WUWT täytti 10 vuotta


Kuva 1.

Kuva 1. Kuvankaappauksesta linkki alkuperäissivulle.

Maailman luetuin ilmastoblogi, Anthony Wattsin hallinnoima Watts Up With That eli lyhyesti WUWT, täytti 10 vuotta eilen. Hiukka myöhästyneet onnitteluni!. Ensimmäisestä Wattsin blogiartikkelista on vielä vaikea ennustaa tulevaa menestystä (Linkki). Sittemmin menestys suosion muodossa on ollut selkeästi todistettavissakin (Linkki).

Jos verrataan WUWT-sivuston n. 300 miljoonaa katselukertaa vaikkapa tämän Roskasaitin 138 tuhanteen, niin erohan on yli kaksituhatkertainen. Siksikin pitääkin keksiä kertoimia (-; Ensiksikin jaetaan WUWT:n luku kolmella, koska se on toiminut kolme kertaa pitempään. Kun sitten huomioidaan kielialue, niin voimmekin jakaa sadalla, jolloin vertailuna on miljoonan suhde 138 tuhanteen, eli n. 7:1. Ei enää niin paha suhde. Mikäli huomioidaan artikkeleiden lukumääräsuhde, WUWT: 15 500 ja Roskasaitti 530, niin voinkin tyytyväisenä todeta, että Roskasaitilla on artikkelia kohti suhteellisesti nelinkertainen lukijamäärä (-;  Älkää tukehtuko nauruun, tämä oli vain esimerkki siitä, miten sopivasti suhteellisia lukuja pyörittäen saa toivomansa tuloksen.

Se, että suomi on vähän puhuttu kieli maailmassa, ei ole Anthony Wattsin vika, jos ei varsinaisesti minunkaan. Wattsin ansiota on sitten se, että ilmastoaiheesta on toisenlainenkin näkemys esillä.  Kiitokseni ja onnitteluni vielä kertaalleen sinne rapakon taakse.

Linkkejä

https://wattsupwiththat.com/2016/11/17/wuwt-milestone-10-years/ (Linkki) WUWT:in ymmenvuotisblogi

https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2016/11/wuwt-the-battle-for-science-the-first-ten-years.pdf
(LinkkiPDF) Janice Mooren kokoama esitys WUWT:in kymmenestä ensimmäisestä vuodesta tiiviisti 2436 sivulla.

18 responses to “WUWT täytti 10 vuotta

  1. Kirjoitit: ”Älkää tukehtuko nauruun, tämä oli vain esimerkki siitä, miten sopivasti suhteellisia lukuja pyörittäen saa toivomansa tuloksen.”

    Kaunista. Juurikin niin.

    Tykkää

  2. Onnittelut Wattsille ja kiitokset sinulle, kun jaksat kirjoittaa mielenkiintoisia juttuja!

    Selvästi olet oppinut jotain ilmastotieteestä, kun tilastokikkailu on noin hyvin hallussa. :)

    Tykkää

  3. Risto, vastaa kysymykseen ”What is the optimal amount of CO2 in the atmosphere?”

    (Judith Curryn blogin kommenteista)

    Tykkää

      • Entäs merten happamoituminen 1000ppm tilanteessa?

        Teurastaja jätti muuten keskustelun taas kesken IR-lämpömittareiden kohdalla. Mitään selitystä sille miksi 20C detektori jäähtyy enemmän -20C kuin 0C kohteeseen suunnattu ei ole annettu. Standardifysiikan mukaan kyse on kylmempien kappaleiden lämmittävästä vaikutuksesta…

        Tykkää

      • Valtamerethän ovat emäksisiä. Tästä syystä tuota 1000 ppm:n CO2-pitoisuutta olisikin vaikea ylläpitää.

        Tykkää

      • 350 on yllättävän konservatiivinen valinta radikalistijärjestöltä.

        Tykkää

      • Tarkemmin kun asiaa ajattelee, niin teidän mielipiteenne ovat lähellä toisiaan. 350-porukan mielestä interglasiaalin taso +70 ppm on hyvä. Sinun mielestäsi se on +700 ppm. Kymmenkertainen ero tällaisessa asiassa ei ole mitenkään tavaton.

        Jos fossiilisten kulutus ei kauheasti kasva, voisin kuvitella että on vaikea rikkoa 800 ppm:n rajaa. Kun otetaan huomioon fossiilisten rajallisuus, tuotantokustannusten ja verojen luulisi nostavan hinnan niin korkealle, että tuohonkaan ei päästä.

        Uskon kumminkin, että jos CO2 tuplaantuu tästä, lämpötila nousee tästä vielä melko varmasti asteella, ehkä kahdella, Suomessa jopa kolmella, talvisin ehkä enemmänkin. Mikä tarkoittaa sitä, että pähkinäpuu alkaa kasvaa sadan vuoden päästä taas Oulussa. En mä osaa pelätä tällaista. Kyllä mä edelleen pelkään paljon enemmän sitä, että luontainen jääkauden alkaminen syö meidän saaman edun ja kun CO2 haihtuu seuraavan 100 vuoden kuluessa, ei Suomessa eletä enää ainakaan metsästä.

        Toivoisi vaan että tämä poliittinen höperehtiminen ostoskassien ja merenpinnan nousun kanssa loppuisi. Siihen voi mennä tosin aika paljon aikaa kun romahduspisteiden tutkimisen rahoittaminen on muotia.

        Tykkää

  4. Suomessa voi oikein hyvin tulla kylmempää kuin nyt, jos vaikka Golf-virran pohjoisin lenkki pysähtyy tai hidastuu. Jos ennustaa voimakasta ilmastonmuutosta Suomi on hieman väärä paikka asua.

    Tykkää

    • Olisitko sitä mieltä, että jos tarkastelee vain Suomea, kaikki havainnot viittaavat ilmastonlämpenemiseen? Jos ei näin, niin millainen havainto Suomesta tehtynä viittaisi esimerkiksi ilmastonlämpenemisen loppumiseen?

      Tykkää

      • Mitä tarkoitat ”Suomesta tehtynä”? Toki ilmastoa pitää tarkastella globaalisti, Suomen lämpötila on lähes pistemittaus isommassa mittakaavassa…

        Tykkää

      • Styrgelle:
        Kyse on myös falsifikaatiokriteereistä, joita on vaikea löytää. Esimerkiksi varsin arvovaltaiselta taholta on sanottu, että ilmastonlämpeneminen näkyy voimakkaampana lämpenemisenä pohjoisessa, kuten Suomessa. Jos nyt ilmastonlämpeneminen näkyy myös kylmenemisenä Suomessa, ei mikään mahdollinen havainto Suomesta kelpaa falsfikaatiokriteeriksi, koska ilmastonlämpeneminen aiheuttaa kaikkea.
        Näin myöskään emme pystyisi mistään alueellisista havainnoista päättelemään, milloin ilmastonlämpeneminen on päättymässä tai edes hidastumassa.
        Eikä alueellisesti voisi edes havaita ilmastonlämpenemisen vaikutusta, koska sen suunta olisi tuntematon kylmeneminen-lämpeneminen. Tai aina sään kylmetessä puhuttaisiin ilmaston lämpenemisestä ja sään lämmetessä ilmaston lämpenemisestä.
        Totta tietenkin, että globaali muutos näkyy globaalisti mitattuna, vaan tuota alueellista kuvittelua esiintyy aika paljon ilmastouutisoinnissa, eikö vaan?

        Tykkää

  5. Tuo on löysästi sanottu ko. taholta. Arktsen amplifikaation takia alue on jo lämmennyt paljon päiväntasaajan seutua nopeammin, mutta ei siitä seuraa että esim. Etelä-Suomessa lämpenisi tasaisesti ja varmasti…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s