Ilmastonvakiointi vie järjen päästä?


Kuva 1. Ttaifuunien reittejä vuosilta 1985...2005 Japanin ympäristöstä. Lähdeviite: By Background image: NASAthis version: Nilfanion - Created using User:jdorje/Tracks by Nilfanion on 2006-08-05. Background image from File:Whole_world_-_land_and_oceans.jpg (NASA). Tracking data for storms within the Atlantic and Eastern Pacific basins is taken from the National Hurricane Center and the Central Pacific Hurricane Center's Northeast and North Central Pacific hurricane database. The tracking data for storms within the Indian Ocean, the Northwest Pacific and the Southern Pacific is from the Joint Typhoon Warning Center. Tracking data for Cyclone Catarina in the South Atlantic was published in Gary Padgett's April 2004 Monthly Tropical Cyclone Summary and was originally produced by Roger Edson of the University of Guam., Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1020577

Kuva 1. Taifuunien reittejä vuosilta 1985…2005 Japanin ympäristöstä. Lähdeviite: By Background image: NASAthis version: Nilfanion – Created using User:jdorje/Tracks by Nilfanion on 2006-08-05. Background image from File:Whole_world_-_land_and_oceans.jpg (NASA). Tracking data for storms within the Atlantic and Eastern Pacific basins is taken from the National Hurricane Center and the Central Pacific Hurricane Center’s Northeast and North Central Pacific hurricane database. The tracking data for storms within the Indian Ocean, the Northwest Pacific and the Southern Pacific is from the Joint Typhoon Warning Center. Tracking data for Cyclone Catarina in the South Atlantic was published in Gary Padgett’s April 2004 Monthly Tropical Cyclone Summary and was originally produced by Roger Edson of the University of Guam., Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1020577

Silmiini sattui Talouselämän sivuilta uutinen (Linkki), jonka mukaan Japanissa on keksitty tuuliturbiini, joka hyödyntää taifuunin energian. Paljon erikoisia lauseita uutisessa, kuten keksinnöksi esitetty 360 astetta kääntyvä pystyakseli. Kaikki jo käytössä olevien tuulivoimaloiden pystyakselithan kääntyvät yli 360 astetta,  jopa useita kierroksia. Mielenkiintoinen ja uskottava lause on myös tämä: ”Yritykset hyödyntää tuulienergiaa maassa ovat suuressa määrin epäonnistuneet.” Otsikossa esiintyvään väitteeseen, että yhdestä taifuunista riittää energiaa 50 vuodeksi, palaan artikkelin laskelmaosassa. Kuva 1 kertonee, että Japani saa runsaasti taifuunienergiaa.

Edellinen uutinen oli lainattu Talouselämään Tekniikka&Talous-lehdestä, mutta alkuperäisempi uutinen löytyy CNN:ltä (Linkki). Tämän artikkelin kuvasta päätellen ei olekaan tyydytty yhteen pystyakseliin, vaan kolme pystyakselista roottoria on sijoitettu kolmiomaisesti tukivarsien päähän ja häkkyrä päässee sitten pyörimään vielä oman yhteisen akselin ympäri. Verrattuna yhteen tai myös kolmeen kiinteään pystyakseliseen tuuliroottoriin on pyyhkäisypinta-alaa saatu rakenneratkaisulla kasvatettua. CNN kertoo myös, että taifuunit ovat hajottaneet useita tavanomaisia tuuliturbiineja, joten ne eivät oikein sovellu taifuunialueelle.

Taifuunituuliroottorin kuvasta voinee päätellä, ettei tätä roottorityyppiä ole tarkoitettu kasvatettavaksi lähellekään pyörremyrskyn pyörteen kokoluokkaa tai liikuteltavaksi sinne, missä pyörremyrsky riehuu. Todennäköisesti ajatuksena on odotella se 50 vuotta, että taifuuni osuu kohdalle. Silloin vankkatekoinen tuuliroottori saattaa kyetä tuottamaan tuuliroottoriksi huipputehot, mutta vain jostain miljoonasosasta koko taifuunia.

Laskelmia

Jos vaikka taifuunin aktiiviajan radan pituus olisi 1000 km, halkaisija 100 km ja korkeus 10 km, niin suuruusluokaltaan 100mx100m paikallaan oleva tuuliturbiini leikkaisi tästä vain 1 km³ viipaleen, kun koko syklonin ohittaman avaruuden tilavuus on tässä esimerkissä 1 000 000 km³. Miljoonakaan taifuunituuliturbiinia ei kuitenkaan leikkaisi koko tilavuudesta kuin noin 1%:n verran, koska korkeus ei riittäisi.

Atlannin yhden kauden TIKE eli trooppisten myrskyjen kineettinen energia on luokkaa 10 000 TJ (LinkkiPDF). Energiamuunnin antaa tälle tulokseksi 2,78 TWh (Linkki). Sähköä Japanissa käytetään vuodessa n. 1000 TWh (Linkki). Kun huomioidaan, että koko Tyynenmeren ACE-arvo on vähän alle viisinkertainen Atlannin vastaavaan arvoon (Linkki), niin taifuunienergialla Japanissa voisi teoreettisesti kattaa enintään n. 1…10% sähköntuotannosta. Tämäkin vaatisi jo jonkinlaista taifuunihoukutinta taifuuniturbiinien lisäksi tai merellistä energian keräämistä tuhansien kilometrien etäisyydeltä.

Johtopäätelmiä

Edelläolevien laskelmieni perusteella taifuunienergia vaikuttaa varsin epätoivoiselta yritykseltä Japanin tuulienergiasektorin pelastamiseksi, eikä sillä näyttäisi olevan teoreettisestikaan edellytyksiä kattaa merkittävää osaa Japanin sähköntarpeesta. Siinäkin tapauksessa, ettei insinööri Shimizun arviossa olisikaan edellä esittämääni monisatakertaista virhettä, ratkaisematta jää energian varastointi taifuunista 50 vuodeksi tai edes vuodeksi. Myönteinen vastaus otsikkoni kysymykseen vaikuttaa ilmeiseltä.

Lupaavampia vaihtoehtoja

Villienkään ideoiden lyttäämisessä ei välttämättä ole isoa hyötyä, jos ei pysty esittämään jotain parempia vaihtoehtoja. Ideoiden syntymisen takanahan on sentään usein todellinen tarve, johon ratkaisua esitetään.

Jos haluaa tuulesta energiaa taifuunialueella, saattaisi leijaenergia olla kokoilemisen arvoinen asia (Linkki). Leijan saisi maahan myrskyn uhatessa, eikä edes leijan menetys olisi kovin suuri talousvahinko. Tekniikka on jo sen verran tunnettu, että aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin (Linkki). Kaupalliset sovellukset odottavat vielä läpimurtoaan.

Japani on korkean teknologian maa, jossa ydinenergia on vähän kärsinyt maineeltaan tsunamionnettomuuden vuoksi. Siltikin täytyy ihmetellä, ettei mm. Intian toriumvoimalahanke ole saanut japanilaisia juurikaan mukaan (Linkki). Japanissa on sentään toriumiin perehdytty enemmän kuin vaikkapa Suomessa (Linkki). Toriumissa on lupaus lähes loppumattomasta ydinenergiasta uraania reilusti haitattomammalla tavalla, jolloin yksittäinen toriumvoimala voisi olla lähempänä asutusta ja myös pienikokoisempi kuin uraanivoimala. Eihän Arevan rakentelema Olkiluoto 3:kaan olisi vaarassa muodostua gigaeuroluokan talouskatastrofiksi, jos sen koko olisi vain kymmenesosa nykyisestä. Ydinvoimamyönteisenä ihmisenä koetan lohduttautua sillä, että pahimmassakin tapauksessa Suomi saa maailman kalleimman muistomerkin.

 

Advertisements

2 responses to “Ilmastonvakiointi vie järjen päästä?

  1. Kaipa Shimizun suurena ideana on saada näitä turbiineita asennetuksi tiheänä verkkona Japanin kaikille saarille ja tienata biljoonia jenejä. Hänellä saattaa olla hyvä siivu turbiinifirman osakkeista salkussaan.

    Liked by 1 henkilö

  2. Japanissa lienee tutkittu ja kokeltu aaltoenergian hyödyntämistä, saattaisi siitäkin jotain irrota? Rannikkoa riittäisi, joskin tsunami saattaisi murskata semmoiset viritykset kerralla.
    Jos luomua pitää olla, tuliperäisessä maassa olisi oikein paljon geotermistä energiaa vähän lähempänä pintaa kuin Suomessa. Aurinkopeili kävi mielessä, koska Japani on avaruustutkimusta tekevä valtio, mutta miten sen kanssa elettäisiin, että yölläkin loistaisi pikku aurinko? Ehkä se homma onnistuisi jollakin laserilla?
    Mielenkiintoista on, ettei normaali tuulienergia Japanissa toimi järkevästi. Miten se sitten toimii meillä Suomessa? Ai niin, mutta suomalainen tuulivoima onkin kryptoniitilla voideltua ja pekkarisoitua!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s