Räjäyttikö Willis CRE-potin?


Alkuunsa pari esittelyasiaa: Willis Eschenbach on WUWT-sivuston vakiokalustoa vieraskirjoittajana. Se hänessä ainakin on positiivista, että hän myöntää mahdolliset virheensä, tai vähintäänkin on myöntänyt jotkut niistä. CRE-lyhenne taas tulee vierasperäisistä sanoista Cloud Radiative Effect. Tarkoittaa pilvien vaikutusta säteilyyn.

Nyt sitten Willis on kirjoittanut jälleen CRE-aiheesta (Linkki) ja väittää löytäneensä CERES-aineistosta todisteen, että ilmastomalleissa on väärä etumerkki pilvipalautteessa. Kyse on siitä, että jos lämpötila kohoaa maapallolla, kiihdyttävätkö pilvet lämpenemistä ilmastomallien mukaisesti vai hillitsevätkö ne sitä. Kemiasta tuttu Le Châtelier’n periaatehan sanoo, että reaktiontasapainon häiriö johtaa uuteen tasapainoon siten, että muutos on pienin mahdollinen. Jarrut päällä mennään tasapainotilassa, mutta virtaustilainen ilmasto ei ole kemiallisessakaan tasapainossa, jolloin Le Châtelier ei aina päde. Tietämättömyyden vallitessa se on kuitenkin usein paras veikkaus.

Se, että pilvien säteilyvaikutuksen muutoksesta lämpötilan muuttuessa vallitsee vähintäänkin kohtuullinen tietämättömyys paljastuu Willisin artikkelin alussa siitä, että pilvien palautteen arvo vaihtelee ilmastomallista toiseen kahdeksankertaisesti, mutta pysyttelee positiivisella puolella, eli lämpenemistä kiihdyttävänä. Tähän jo ennestään suureen vaihteluun Willis laittaa reilusti lisää vaihtamalla etumerkinkin. Kuten edellä jo totesin, hillitsevien takaisinkytkentöjen voikin olettaa olevan vallitsevia, ellei paremmasta tiedä. Jos maapallo ja sen ilmasto olisi kovin räjähdysherkkä, tämähän olisi jo ”räjähtänyt” menneisyyden mullistuksissa.

Käytin miltei kohtuuttomasti aikaani CRE-asian penkaamiseen, ainakin monta tuntia. Näin siksi, koska koin, että Willisin väitteitä tulee pyrkiä testaamaan edes jotenkin. Pidän niitä siis jokseenkin merkittävinä.

Kuva 1.

Kuva 1.

Kuvassa 1 on melko lailla koostetusti se, mitä tappeluni netCDF3:n, ncdumpin, komentorivin ja OpenOffice Calcin kanssa tuotti. Kuten allaolevasta Linkkejä-osiostakin selvinnee, pilvien vaikutus säteilyyn on varsin vaihtelevaa niin alueittain kuin vuodenajoittainkin. Mikä kuitenkin käyttämissäni tasakokoisissa leveyspiirivyöhykkeissä tuli ilmi, vuodet toistuvat CRE:n osalta kohtuullisen samalla tavalla samalla vyöhykkeellä ja globaalistikin. Lauhkea pohjoinen vyöhyke vaikuttaa kuvassa 1 melko räjähtäneeltä, kun tropiikki on kasassa niin kuukausilämpötilapoikkeamien kuin pilvienkin osalta. Edellisessä on kuumentava trendi, jälkimmäisessä jäädyttävä. Globaalisti pilvien vaikutus säteilyyn näyttäisi olevan ennemmin ilmaston lämpötilan kohoamista hillitsevä, mutta saamani selitysaste on melko surkea. Ehkä voi sanoa, ettei tulokseni ainakaan pysty kumoamaan Willisin väitettä. Paljon enempää en uskalla sanoa, koska tuttavuuteni CRE:n kanssa on varsin tuore. Alla olevassa linkkiluettelossakin on joukossa myös vain pikaisesti vilaisemiani artikkeleita.

En löydä varsinaista virhettä omista aineistoista ja laskelmista, mutta silti epäyhtenäisyyttä löytyy melkoisesti myös Williksen tulokseen. Yksi selitys lienee se, että olen poiminut aikavälin alkupuolen ja loppupuolen vuodet mukaan, mutta jättänyt välivuodet pois. Tämä taas johtui siitä, että manuaalista työtä tuntui olevan kohtuuttomasti aineiston jalostuksessa.

CERES-aineisto on varsin tuoretta. Saattaisiko sen käyttämättömyys olla mukana selityksessä, jos todellakin osoittautuisi, että ilmastomalleissa on pilvien palaute yleensä vääränmerkkinen. Ilmastotieteen opiskelijoille tässä olisi uskoakseni mainio projekti. Jos sitten ilmastomalleista ei isoa matoa löytyisikään, niin paljon tuossa kuitenkin olisi mahdollisuus oppia lisää. Esimerkiksi se, miksi eri ilmastomallit käyttävät melko tavalla erilaisia arvoja mm. pilvipalautteelle, kiinnostaisi varmasti kaikkia. Oma veikkaukseni tässä vaiheessa on se, että malleissa virheitä on siirrelty paikasta toiseen, että on saatu tulokset osumaan menneisyyteen, eli ”validoitua”.

Tällä erää evääni eivät riitä tämän pitemmälle. Otsikossani mainitun räjäytyksen vahvistaminen tai kumoaminen jää sekin osaavampien haltuun. Katson oman osuuteni tehdyksi sillä, että toin merkittäväksi olettamani asian julkisuuteen ja suoritin eräänlaisen koeponnistuksen.

Linkkejä

https://ceres-tool.larc.nasa.gov/ord-tool/jsp/EBAFSelection.jsp (Linkki) CERES-aineiston sivusto. Nasa halunnee seuraavia tietoja pidettävän esillä, vaikkeivät ole sitä osanneet suomeksi sanoakaan:

Please specify the CERES product and version as ”CERES EBAF-TOA Ed2.8” and provide a reference to the following paper when you publish scientific results with the data:

Loeb, N.G., B.A. Wielicki, D.R. Doelling, G.L. Smith, D.F. Keyes, S. Kato, N. Manalo-Smith, and T. Wong, 2009: Toward Optimal Closure of the Earth’s Top-of-Atmosphere Radiation Budget. Journal of Climate, Volume 22, Issue 3 (February 2009) pp. 748-766. doi: 10.1175/2008JCLI2637.1

https://www.ncdc.noaa.gov/data-access (Linkki) NOAA:n kätköistä löytyy tekstimuotoistakin lämpötila-aineistoa.

http://www.elic.ucl.ac.be/textbook/chapter4_node8.html (Linkki) Katolinen näkemys pilvipalautteesta.

http://www.homepages.ed.ac.uk/shs/Climatechange/Geo-politics/IAGP/Forster%20cloud%20adjustment.pdf
(LinkkiPDF) Mallintamalla tehtyä tutkimusta.

http://earthscience.stackexchange.com/questions/22/how-will-cloud-feedback-effects-on-the-climate-change-as-the-result-of-global-wa (Linkki) Jotain keskustelu aiheesta.

http://88.167.97.19/temp/Is%20There%20a%20Missing%20Low%20Cloud%20Feedback%20in%20Current%20Climate%20Models_G.Stephens_Feb2010GNews.pdf (LinkkiPDF) Epäilyksiä, että jotain puuttuu pilvipalautteesta.

https://www.researchgate.net/publication/228622086_Cloud_Feedbacks_in_the_Climate_System_A_Critical_Review (Linkki) Kriittinen kirjallisuuskatsaus aiheeseen vuodelta 2005

http://www.atmos.washington.edu/~dennis/Ceppi&Hartmann_CCCR_2015.pdf
(LinkkiPDF) Tutkielma aiheesta vuodelta 2015.

7 responses to “Räjäyttikö Willis CRE-potin?

    • Mun mielestä harrastelijoiden ei tarvitse ruveta isotteleman ’yrittämällä’ julkaista, mutta alan heikkoa tasoa osoittaa Eschenbachin havainto.

      Risto osoittaa tässä minusta aika ikävän faktan, Alestalo varmaan ryntää tänne millä sekunnilla tahansa selittämään juurta jaksaen.

      Eli ei, fakta fudgesta on tosi.

      Tykkää

      • Ei ole selvää onko Eisenbach tehnyt mitään ”havaintoa” koska vertaisarvioita ei ole vielä näkynyt. Hommassa voi olla joku aivan simppeli moka, tai päätelmissä vikaa. Asiantuntijoiden kommentteja odotellaan…

        Tykkää

      • Kärjistäen mitä sä tänne kirjoittelet kun kukaan ei ole vertaisarvioinut ”havaintojasi”?

        Mä en käsitä tota fiksaatiota vertaisarvioinnista. Blogikirjoittelija on blogikirjoittelija eikä se mitenkään estä häntä havainnoimasta maailmaa. Havainto mistä puhuin ei ollut Eschenbachin tuotos vaan siteerauksia kirjallisuudesta.

        Vertaisarvioidusta kirjallisuudesta.

        Tykkää

  1. Muuten, kuvassa 1 selitysaste on pyöreä nolla joten fitattujen suorien kulmakertoimista ei voi päätellä mitään.

    ps. hienoa että käpistelet dataa itse, se on hyvin hyödyllinen kyky!

    Tykkää


  2. Askartelin vielä aineistoa, nyt kattavuus on vuodesta 02 vuoteen 15. Vähentämällä CRE-arvojen kuukausikohtaiset keskiarvot kunkin kuukauden arvosta sain jonkinlaisen poikkeama-arvon myös CRE:lle.
    Kulmakertoimeni on lievästi positiivinen, siis Willisiä vastaan, mutta selitysaste sikseen nolla, että kulmakerroin nolla olisi ihan passeli paremman puutteessa.
    Eli ei vahvista Willisin väittämää, mutta eipä oikein mitään kumoakaan. Eräs syy eroihimme voisi olla siinä, että käytän tasapintaisia leveyspiirirenkaita. Willis käyttää käsittääkseni hilaruutuja.
    Valitan, ettei minulta parempaa löydy.
    …Eikun sainkin vielä vähän rutistettua:

    Aikasarjana siinä on negatiivinen kulmakerroin. Ei tule noopelia Willisille, jos ei minullekaan?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s