Jos ajatellaan globaalia ilmastonlämpenemistä siten, että napa-alueet lämpenevät enemmän, silloin tämä lämpötila- tai potentiaalienergiaeron väheneminen tarjoaa vähemmän energiaa myrskyille. Kun samaan aikaan pintalämpötilan kohoaminen voisi muuten lisätä pystysuuntaista energiapotentiaalia, tämä tehonlisä kuitenkin vaimenee pitkälti sillä, että ilmakehän lämpötilagradientti säilyy melko samassa kulmassa kohoamiskilometriä kohti ja vain yläraja kohoaa. Näin myrskytuulien lisääntymiselle ei ole kovinkaan helppo löytää sitä kasvavaa potentiaalienergialähdettä, joka olisi välttämätön myrskyuhan lisääntymiselle. Paikallistason mahdolliset muutokset eivät riitä globaalin keskiarvon muutokseksi.
Eräs muutosilmiö merien ja vetisten maiden pintalämpötilan kohoamisessa on haihdunnan lisääntyminen ja koska lämpeneväkään ilmakehä ei voi loputtomasti sitoa lisää vettä, seuraa edelleen sadannan lisääntyminen. Tähän sisältyy sekä toivoa kuivuudesta kärsiville maille että tulvauhkaa ja ehkä myrskyjenkin uhkaa.
Kuva 1. Sadetyyppejä korkeuden ja lämpötilan funktiona. Pohjakuvalähde: By RicHard-59 – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=27216125
Nyt uusi mallinnustutkimus antaa viitteitä siitä (Linkki), että rankkasateet (rainstorms) ovat lämmenneessä maailmassa, tai ainakin USA:ssa, pienempialaisia mutta voimakkaampia intensiteetiltään, paitsi talvella sekä harvempia että heikompia. Yhteisvaikutuksena tästä ilmastonmuutoksesta olisi uhkaava tulvien väheneminen varsinkin isompien tulvien osalta.
Uusi tutkimus ei varsinaisesti ottanut kantaa ”jäämyrskyihin” eli alijäähtyneeseen sateeseen, joten tätä uhkakuvaa voitaneen vielä pitää paikoitellen yllä ilmastotieteen tukemana (Linkki).
Ilmastonmuutos aiheuttaa tai, ilmastotieteelistä kieltä käyttäen, voi aiheuttaa monenlaisia yllättäviä uhkakuvia. Tuskin veikkaan väärin, jos sanon, että aika harva lukijoistanikaan on valmistautunut vähenevien tulvien uhkaan. Enpä ole minäkään, kun ei edes ole takapihalla venettä, jonka voisi myydä.
Linkkejä
https://www.ci.uchicago.edu/press-releases/climate-change-will-drive-stronger-smaller-storms-us (Linkki) Lehdistötiedote tutkielmasta. Myrsky nostettu otsikkoon pelotteeksi.
https://www.sciencedaily.com/releases/2016/12/161201172318.htm (Linkki) Science Daily uutisoi kopioimalla lehdistötiedotteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4t%C3%A4v%C3%A4_sade (Linkki) Jäätävä sade eli alijäähtynyt sade on eräs sadetyyppi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_storm (Linkki) ”Jäämyrsky” on vähän runsaampi jäätävä sade.
Roskasaitti 
Hi. Kerronpa ihan iki-omasta keksimästäni arviosta, yhdestä syystä, miksi kenties, jotkin rajut saderyöpyt on yleistyneet.
Jos ovat yleistyneet, pienalueiden saderyöpyt on varmaan varsin huonosti tilastoitu. Pistemittauksia on hyvin satunnaisesti oikeasti. Minustakin tuntui, että viime syksynä Mervin nimipäivänä ryöpsähti yhdellä kohden Sipoon rannikkoa ihan kuin trooppinen superkuuro. Vaan eipä ole dataa, vaikka alla olin.
No siis:
* Mennä vuosina teollisuus ja energiateollisuus kuin myös pienasutus jne. laski runsaasti pienhiukkasia ilmakehään. Siten oli kovin pienhiukkasia eli myös sadepisaroiden kiteytymis-ytimiä ilmakehässä. voisi arvella, että silloin pisaroita oli runsaita mutta pieniä.
* Kun on vähemmän em. kiteytymistä, niin kuurot voi olla harvempia ja samalla rankempia toteutuessaan. Ilmassa on kuitenkin varmaan ainakin sama vesimäärä odottamassa satamistaan.
* Syy, miksi rankat kuurot olisi lisääntyneet (jos siis yleensä ovat lisääntyneet) voisi olla siis ilmansaastutuksen väheneminen. Paluu entisiin kunnon aikoihin.
* Tätä tausta-todistaa mm. se, että kirkkaan/selkeän taivaan määrät on mm. Euroopassa lisääntyneet tutkitusti.
TykkääLiked by 1 henkilö
Suurin uhka ilmastotieteessä (tieteessä, hehe) näyttää olevan todellisuus, joka ei toimita uusia hirmumyrskyjä, tulvia ja kaupunkeja hukuttavia merenpinnan nousuja käsikirjoituksen mukaisesti.
TykkääLiked by 1 henkilö
ATH planeetan lämmöissä ja merijäät ennätysminimissä. Ei siis mene lainkaan skeptisten skenaarioiden mukaan, niissähän lämeneminen ei ole todellista vaan perustui mittausten peukalointiin..
TykkääTykkää
Mitä kritiikkiä olen toisaalla nähnyt tätä blogiani kohtaan on miltei yksinomaan ollut väite ”kirsikanpoiminnasta”. Tuollainen väitehän on hyvin vaikeasti kumottavissa, koska tietenkin blogissa on tehty valintoja. Enkä edes väitä, että tästä blogista löytyisi täysin tasapuolista kokonaiskuvaa.
Asiaa tulee mielestäni tarkastella kokonaiskuvana niin, että mitä muuta on tarjolla. Tähän muuhun verrattuna koen antavani oikaisevasti vinoa informaatiota.
Jos otetaan vaikkapa nämä sadantaan liittyvät tutkimukset, niin miksi vasta nyt tulee esille edes jonkinlaisia tutkimuksia tulvauhan vähenemisestä? Eikö tulvauhalla pelottelua ole harrastettu jo pitempään? Oletukseni on, että tutkimusaiheiden valinta on vinoa, uhkapainotteisesti vinoa. Lisäksi tutkimusuutisointi on uhkapainotteisesti vinoa, kuten esillä olevan tutkielmankin kohdalla on tehty. Näin siis syntyy tarve ”oikeaisevalle vinoudelle”. Toivon tarjoavani sitä.
Kiitos muuten tähän mennessä tulleista kommenteista. Napsautin vain tykkäystähteä tällä kertaa.
TykkääTykkää
Ilmaston lämpeneminen nähdään tosiaan uhkana, vaikka vähäinen lämpeneminen on todennäköisesti hyödyllistä, ja isokin lämpeneminen on tutkitusti yllättävän lähellä neutraalia.
Keskustelun pitäisi ehdottomasti suuntautua ilmaston lämpenemisen hyödyntämiseen ja siitä aiheutuvien vahinkojen hallitsemiseen. Pitemmällä välillä energiataloutta on muutettava vähemmän kivihiilestä riippuvaksi, mutta tässä on mentävä ajatus edellä, muuten hoito tappaa potilaan, eikä tauti.
TykkääLiked by 1 henkilö
Luin ensimmäistä kertaa blogiasi. Jokaisesta asiasta on hyvä keskustella puolesta ja vastaan. Kiinnitin heti huomioni käyttämääsi tieteelliseen kirjoitustapaan ja etsin tietoja aiheen opinnoistasi tai tutkimuksista.
Minulla on ohuet opinnot Helsingin yliopistosta teoreettisesta fysiikasta ja kvanttifysiikasta. Molemmat ovat niin arvaamattomia aloja, että suosittelen, että jatkossa keskityt niihin Risto – molemmista saa enemmän jännitystä elämään ja Tiede-lehden lukemalla voi oikeasti keksiä aivan maallikkona ratkaisun isoihin kysymyksiin. Todennäköisyys on paljon suurempi kuin maallikkoilmastoskeptikolle.
TykkääTykkää