Biokaasua biotuotekehittimistä


Kuva 1. Biotuotekehitin Ekku kumpaneineen.

Kuva 1. Biotuotekehitin Ekku kumppaneineen.

Aika harva saattaa tietää, että Savon puolessa sijaitseva Kuopion kaupunki on Suomen johtavia lehmäkuntia pääluvulla tai maitolitroilla laskettuna. Parisen kuukautta sitten pääsin tustumaan Maaningan kaupunginosassa sijaitsevaan Luken tutkimuslaitokseen. Kuvan 1 mukaiset biotuotekehittimet liikkuivat ulkosalla itseohjautuvasti, mutta eivät juurikaan nyhtäneet ruohoa, koska ne oli tankattu niin hyvin jo kuvassa taustalla häämöttävällä biotuotetehtaalla (vanhalta nimeltään navetta).

Lehmän lanta on varsin energiapitoinen tuote, kuivattuna se päihittää mm. litiumioniakut energiatiheydeltään (Linkki). Eräs tapa ottaa tätä lantaenergiaa talteen on valmistaa siitä biokaasua. Tällöin voidaan ohittaa Suomen oloissa hiukka hankala lannan kuivaus, kun yleinen lantalatyyppi Suomessa on lietelantala.

Kuva 2. Konttimallisen biokaasuvoimalan etuovi.

Kuva 2. Konttimallisen biokaasuvoimalan etuovi.

Tilakohtainen biokaasuvoimala ei ole suurensuuri. Itse varsinaista voimalaa ei edes huomaisi, ellei sen lähistöllä olisi outoja kaasukupuja. Niissä tai niiden alla olevissa säiliöissä lanta käsitellään kaksivaiheisesti biokaasusaannon maksimoimiseksi. Maaningan laitoksen teho on 150 kW luokkaa, josta sähkötehoa on 20 kW. Koska varsinainen reaktori on lämmitettävä, osa tuosta kokonaistehosta mennee tähän lämmitykseen.

Kuva 3. Biokaasuvoimalan pakoputki.

Kuva 3. Biokaasuvoimalan pakoputki kuvassa vasemmalla.

Kurkistin biokaasuvoimalan takapuolelle ja siellä oli kuvassa 3 näkyvä metallinen putki, josta tuli silminähtävää vesihöyryä  ja nenän tunnistamaa lievää navetan hajua. Arvatenkin sieltä tuli myös hiilidioksidia, mutta sitähän on aistinvaraisesti melko mahdotonta todeta.

Kuva 4. Biokaasuvoimala vähän etäämmältä. Kaasukuvut on paineistettu ilmalla.

Kuva 4. Biokaasuvoimala maisemassa. Kaasukuvut on paineistettu ilmalla.

Kuva 5. Halolan tilan vanhan navetan tiiliseinä on pitänyt ryhtinsä. Sementtitiilejä n. 1/4 seinästä.

Kuva 5. Halolan tilan vanhan navetan tiiliseinä on pitänyt ryhtinsä. Sementtitiilien osuus n. 1/4 seinästä.

Alla mainittu esite kertoo, että lantapohjaisen biokaasun käytännöllinen kokonaisenergiapotentiaali Suomessa olisi yhden terawattitunnin luokkaa vuodessa. Tämä on vain prosenttitasoa uusiutuvan energian kulutuksestamme ja promilletasoa kokonaisenergiatarpeestamme. Näin lantalogistiikalla ei voi ratkaista koko maan ongelmia, mutta paikallisesti sillä voisi olla merkitystä. Biokaasuhan käy myös ajoneuvopolttoaineeksi, mikä hieman lisää sen arvoa verrattuna vaikkapa saman energiamäärän sisältävään halkoon.

Lantapohjaisen biokaasutuotannon eräs seuraus on lantajäännöksen parempi soveltuvuus lannoitteeksi. Näin se saattaa olla tilakohtaisesti lähellä kannattavaa, riippuen kylläkin saatavista tuista. Sinänsä biokaasureaktoriin voi syöttää myös ylimääräistä kasvimassaa, jos sitä vain on edullisesti tarjolla ilman parempaa käyttöä.

Joku päivä takaperin esittelemässäni hallituksen energiaselonteossa on otsikko: ”Biokaasun tuotanto ja käyttö”, joka löytyy sivulta 21 PDF-tiedostosta. Siinäkin tulee esille se, ettei biokaasun maatilatuotantoon vielä ole löydetty varmasti Suomen oloissa kannattavaa reseptiä. Lietelantaahan ei juuri kannattane kuskailla pitäjän reunalta toiselle, saati pitemmälle. Maatalous on miltei pakon sanelemana haja-asutusalueen elinkeino, jolloin tilakohtaisen kaasuylituotannonkin markkinointi on monella tapaa hankalaa. Kuten on hankalaa yhdistää taajamien asumisjätevesienkin käsittelyä samaan laitokseen.

Luken Maaningan biokaasulaitos on mielestäni ollut varsin hintava tilakäyttöön ajateltuna, kustannettuaan 350 000 euroa ilman arvonlisäveroa, mutta tutkimuskäyttöhän on eri juttu. Jos tuollaisten laitosten investointikulut saataisiin merkittävästi pienemmiksi tai maksatetuiksi vaikkapa italialaisilla, kannattavuus paranisi.

Vertailuksi voinee mainita, että Maaningan tutkimuslaitoksen vuosittainen lantavirta on n. 4000 tn, kun 340 000 ihmisen alueella toimivan Kiertokapulan vuosittainen roska-autojen keräämä biojätekertymä on 8000 tn. Tästä määrästä kannattaa tuottaa bioetanolia. Toki em. biojäte on vähemmän vettä sisältävää kuin lietelanta.

Kirjallisia lähteitä

Luostarinen, Pyykkönen: Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja, esite, painopaikka Temprint Mikkeli

Tietokapula 2/2016, lokakuun Kiertokapulan asiakaslehti

Linkkejä

http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/maaninka (Linkki) Tutkimuslaitoksen esittelysivusto.

http://tem.fi/documents/1410877/2148188/Kansallinen+energia-+ja+ilmastostrategia+vuoteen+2030+24+11+2016+lopull.pdf/a07ba219-f4ef-47f7-ba39-70c9261d2a63 (LinkkiPDF) Hallituksen energiaselonteko

http://www.kiertokapula.fi/ (Linkki) Jäteyhtiön sivusto.

5 responses to “Biokaasua biotuotekehittimistä

  1. Halolan koetilan biokaasu on kiinnostava tuote. Enemmän käytännön energiaa taitaa kuitenkin irrota hirnuvista biotuotekehittimistä. Reilut kymmenen vuotta sitten auttelin joutessani yhtä ravitallin pitäjää hevosten hoidossa. Yli kymmenen pollen tallissa syntyi paljon hevonkakkaa, mikä oli vielä silloin purukuivikkeenkin takia ongelmajätettä. Nyt hevostilojen sivutuotteella tuotetaan kuulema jo alueellistakin lämpöä ja sähköä.
    Ehkä olet käsitellytkin jo tätä aihetta, mutta laitanpa pari linkkiä. Ylen jutun mukaan kolme pollea kakkisi yhden omakotitalon lämpimäksi. Fortumin horsepower on jo toimiva iso hanke. Hevonen on kyllä turvallinen monikulttuurieläin, mutta sukupuolineutraali se ei ole, sillä ruunatkin vielä hörisevät tammoille sillä lailla. Tammat eivät ole feministejä, ei niitten touhu ainakaan siltä näytä.
    http://yle.fi/uutiset/3-8066653
    http://www.biotalous.fi/hevosenlanta-hyotykayttoon-uusilla-toimintatavoilla/

    Tykkää

    • Hevonp–kaa? En muista siitä kirjoittaneeni, vaikka olettaisin ainakin yhden lukijani sitä löytävänkin vähintään joka toisesta jutusta.

      Tykkää

  2. Näytti tulleen kommenteeraus kahteen kertaan. Lisään vielä sen, että ravitallilla opin, jotta hevosetkin osaavat syrjiä. Laumaan tuotiin uusi lajitoveri, suomenhevostamma, jota toiset eivät lainkaan hyväksyneet. Sille tammalle piti laittaa päivittäinen ruokasörsselikin kauas muista ja sieltäkin toiset yrittivät sitä hätistää pois. Onkohan niillä hörisijöillä ehkä jotain telepatiaa? Kun yksi säikkyy, toisetkin sytkyilevät samaan aikaan. Oikeat hevosmiehet ehkä siitä tietäisivät, minä olen vain harrastelija.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s