Steele: CO2-lisäys korallien etu


Jim Steele on eräs minun mielikirjoittajistani WUWT-sivustolla. Tällä erää hänen koralleja ja valtamerien pH:ta käsitellyt artikkelinsa sattui silmiini Judith Curryn blogista (Linkki). Tämähän on oikeastaan vielä parempi alusta vieraskirjoittajille, koska uskoisin Curryn muodostavan Wattsiakin tiheämmän seulan artikkeleiden tieteelliselle tasolle.

Steelen artikkeli on minun makuuni pitkähkö, mutta täyttä asiaa. Viittaus Gaia-hypoteesiin ei näyttäisi sisältävän mitään uususkonnollisuutta vaan kyse on biosfääristä, joka kykenee itse säätämään ympäristöään. Minä arvelen, että jos näin ei olisi ollut, biosfääri olisi varsin todennäköisesti ajautunut jossain vaiheessa umpikujaan, koska vakio-olosuhteita ei ole meille suotu.

Myös korallit säätävät ympäristöään ja tietenkin omaksi edukseen. Steelen artikkelin kommenttiosuudessa on pitkä kinastelu Willard-nimimerkin ja Steelen välillä mm. siitä, sisältääkö Mackeyn ja kumppaneiden artikkeli väitettä, että korallit tai fotosynteesi hyötyy hiilidioksidilisästä meressä. Ihan turhaa kinastelua mielestäni, koska Steelen viittaama Barrotin  ja kumppaneiden artikkeli varsin vahvasti näyttää toteen sen, että korallieliö tekee symbioottisen levänsä olosuhteet hyvin happamiksi, aina pH-arvon 4 tasolle asti. Jos meri olisi vähemmän emäksistä, korallieliöllä olisi tässä vähemmän työtä. Sen lisäksi hiilihappoinen ympäristö suoraan ruokkii levää, eli lisää sen yhteyttämää biomassaa.

Eri eliöt löytävät optimitilansa eri olosuhteista. Hiilidioksidin lisäys meriveteen voi haitata joitakuita eliöitä, muttei missään nimessä kaikkia. Myös monet kalkkikuoren muodostajat hyötyvät hiilidioksidista merivedessä. Vinoutta kokonaisuuden hahmottamiseen aiheuttanee kaksi seikkaa: katastrofismi myy myös tieteessä ja havainto, ettei valtamerien ”happamoituminen” vaikuta mihinkään suuntaan eliössä A, jää paljon helpommin julkaisematta kuin tieto merkittävästä vaikutuksesta.

Blogiini liittyvänä huomautuksena vielä se, että virtalähteen tuhoutuminen hidastaa MODTRAN-sarjani julkaisemista.

Linkkejä

http://tos.org/oceanography/assets/docs/28-2_mackey.pdf (LinkkiPDF) Steelen viittaama tutkielma: Mackey, K.R.M., J.J. Morris, F.M.M. Morel, and S.A. Kranz. 2015. Response of photosynthesis to ocean acidification. Oceanography 28(2):74–91, http://dx.doi.org/10.5670/oceanog.2015.33.

http://www.pnas.org/content/112/2/607.full.pdf (LinkkiPDF) Steelen viittaama Barrotin ja kumppaneiden tutkielma, joka paljastaa, että korallieliö tekee työtä aidosti happamoittaakseen symbioottisen levänsä lähistöä ja auttaa näin suurempaan biomassaan molempia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s