Jankkaus: meren lämpölaajeneminen ei ole uhka


Selailin blogiani varsinkin tämän vuoden artikkeleiden osalta ja havaitsin kirjoittaneeni merenpinnan kohoamisestakin muutaman jutun. Kun yritin sitten miettiä tämän koko blogini merkittävintä panosta, niin erääksi sellaiseksi näen sen, että olen kertonut jo 25.11.2014, ettei meren lämpölaajeneminen aiheuta tulvauhkaa. Vaikka Nils Mörner tuokin saman asian esille Lontoon luennossaan kuvan 1 osoittamalla tavalla, hän ei alleviivaa sitä, ettei se keskimerellä kohonnut lämmin merivesi virtaa rannalle. Niinpä kirjoitin tämän vuodenlopun jankkausartikkelin, jossa ei juuri ole uutta sisältöä aiemmin esitettyyn.

Merentutkimuksen Suomessa ominut Ilmatieteenlaitoskin jättää mainitsematta (Linkki), ettei merivesi tulvi rannikoille keskimeren lämpölaajenemisen vuoksi, vaan tyytyy ympäripyöreään lausuntoon: ”Meriveden lämpölaajeneminen nostaa pintaa eri tavalla eri merialueilla.”

Kuva 2. Kaappaus Wikipedian sivulta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Merenpinnan_nousu

Kuva 2. Kaappaus Wikipedian sivulta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Merenpinnan_nousu

Jos tarkastellaan Wikipedian parisen vuotta sitten esittämää merenpinnan kohoamistaulukkoa, niin lämpölaajeneminen pitää siinä ykköstilaa. Muut jäätiköt (kuin Grönlanti ja Etelämanner) ovat kakkosena nostamassa meren pintaa, mutta näiden jäätiköiden pienehkö koko ei riitä pitempiaikaiseen uhkaan, vaikka ne sulaisivat kokonaan. Sitten Etelämantereesta on myös varsin tuore tutkimus, jonka mukaan taulukon etumerkki on väärä. Samoin pohjavesivarantojen on havaittu kasvaneen, joten kohdassa Muut vesivarannot saattaa olla ilmoitetut virherajat ylittävä virhe.

Rannikoilta mitattava merenpinnan kohoaminen ei siis ole todennäköisestikään merkittävästi kiihtymässä, joka tarkoittaa samalla sitä, että globaalia tulvauhkaa kertyy rannikoilla entiseen tahtiin, korkeintaan pari millimetriä vuodessa. Maan laskeutuminen on merkittävä alueellinen tulvauhkatekijä rannikoilla. Samoin pysyvämmän matalapaineen siirtyminen voisi tuottaa uutta alueellista uhkaa, joka ei näy globaalissa tilastossa.

Perustelen tästä aiheesta jankkaamista myös sillä, että tämä on havaintojeni mukaan ollut vaikea käsittää, koska ajatuksena on, että virtaahan vesi sieltä ”ylämäestä” rannikolle. Kokeellisesti tämän voisi ehkä havainnollistaa vesiletkusta tehdyllä vesivaa’alla, jonka keskimerta kuvaavaa haaraa lämmitettäisiin puolenvälin yläpuolelta ja rannikkoa mallaavaa haaraa lämmitettäisiin vain pinnasta. Riittäneekö lukematarkkuus?  Tilanne olisi toinen, jos merivesi olisi lämmennyt kauttaaltaan tasaisesti. Suolaisessa merivedessähän ei ole edes sitä +4°C:een tiheysmaksimia, josta seuraisi kylmemmän meriveden lämpenemisen tuottama tilavuuden pienentyminen.

Koska satelliitit mittaavat meren pintaa kauttaaltaan, keskimeren lämpölaajeneminen näkyy satelliittituloksissa, muttei rannikon mareografeissa. Tämä selittänee ainakin osan näiden kahden menetelmän antamista eroista merenpinnan nousunopeudessa. Hämmästyttävästi tätäkään ei näy juuri missään esitetyn, vaan ilmeisesti koko ero on tulkittu kiihtymisenä. Tässäpä yksi tieteellinen peruste jankata tästä aiheesta.

Vaikka olisikin mahdollista, että maan kohoaminen tapahtuu matalilla rannikoilla enemmän kuin jyrkillä rannikoilla, myös havainto meren väistymisestä globaalisti sopii edellä esitettyyn käsitykseen keskisen merenpinnan kohoamisen vaikutuksesta rannikoille.

Merien kohoamispelottelu ei saa esittämistäni faktoista täyttä kuoliniskua, koska aina voidaan esittää tarina siitä, miten mannerjäätikkö luiskahtaa mereen sulamaan Etelämantereelta tai ehkä Grönlannista. Merien lämpölaajenemiseen perustuvalta pelottelulta kuitenkin fysikaalinen pohja on kokolailla pudonnut. Eri mieltä olevien sallin tuoda fysikaaliset faktansa esille kommenttiosiossa uutta vuotta kaikille toivottaen.

Linkkejä

https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2016/08/london-conference-volume.pdf (LinkkiPDF) Lontoon konfrenssin koostejulkaisu, josta kuva 1 on kaapattu.

https://www.nasa.gov/feature/goddard/nasa-study-mass-gains-of-antarctic-ice-sheet-greater-than-losses (Linkki) Nasan tutkimus Etelämantereen jäätikön kokonaiskasvusta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160211192349.htm (Linkki) Uutinen tutkimuksesta, jonka mukaan pohjavesivarannot ovat kasvaneet globaalisti.

http://www.sealevel.info/thermal_expansion_and_sea-level_rise.html (Linkki) Toistaiseksi ainoa löytämäni nettiosoite (Roskasaitin lisäksi) , jossa meren lämpölaajenemisen merkityksestä on asiallisesti keskusteltu. Tätä linkkiä ei löydy aiemmista artikkeleistani.

http://www.bbc.com/news/science-environment-37187100 (Linkki) Uutinen rannikoiden maapinta-alan kasvusta, siis valtamerien supistumisesta.

Advertisements

6 responses to “Jankkaus: meren lämpölaajeneminen ei ole uhka

  1. Just näin, mutta miksi Alestalo pelottelee? Tyhmä ahne vai tietämätön?

    Mun on tosi huono sanoa tyhmäksi, joten joko hän etsii mainetta ja valtaa liioittelemalla, tai sitten haussa on raha.

    Tykkää

  2. Minä en kyllä suostu ymmärtämään, millä fysiikan lailla merenpinta ei nousisi samaan tahtiin rannikoilla kuin ulapoillakin, jos pintalämpötilan kehitys on sama. Yleensähän matalat rannikot ovat ulapoita lämpöisempiä, mutta muutoshan on se oleellisin. Merien lämpeneminenhän on ollut selvästi hitaampaa kuin alailmakehän.

    Oletetaan rannikko, jossa on 10 km rannasta tasainen vedenkorkeus 0,5 m ja sitten se muuttuu äkkiä 3 kilometriksi. Miten tämän pinnannousun olisi pitänyt tapahtua vaikka 20 km:n etäisyyteen rannikosta?

    Miksi sitten esim. Hawajin mittausasemalla muutos on ollut tällaista?

    http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

    Tykkää

    • Kiitos kysymyksestäsi. Ehkä se tavallaan oikeuttaa jankkaamiseni?

      Lämmin merivesi on kevyempää, jolloin vaaditaan korkeampi vesipatsas aiheuttamaan sama hydrostaattinen paine kuin kylmemmässä vedessä. Näin vaikkapa tropiikissa kohonnut lämmin merenpinta ei kohota kylmän merialueen pintaa. Tähän asti päästäneen? Tähän ilmiöönhän perustuu El Niño seuraaminen meren pinnan korkeudesta:
      http://sealevel.jpl.nasa.gov/elnino2015/index.html
      http://sealevel.jpl.nasa.gov/science/elninopdo/latestdata/

      Jos nyt sitten kuvittelet sen kylmän merialueen takana lämmintä rannikkoa, niin kohottaako kaukana tropiikissa oleva lämmin ”kupla” maagisesti rannikon veden pintaa, muttei välillä olevan kylmän merialueen pintaa? Ei kohota.

      Matalan lämpeävän ranikkoveden pinta kohoaa vain sen oman syvyytensä ja lämpenemisensä suhteessa. Matalikon viereinen jyrkänne on erikoistapaus, jota en käsittele nyt.

      Mitä tuohon Hawaijin mittaukseen tulee, niin se näyttää kiihtymättömältä ja kohoaminen on puolentoista millin luokka vuodessa.

      Tykkää

  3. Merellä voi olla lämpimän veden muodostama linssin muotoinen kohouma, joka nostaa vedenpintaa vain paikallisesti. Periaatteessa linssi sortuu, käytännössä ei tarpeeksi nopeasti.

    Tykkää

  4. Suomen rannikoilla veden lämpötila vaihtelee 0:n ja ~27asteen välillä. Onko joko havainnut merkittävää lämpölaajenemisesta johtuvaa merennousua kesällä?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s