Ehkä onnistumisesimerkki Savosta


Kuva 1. Yksityiskohta Savo-Solarin aurinkokeräimestä. Kuvalähde: http://www.savosolar.fi/fi/media-toolkit

Kuva 1. Yksityiskohta Savo-Solarin aurinkokeräimestä. Kuvalähde: http://www.savosolar.fi/fi/media-toolkit

Kauppalehti uutisoi äskettäin Savo-Solarin aurinkolämpökeräimen eli lyhyemmin aurinkokeräimen ennätyksestä Tanskassa (Linkki).  Uutisessa mainitun energiayhtiön sivulta löytyy kuvia aurinkovoimalan rakentamisesta (Linkki), joista saanee käsityksen mittasuhteista.

Puolisen vuosikymmentä sitten Savo-Solarin aurinkokeräin voitti kansainvälisen tunnustuspalkinnon (LinkkiPDF). Asiasta on maininta myös palkitsijan sivuostolla (Linkki). Näin maallikon mielestä on kulunut turhan pitkä aikaväli, ennen kuin laajempimittaisia kansainvälisiä kauppoja on päässyt syntymään. Hyvä, että edes nyt, sillä samaisen Kauppalehden tietojen mukaan yhtiön osakekurssi on ollut pääosin hitaasti laskeva (Linkki).

Sattumaenergian ja cleantechin markkinat ovat oman käsitykseni mukaan olleet pitkälti veronmaksajien kustannettavia tai sitten niin, että vanhan tuotteen veden- ja sähkönkäyttö on lopultakin optimoitu ja näin saatu puhdas leima. Tämä olisi voitu tehdä jo aiemminkin, mutta se ei ole ollut olennaista tuotteen myynnin kannalta. Tässä mielessä tämä Savo-Solarin tapaus saattaa olla poikkeava onnistuminen. Tuote on sinänsä varsin uusi ja innovatiivinen.

Erityisesti se, että kaukolämpö- ja lämminvesijärjestelmiin kuuluu perinteisestikin jonkinlainen lämpösäiliö, antaa mielestäni sattumaenergian hyödyntämiseen paremman mahdollisuuden aurinkolämpökeräimellä kuin aurinkosähköpaneelilla. Toki sitä sähköä saadaan, kun paistaa, mutta vain kuumilla vyöhykkeillä voi odottaa paisteen ja sähkökysynnän jotenkin seuraavan toisiaan. Sähkön varastointi on toivottoman kallista nyt ja näköpiirissä olevana tulevaisuutena. Aurinkolämpökeräin ottaa paljon isomman osan auringon energiasta talteen kuin aurinkosähköpaneeli, jolloin sekin vaihtoehto, että aurinkosähköllä lämmitettäisiin käyttövettä hävinnee yleensä kilpailussa.

Auringonvalollahan voidaan keskittämällä lämmittää vettä tai muuta materiaalia niin kuumaksi, että sillä saadaan jonkinlainen sähköä tuottava turbiini pyörimään. Nämä viritykset vaan kuuluvat yleensä sarjaan veronmaksaja kustantaa, kuten tiedot Ivanpahista viittaavat (Linkki). Yöllä ja aamulla voimala tuottaa sähköä maakaasuavusteisesti, mutta ilmeisestikään runsaahko maakaasun käyttö ei ole niin tehokasta kuin oikeassa maakaasuvoimalassa (LinkkiPDF). Kaiken huipuksi Ivanpahin tuottolaskelmissa saattaa olla toiveajattelua, tähän viittaa ainakin nimimerkki Konitohtorin laskelmat (Linkki). Vaikka en olekaan toistanut em. laskemia, niin viitteen suunnitteluvirheestä antaa se, että toteutunut aurinkosähkötuotta on lähempänä tätä laskelman tulosta kuin suunnittelussa käytettyä arvoa.

Savo-Solarin aurinkokeräimet Tanskassa tuskin kaatuvat suomalaisten veronmaksajien kustannettaviksi. Toisekseen verrattuna Suomeen Tanskassa saattaa olla mahdollista kohtuullisella ylimitoituksella saada talvellakin lämmin käyttövesi aurinkokeräimestä, jolloin kaksinkertaista lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmää ei tarvitakaan. Toki sähkövastus on kohtuullisen edullinen investointi kuluttajalle, mutta kun energiatuotannossa tulee ottaa huomioon maan kulutushuippu, ei aurinkokeräin sitä alennakaan Suomessa, eikä näin tuota säästöä energiasektorin perusinvestointeihin. Keravan aurinkokylässähän tätä aurinkolämmön talvivarastointia taannoin yritettiin, mutta sen jälkeen ei ole uusia yrittäjiä ilmaantunutkaan maahamme.

Kuva 2. Kuvalähde: Savo-Solarin aurinkolämpökeräinrivi http://www.savosolar.fi/fi/sovellukset/referenssit

Kuva 2. Kuvalähde: Savo-Solarin aurinkolämpökeräinrivi http://www.savosolar.fi/fi/sovellukset/referenssit

Jos lukijani antavat vinkkejä uusista onnistumistapauksista uusiutuvan energian saralta Suomesta, saatan kirjoittaa löydöksistä artikkelin tai kaksi.

 

2 responses to “Ehkä onnistumisesimerkki Savosta

  1. Onko tietoa, kuinka kuumaa vettä tuosta parhaimmillaan saadaan? Toki sitä voidaan lisälämmittää, mutta eiköhän olisi heijastinmenetelmä parempi, niin saataisiin ainakin joskus kuuskymppistä vettä, mikä estää bakteerikasvuston.

    Tykkää

    • Hyvä kysymys. Vastausta en löydä Savo-Solarin sivustolta. Lämpötila ei ehkä kuitenkaan ole ongelma lämpimän käyttöveden tapauksessa, mikäli virtaus pidetään riittävän hitaana:
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkoker%C3%A4in
      Tuolla sanotaan, että virtauksettomassa keräimessä päästäisiin yli 100 °C lämpötiloihin.
      En ole kuullut, että käyttöveden osalta olisi ongelmia, vaikka keräimessä kiertääkin glykoliseos ja siihen ennen lämminvesivaraajaa tarvitaankin lämmönvaihdin, eli -siirrin.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s