CO2 ei sovellu kasvihuoneen lämmittämiseen


Kuva 1. Hiilidioksidin lisääminen ei selkeästi lisää kasvihuoneen lämpötilaa. Lähde: ICG, Solheim, London 2016

Kuva 1. Hiilidioksidin lisääminen ei selkeästi lisää kasvihuoneen lämpötilaa. Lähde: ICG, Solheim, Lontoo 2016

Kuva 2. Kasvihuonekaasukokeen koejärjestelyä. Kuvankaappauslähde: http://bambuser.com/v/6450091

Kuva 2. Kasvihuonekaasukokeen koejärjestelyä. Kuvankaappauslähde: http://bambuser.com/v/6450091

Tuskin mikään yllätys Roskasaitin lukijoille, ettei hiilidioksidi oikein toimi kasvihuoneen lämmittyksessä, mutta kertaus ei varmaan ole pahitteeksi. Tämän vuoden ICG:n Lontoon konferenssista löytyy kertomus kokeellisista yrityksistä saada kasvihuone tehokkaammin lämpiämään auringonsäteilyllä ja hiilidioksidilisäyksellä. Hiilidioksidin vaikutus jää melko olemattomaksi kuvan 1 mukaan. Kuvassa 2 nähdään kasvihuoneet, jotka ovatkin varsin pieniä, mutta kokeeseen ilmeisesti kelvollisia.

Esimerkiksi öljyä polttava CO2-kehitin kasvihuoneessa voi lämmittääkin, koska siitä saadaan tarvittaessa palamisenergia lämmityskäyttöön.

Jan-Erik Solheimin kokeet myös toistivat sen, ettei kasvihuoneen lämpiäminen auringonpaisteessa juurikaan johdu lasin selektiivisestä ominaisuudesta. Siis siitä, ettei lasi päästä infrapunasäteilyä läpi, vaan enemmän konvektioon ym. lämmön siirtymistapoihin liittyvistä syistä.

Puhuminen kasvihuonekaasuista on siis niin harhauttavaa, että niiden vaikutusten torjunnaksi voinee ehdottaa kasvihuoneiden ikkunoiden ja ovien sulkemista, jolloin kasvihuonekaasut eivät pääse ilmakehää pilaamaan.

 

Advertisements

3 responses to “CO2 ei sovellu kasvihuoneen lämmittämiseen

  1. Mitenkähän nuo mittayksiköt – ppm ja ml – korreloivat toisiinsa? Hiilidioksidin lievä lämmittävä vaikutus kasvihuoneessa on selitetty sen massalla. Konvektio vähenee. Hiilidioksidin korvaaminen argonilla ajaa saman asian. Argon ei virity IR:lla.

    Tykkää

    • Eikös tuossa kuvan 1 alaosassa sanota (epäsuorasti), että 400 ml vastaa 10 000 ppm:ää? Yksikkönähän ppm on prosentin kymmenestuhannesosa.

      Tykkää

  2. Niinpä siinä tosiaan sanotaankin. On kyllä mielestäni aika epätoivoinen koejärjestely kun satojen ppm:ien asemesta käytetään kymmeniä tuhansia ppm:iä. Sitä paitsi odottaisi, että lämpötila noudattaisi jotain johdonmukaisuutta hiilidioksidin suhteen, eikä menisi kuin juosten k……

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s