Meren kohoaminen aiheuttaa meren väistymistä rannikoilta?


Kuva 1. Lähde: Aqua-Monitor

Kuva 1. Lähde: Aqua-Monitor

Itse olen ollut siinä käsityksessä, että meren kohoaminen aiheuttaisi meren pinta-alan kasvua ja meren laajenemista matalille rannikoille. Saman harhan vallassa on toki olleet muutkin, mm. ne hollantilaisen DeltareDeltares-tutkimuslaitoksen tutkijat, jotka havaitsivat (Linkki), että valtamerien pinta-ala onkin supistunut viimeisten 30 vuoden aikana.

Olin tuon BBC:n artikkelin vilaissut Judith Curryn linkistä, mutten huomannut siinä mitään kovin erikoista. Jossain oli järviä kuivahtanut, jossain oli rantaa rakennettu. Vasta WUWT-blogissa havaitsemani David Middletonin artikkeli herätti ajattelemaan (Linkki), että tässähän taas menee yksi ilmastopelotteluteema heikoille jäille. Eihän sen näin pitäisi mennä, jos ihmisiä halutaan pelotella, että meri väistyy.

Mistä tässä sitten on kyse?  Ensiksikin tietenkin siitä, että ilmastotieteessä ja varsinkin ilmastopelottelussa poimitaan rusinoita pullasta (cherry picking in English). Ainahan jossain päin maailmaa meri tulvii tai maa laskee ja siitä riittää kauhistelemista. Kun kuitenkin on kyse globaalista ilmastosta, tulisi vaikutustarkastelukin ulottaa globaaliksi.

Toisekseen on kyse siitä, että luontaisesti suistoalueet laajenevat ja maankohoaminen jääkauden jälkeen on ranikoilla laajempaa kuin maanvajoaminen jossakin toisaalla rannikoilla. Pieni lisä on sitten se, että ihminen rakentaa lisää tonttimaata täyttämällä lahtia ja salmia. Eli täysin ei pidä paikkansa sekään sijoitusvihje, että maahan kannattaa sijoittaa, koska sitä ei enää tuoteta lisää.

Kolmanneksi on varmaan hyvä todeta, ettei tämä havainto kumoa globaalia merien kohoamista rannikoillakaan. Mutta satelliiteista mitattu ”kiihtyvä” merenkohoaminen tapahtuu voimakkaammin siellä, missä merivesi lämpenee syvältä. Tätähän se ei voi tehdä matalilla rannikoilla, joilla täten on vähäisempi pinnan kohoaminen, vaikka merivesi lämpenisikin rannalla. Tästä olen jo pariin kertaan kirjoittanutkin.

Kuvassa 1 näkyy kuvapari, joka on tuotettu Aqua-Monitor-palvelulla. Neonvihreä alue on maan vesistöltä voittamaa aluetta. Hohtavan sinistä aluetta ei tähän Hudsoninlahden kuvapariin osunutkaan kuin yksi täplä. Tuolla alueella on vesistö vallannut aluetta maalta vuodesta 1985 vuoteen 2015. Mikä herättää ihmetystä, niin vasemmalla olevassa karttapohjakuvassa rantaviiva on reilun kilometrin etäisyydellä muutosalueesta sisämaahan päin. Kyse on Googlen käyttämästä ”paperikartasta”, jolla ei uskoisi ikää olevan paljoa enempää kuin vuonna 1998 perustetulla yritykselläkään. Oikealla olevassa satelliittikuvapohjassa taas neonvihreä alue on reilusti sisämaan puolella niin, että paikoitellen yli kilometri maata jää meren ja muutosalueen väliin. Satelliittikuva lienee vuodelta 2016, jolloin yhden vuoden lisäysrantu maapinta-alaan olisi hyväksyttävissä.

Selittäisin kuvaa 1 niin, ettei menetelmä ole kovin hyvin havainnut nopeaa maankohoamista. Koska en suinkaan ole tarkistanut kaikkia rannikoita, en voi varmasti edes sanoa, onko käytetyssä menetelmässä ollut virhettä vain yhteen suuntaan. Ehkä turvallisin arvio tällä tietoa olisi se, ettei tämä uusi tutkielma osoita merenkohoamisen vähentäneen maapinta-alaa. Ilmastopelotteluun ei täten ole nytkään aihetta, ellei sitten halua rahastaa pelottelulla. Moni toki haluaakin.

Linkkejä

http://www.nature.com/nclimate/journal/v6/n9/full/nclimate3111.html (Linkki) Niukkatekstinen tiivistelmäosa tutkielmasta.

http://aqua-monitor.appspot.com/ (Linkki) Nettipalvelu, josta voi katsella vesistömuutoksia.

https://www.deltares.nl/en/news/how-the-earth-has-changed-over-the-past-30-years/ (Linkki) Deltares-organisaation lehdistötiedote tutkielmasta.

10 responses to “Meren kohoaminen aiheuttaa meren väistymistä rannikoilta?

  1. Mitä mieltä merijäistä tänä kesänä? Juttua aiheesta ei ole suomeksi juuri näkynyt. Syynä lienee se, että tänäkin vuonna sulaminen on ollut kiusallisen suurta……

    Tykkää

    • Tuossahan oikealla kuvalinkkipalstalla on jatkuvasti globaali merijäätilanne nähtävissä. Maaliskuun puolivälissä näytän kirjoittaneen jäätilanneartikkelin, eikä sen jälkeen ole tapahtunut mitään kovin yllättävää.
      Miten oli, yllättikö sinua tuo meripinta-alan supistuminen, aiheeseen palataksemme?

      Tykkää

      • Merijää on -1,4 miljoonaa km² miinuksella.

        Lukema tuntuu isolta, kunnes muistaa että jos Arktisen merijään pinta-ala menisi alle 1 Mm² (miljoona km²), vihreät huutaisivat kurkku suorana kesäisen merijään sulaneen. Miljoona on siis pelkkä virhemarginaali.

        Tykkää

  2. Ei oikeastaan yllättänyt, kun olen ihmetellyt, että missä se nousuvesi oikein luuraa, vaikka siitä koko ajan on puhuttua ja Pohjoisnavankin jäätikkö on supistunut paljon viime vuosikymmeninä. Ei ainakaan Helsingissä vesi näyttäisi olevan sen korkeammalla kuin ennenkään. Muistaakseni on puhuttu jopa kymmenenmetrin nousupotentiaalista, mutta Antarktiksen sulamisesta ei ole ollut läheskään niin paljon puhetta kuin pohjoisen, joka lienee edelliseen verrattuna kuitenkin marginaalinen.

    En huomannut mainintaa siitä mistä esimerkkikuvat ovat! Maannousema näyttäisi mielestäni olevan todennäköisempi selitys, kuin veden pakeneminen jostain muusta syystä.

    Tykkää

    • Kuvista näkyy (jos suurentaa napsauttamalla), että siinä on Ontarion ja Nunavutin rajaa Fafard-saaren kohdilta. Tekstissä mainitaan vielä ”… ei tähän Hudsoninlahden kuvapariin…”
      Kuvapari ei toki ole mikään keskimääräinen ranta, vaan pikemmin mahdollinen virheellisesti käsitelty alue käytetyllä menetelmällä.

      Tykkää

    • Pohjoiset merijäät kelluvat joten niiden vaikutus merenpinnan tasoon on pyöreä nolla.

      Tykkää

  3. Luin tuon linkkisi NTZ-postauksen, enkä uskalla ottaa siihen ihmeemmin kantaa, ettei hölmöyteni paljastuisi. Meriveden määrä pallolla ei sitten ole suuremmin kasvanut, jos ei vähentynytkään. Ja sekin on hyvä hoksia, että merenpinnan paikalliset liikkeet johtuvat pitkälti maankuoren korkeuden vaihteluista, ellei mannerjäiden sulaminen voimistu.
    Nyt hiukan huolestuttaa, että miten pikku-Gretalle käy. Espanjaan pitäisi päästä joulukuun aluksi, koska Chileen ei voinut mennä ilmastokokoustamaan mellakoiden takia, mutta ei Espanjassakaan rauhallista ole.
    Espanjan ministeri lienee luvannut auttaa ruotsalaisen ilmojen haltijan sinne, mutta tarkoittiko hän sittenkin ilmoja pilaavaa lentomatkaa? Espanjan valtiolla ei liene paljon käypäisiä purjealuksia, mutta ehkä taas löytyisi sopiva isorahainen harrastajapurjehtija ottamaan tytön kyytiin? Samalla tuo hyväntekijä saisi kivasti reklaamia.

    Tykkää

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.