertulivuori (Linkki) Wikipedia-artikkeli supertulivuorista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vulkaaninen_r%C3%A4j%C3%A4hdysasteikko (Linkki) Vulkaaninen räjähdysasteikko (VEI)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulivuorenpurkauksen_vaikutukset_ilmastoon (Linkki) Artikkeli tulivuorten ilmastovaikutuksista

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/01/170126081631.htm (Linkki) Uppsala yliopiston lehdistötiedotteeseen perustuva uutinen Toba-tutkimuksesta.

Mainokset

11 responses to “Tulivuoripelottelua

    • Tuo lämpenemistapaus tulivuoritoiminnan seurauksena on ainutlaatuinen. Ei suuresti vaikuta artikkelini pelotevaikutukseen, koska todennäköisimmät vaihtoehdot on huomioitava etusijalle. Jos edes tiedettäisiin, että seuraava katastrofaalinen purkaus on ilmakehää kuumentava, niin silloin voitaisiin nykyistä ilmastopolitiikkaa suosia. Vaan tämä on se epätodennäköisin purkauskatastrofi.

      Tykkää

  1. En nyt yhtään ymmärrä minkä ihmeen kohdan olet tuosta pitkähköstä keskustelusta sattunut lukemaan, kun sanot ”Tuo lämpenemistapaus tulivuoritoiminnan seurauksena on ainutlaatuinen”. Keskustelun viesti on ainakin minun osaltani ihan toinen. :-o

    Liked by 1 henkilö

      • Ah, nyt ymmärrän väärinymmärryksen. Tarkoitin mainostaa nimenomaan OMIA kommenttejani keskustelussa, joista laitan esimerkin alle koskien aikaa 252 miljoonaa vuotta sitten. Silloin mm. syntyi ns. Putoraman laakio Siperiassa. Ja josta siis on sepitetty ihan kummallinen tarina mm. tuossa linkissä..

        Minun versioni:
        1. Mannerliikunnoista ja ym. maan syvemmistäkin geologisista voimista johtuen tuolloin alkoi suuri sarja, sarjoja voimakkaita tulivuoripurkauksia erityisesti tuolla alueella.
        2. Tulivuoret sylki ilmoille suuret määrät kivipölyä, rikkiyhdisteitä, ym. ja toki myös hiilidioksiia.
        3. Pölypilvet ja rikkiyhdistepilvet pimensivät maapallon aina jaksottain hyvinkin pitkiksi ajoiksi. Ne aiheuttivat valtavan pimeyden ja kylmyyden, joka hyvin pian tappoi kasvillisuuden vähiin ja aiheutti valtaisat sukupuuttokuolemat.
        4. Rikkiyhdisteet olivat oleellisia sukupuutosssa, sillä ne tekivät pimeyden ja kylmyyden lisäksi maat ja meret paljon happamammiksi.
        5. Tämä tapahtui siis hyvinkin monena aaltona vuosimiljoonan/-miljoonien aikana.
        6. Aikanaan geologinen aktiivisuus laantui. Silloin taivas kirkastui ja lämpö palasi kestävämmin maapallolle.
        7. Purkausten haitat oli tuoneet myös maahan ja meriin paljon kasvulle tärkeitä kivennäis/hivenaineita ja ennekaikkea lisää ravitsevaa hiilidioksidia. Jonka runsatumiseen ilmakehässä varmaan on vaikuttanut, ettei tuhon aikana ollut paljonkaan kasveja sitä syömässä.
        8. Alkoi uusi elämän kukoistuksen ja monimuotoistumisen aika.

        Anteeksi vaikeaselkoinen aloitukseni.

        Liked by 1 henkilö

      • Nyt vasta luin tuota linkkiä lähemmin. Siinä ei ensisijassa käsiteltykään varsinaista Permian kauden päättänyttä ja Triassic-kauden aloittanutta joukkotuhoa. Sen artikkelikin toteaa johtuneen normaalista tulivuorisarjan aiheuttamasta valtaisasta pölypilvien tuottamasta kylmyydestä ja muista syistä. (Artikkeli ei viitsi mainita, että tuolloinkin suurin happamoitumishaitta tuli rikkiyhdisteistä. Onko se niin itsestään selvää vaiko kun sitä ei mainita, haluavat voivat spekuloida, tai antaa ymmärtää hiilidioksidin osuutta.)

        Artikkeli mainitsee, että (varsinaisesti tuntemattomista syistä) elämä toipui yllättävän hitaasti tuosta suurtuhosta. Kesti jopa 5 milj. vuotta toipua.

        Tuota Permian joukkotuhoa seurasi pieni ns. Smithian-Spathian tuho tuon 5 miljoonan vuoden toipumisen aikana.
        Tutkijat kuitenkin toteavat, että eipä siellä silloin ollut paljon lajeja joita kuolla sukupuuttoon, mutta ovat jotain näyttöä siis löytäneet sille, että ainakin silloisen tropiikin alueella olisi näyttöä happikadosta lämpimimmissä vesissä ja jota voisi selittää lämmöllä. Voi siis selittää monella muullakin seikalla joista joihinkin artikkeissa viitataan.

        Tutkijat toteavat, että tuo pieni joukkotuho on ainoa, josta on näyttöä, että lämmöllä olisi ollut jokin rooli.

        Liked by 1 henkilö

    • Tunnemme varmaan kaikki suurta huolta ja etukäteistuskaa tuolla(kin) Vesuvius-Napoli vaara-aluella asuvia kohtaan. Ja sitten on tämä varovaisuusperiaate, jolla monia muitakin asioita perustellaan. Varmuuden vuoksi on uhkat minimoitava. Koska emme (toistaiseksi) voi laittaa tulppaa tulivuoren, ainakaan supertulivuoreen, on meidän välttämättä evakuoitava kaikki, ihan kaikki asukkaat uhka-alueelta. Euroopan yhteisolidaarisuuden pohjalta meidän osuutemme on ainakin 10 miljoonaa lähivuosina yksin tuon Vesuvius-alueen supertulivuoren uhka-alueen väestöstä. Mutta kuten sanottu, varovaisuusperiaatteen vuoksi meidän on toimittava heti ja massiivisesti. Tähän yhtyvät varmasti varovaisuusperiaatteen kannattajat sekä inhimilliset ihmiset.

      Liked by 1 henkilö

  2. Nyt ei saa enää kohdistettua viestien loppuihin, mutta kiitokset kommentoija Vesa Tanskaselle lukuisista täydentävistä tiedoista.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s