Kiinalaista metsänkasvatusta


Kuva 1.

Kuva 1.

Kiina on ilmeisestikin ihmiskunnan eniten metsitystä harjoittanut maa. Gobin autiomaan hiekan ja pölyn torjuntaan siellä käynnistettiin Kiinan vihreä muuri -projekti vuonna 1978 (Linkki). Tämän projektin on määrä olla valmis vuonna 2050. Kuvassa 1 näkyy tuoreen tutkielman esitystä GFG-projektista (Linkki). Lyhenne tulee sanoista Grain for Green. Näiden kahden kiinalaisen metsitysprojektin keskinäisestä suhteesta minulla ei ole täyttä kuvaa, mutta ainakin joillakin alueilla ne osuvat päällekkäin. GFGP:ssä toimintaa näyttäisi olevan laajemmalla alueella.

Princetonin yliopiston lehdistötiedotteessa on moite Kiinan GFG-metsitysprojektille (Linkki), koska siinä ei olla huomioitu villieläimiä.  Kuvan 1 kartta kertoo, että valtaosa uusista metsistä on yksilajisia ja vanhan luonnonmetsän uudistus on vain harvinainen poikkeus. Luonto on näin unohdettu, kun ihminen on asetettu etusijalle, eikä ole noudatettu Eläimet ensin -liikkeen perusperiaatteita.

Suomalaisen metsäosaamisen viennillä Kiinaan ei ehkä ole vielä ollut kovin suurta merkitystä tutkielmassa havaittuun tilanteeseen (LinkkiPDF). Ei kuitenkaan voi välttyä havaitsemasta sitä yhtäläisyyttä, ettei Suomessakaan pyritä viljelemään sekametsiä, vaan yleensä yhtä taimilajia istutetaan yhdelle alueelle, maastotyypin mukaisesti. Tämähän on miltei kaikessa viljelyssä vallitseva periaate. Vaikka rikkaruohot lisäisivätkin biomassaa ja monimuotoisuutta, niistä pyritään eroon.

Itsellänikin on ikävä kokemus mustikoiden etsimisestä täysikasvuisesta istutuskuusikosta. Eihän siellä ollut mitään aluskasvillisuuttakaan. Etsin mustikoita väärästä paikasta.

Näkisin, että pääosin Kiinan metsitysprojektit ovat positiivisia asioita. Monimuotoisuutta olisi varmaan voinut jotenkin edistää sellaisilla vyöhykkeillä, mistä metsän korjuu joka tapauksessa olisi ollut hankalaa. Monimuotoisuus olisi  voinut myös toimia paremmin  Kiinan vihreän muurin projektissa, koska eri puulajit olisivat sietäneet haitallisia ääriolosuhteita eri tavoin. Näin olisi voinut jotain kasvustoa jäädä enemmän eloon esim. kovien pakkastalvien jälkeen.

Muutoin näyttäisi siltä, että Kiinassa on metsitetty kansakunnan taloudelliset näkökohdat etusijalle asettaen. Toteutuvatko taloustavoitteet, sitä ei vielä voine sanoa, mutta ei siitä juuri voi moittiakaan, jos vertaa tilanteeseen, ettei olisi metsitetty.

Vaikkei juuri aiheeseen liitykään, en malta olla toteamatta kuvan 1 kartasta, että virallisella Kiinalla on varsin kirjaimellinen käsitys Etelä-Kiinan merestä.

Julkaisuviite: Hua, F. et al. Opportunities for biodiversity gains under the world’s largest reforestation programme. Nat. Commun. 7:12717 doi: 10.1038/ncomms12717 (2016).

Linkkejä

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/09/160907125303.htm (Linkki) SD uutisoi lehdistötiedotteen pohjalta.

http://link.springer.com/article/10.1007/s00267-015-0505-1 (Linkki) Tutkielma vuodelta 2015 maanviljelijöiden halukkuudesta osallistua metsitysprojektiin Kiinassa.

http://link.springer.com/article/10.1007/s11442-013-1018-6 (Linkki) Metsitysprojekteissa on vähennetty peltopinta-alaa ja kokonaissatoa Kiinassa.

http://www.pri.org/stories/2016-06-27/what-chinas-successful-reforestation-program-means-rest-world (Linkki) Kiinan metsitysprojektien haitaksi nähdään se, että Kiina ostaa puutavaraa ulkomailta. Jättäisikö ostamatta, jos ei metsittäisi omaa maaperäänsä?

http://www.natureworldnews.com/articles/20305/20160321/china-reforestation-nasa-deforestation-efforts-pollution.htm (Linkki) Amerikkalaiset satelliittikuvatkin kertovat, että punainen Kiina vihertyy.

https://en.wikipedia.org/wiki/Windbreak (Linkki) Windbreak = tuulensuoja. Ei pidä sekoittaa break wind -termiin, joka on ilman pilaamista.

 

4 responses to “Kiinalaista metsänkasvatusta

  1. Metsityksestä tuli mieleeni vuosia sitten lukemani yksityiskohta suomalaisesta tiedemiehestä, Tulimaan ja Patagonian tutkijasta Väinö Auerista. Jossain Auer ehdotti aavikoituneille rannikkoalueille metsitystä, joka toisi ajastaan kuivuuteen sateita. Koetin jokin aika sitten löytää tuon tiedon uudestaan, vaan en löytänyt.
    Ainakin toisella puolen Patagoniaa, jossain Atacaman rannikolla korkeilla alueilla vähäinen kasvusto kuulema hyödyntää mereltä öisin tulevaa kosteutta. Ehkä riittävä metsitys voisi muodostaa sadepilviä? Kastelun järjestämistä se metsitys tietysti alkuun edellyttäisi, vaikka aurinkoenergialla puhdistetullla merivedellä, tms. Lieneekö tuommoista metsitystä missään kokeiltu?

    Tykkää

    • Kiinnostavia tietoja.Väinö Auerilla on ilmeisestikin ollut merkitystä Etelä-Amerikan suunnalla moneen asiaan.
      Mikä onkaan usvan kohtalo, jos metsiä ei ole sitomassa kosteutta ilmasta? Mikäli se haihtuu kaasumaiseksi vedeksi, se aiheuttanee ilmakehän lämpenemistä enemmän kuin heti rannikolla maahan tippuneena.

      Tykkää

  2. Itsellänikin on ikävä kokemus mustikoiden etsimisestä täysikasvuisesta istutuskuusikosta. Eihän siellä ollut mitään aluskasvillisuuttakaan. Etsin mustikoita väärästä paikasta.

    Kuusikoissa – istutettu tai ei – ei juuri kasva pohjakasvillisuutta, koska kuusikossa metsänpohjalle ei tule juuri lainkaan valoa. Siellä ei pärjää edes sammal. Poikkeuksen muodostaa ehkä oravanmarja, joka pohjalla on usein harvakseen, ja siellä missä sinivuokkoa on, näkyy siellä täällä sinivuokon lehti.

    Tämän vuoksi inhoan luonnonsuojelijoiden intoa puhua vanhoista metsistä. Vanha metsä ei sido hiilidioksidia, eikä lajirikkauskaan ole erityisen iso.

    Intrigööri: kokeilua estää kai lähinnä kasteluveden kalleus. Maanomistusoloilla, projektin hitaudella, korruptiolla ja luonnonsuojelijoilla on oma vaikutuksensa myös. Luonnonsuojelijathan eivät halua muutoksia, joten metsittäminen ei heille käy.

    Tykkää

    • Yritin tiivistää tuon ikävän kokemukseni vieraassa maastossa lyhyeksi viestiksi. Jos kuusia on sekametsässä siellä täällä, on siellä joskus mustikan varpujakin. Marjojen esiintyminen on sitten kiinni vuoden olosuhteista.
      Paljonhan sitä on tietenkin ihan luonnontilaistakin metsää ja varsinkin kuusikkoa, ettei mustikoiden varpujakaan näy.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s