Ilmastonmuutos ei vaikuta lintuihin Suurilla järvilläkään


Kuva 1. Korpin menestys tutkimusalueilla. Kuvaviite: By Diliff - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=26413439

Kuva 1. Korpin menestys tutkimusalueilla. Kuvaviite: By Diliff – Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=26413439

Kuva 2. Täplärastaan menestys. Kuvaviite: By Diliff - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=26413439 By Hylocichla mustelina.jpg: Steve Maslowski, US Fish and Wildlife Servicederivative work: Papa November (talk) - Derivative work of Hylocichla_mustelina.jpg (original from US Fish and Wildlife Service, Item ID WO-4548-17), Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6293655

Kuva 2. Täplärastaan menestys. Kuvaviite:
By Hylocichla mustelina.jpg: Steve Maslowski, US Fish and Wildlife Servicederivative work: Papa November (talk) – Derivative work of Hylocichla_mustelina.jpg (original from US Fish and Wildlife Service, Item ID WO-4548-17), Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6293655

Laaja ja pitkäkestoinen tutkimus paljastaa (LinkkiPDF), ettei ilmastonmuutoksella ole vaikutusta lintuihin, ei ainakaan USA:n Suurten järvien ympäristössä. Asiasta uutisoi mm. Science Daily (Linkki). Ilmastonmuutoksen merkitys on uutisen mukaan olematon siitä päätellen, ettei koko climate-sanaa näy tekstissä. Toki ilmastosyyt ovat itse tutkielmassa mainittu.

Eri linnuilla on tietenkin erilaiset ekologiset lokerot ja myös erilaiset selviytymisstrategiat. Kuvassa 1 näkyy korppi, joka on paikkalintu. Sillä kannan vaihtelua ei näkyisi juuri esiintyvän. Kuvassa 2 on täplärastas, joka on muuttolintu. Sen kanta on hieman heikentynyt. Wikipedian mukaan yhtenä syynä on loispesijä, lehmäturpiaali (Linkki). Lehmäturpiaali (englanniksi: Brown-headed cowbird), Molothrus ater, esiintyy myös tutkimusalueella Minnesotan ja Wisconsinin metsissä. Se ei kuitenkaan ollut tutkimusaikana (1995…2011) runsastunut alueella mitenkään huomioita herättävästi, joten muitakin syitä varmaan on ollut täplärastaan kannan vaihtelulle.

Mikä itseäni yllätti, niin se, ettei lajien välillä näkynyt isompaa eroa voittajiin ja häviäjiin. Kuten kuvasta 3 näkyy, on katkoviivoin rajattuna tutkimusaikana vallinnut alueella keskimääräistä lämpimämpi sää lähes joka vuosi. Sen olisi voinut ajatella suosivan vaikkapa paikkalintuja muuttolintujen kustannuksella. Alueellisen tutkimusten globaali yleistäminen on jo vähän kyseenalaista, mutta mitä ilmeisimmin fossiilisen hiilidioksidin hyödylliset vaikutukset näkyvät tässäkin monimuotoisuuden säilymisenä. Uskaltaisikohan yleistää tämän tutkimustuloksen Suomeen tai ainakin odottaa samansuuntaisia tuloksia täältä?

Yhteenvetona voinee todeta, ettei ilmastopelotteluun ole tämän tutkimuksen pohjalta aihetta. Lämmin ei linnunkaan luita riko.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s