Pieni tarina isosta poikkeamasta


Kuva 1.

Kuva 1.

Selatessani CO2 Science -sivuston aineistoa hiilidioksidilisäyksen vaikutuksesta kasvien kasvuun, törmäsin hämmästyksekseni lukemaan -53% 300 ppm:n lisäyksellä (Linkki). Miten ihmeessä kasvi, tässä tapauksessa Microstegium vimineum -heinäkasvi, voi kärsiä noin paljon hiilidioksidilisäyksestä?  Kuvaan 1 on poimittu em. aineistosta A-, B- ja N-alkuiset kasvit. Käyrä vastaa ainakin suuntaa-antavasti sitä, mitä muualtakin on tietooni tullut. Eihän kasvihuoneissakaan CO2-lisäystä käytetä huvin vuoksi.

Vähän nettiä penkaamalla löytyikin tieto, että kyse oli Microstegium vimineum -kasvin kilpailutilanteesta ambrametsässä. Kuva 2 kertonee olennaisen tiedon. Sateisena vuotena tämä haittaheinä ei pärjännyt kilpailussa muiden kasvien kanssa, kun hiilidioksidia lisättiin. Metsän kokonaisbiomassatuotantoon CO2-lisäyksellä ei ollut tässä vaikutusta. Kuivana vuotena haittaheinä M. vimineum kasvoi melko lailla yhtä paljon CO2-lisäyksen kera ja ilman sitä. Muut kasvit lisäsivät kasvuaan ja näin M. vimineum hävisi suhteellisesti tässäkin tilanteessa CO2-lisäyksen vaikutuksesta.

Ainakin minulle tästä tapauksesta tuli paljon uutta näkemystä. Esimerkiksi taannoin ihmettelin, miksei tropiikin puut kasva lisää hiilidioksidilisäyksellä. Sehän vastaa kutakuinkin tuota märän vuoden tilannetta. Jos hiilidioksidi ei ole vallitsevissa olosuhteissa niukkuusravinne, sen lisäys ei auta kasvussa, varsinkaan märissä olosuhteissa. Nimittäin hiilidioksidilisäyksen toinen vaikutus on vähäisempi vedentarve, joten se auttaa kuivien alueiden kasveja enemmän tai yleensä kasveja kuivana kautena.

Toisekseen kun maapallo on pitkään elänyt CO2-niukkuuden aikakautta, ovat C4-yhteyttäjät yleistyneet kasvikunnassa. Ne eivät hyödy CO2-lisäyksestä samassa määrin kuin C3-teknologiaa käyttävät yhteyttäjät. Mikäli saisimme ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden normalisoitua entiseen loistoonsa, normalisoituisi myös kasvikunta.

Kolmantena heränneenä ajatuksena tästä poikkeamatapauksesta tulee mieleeni se, että valikoimalla tutkimuskohteet voidaan saada halutunlaisia tuloksia. Jos poikkeamatapauksien tulokset yleistettäisiin, päästäisiin vinoon kokonaiskuvaa. Tässä vaikkapa väittämään, että hiilidioksidilisäys on yleisesti haitallinen kasveille.

Biosfääri on äärimmäisen monimutkainen, kaukana termodynaamisesta tasapainosta oleva virtaustilainen järjestelmä. Ilmasto on suhteellisen monimutkainen virtaustilainen järjestelmä. Näiden keskinäinen vuorovaikutus on haasteellinen hahmotettava, jos kumpaakaan osajärjestelmää ei ole onnistuttu mallintamaan ennustekykyisesti.

Linkkejä

http://www.fs.fed.us/database/feis/plants/graminoid/micvim/all.html#BotanicalAndEcologicalCharacteristics (Linkki) Laaja nettisivu Microstegium vimineum -haittakasvin ominaisuuksista.

http://megaslides.com/doc/5092479/global-changes-%E2%80%93-increasing-atmospheric-co-2 (Linkki) Kuvan 2 lähde löytyy melko pitkälle myös web-diaesityksenä.

4 responses to “Pieni tarina isosta poikkeamasta

  1. Näin. Biologian(kin) tutkimusasetelmilla voidaan tosiaankin tuottaa vaikka mitä tuloksia. Oikeat rehdit tutkijat toki tietää tämän ja yrittää ainakin pitää tutkimusasetelmansa, datansa ja omat lausuntonsa riittävän tosina. Kuten sinunkin löytämäsi data osoittaa. Mutta näinä aikoina on kosolti, niitä jotka enemmän tai vähemmän tarkoituksella johtaa harhaan saadakseen apurahoja. Vaikeaa olla tai olla olematta mielin kielin, kun rahaa saa nimenomaan tendenssitutkimuksiin. Puhumattakaan Greenpeace-klaanin uutisoijista, jotka surutta vääristää mitä vain asiaa, saadakseen haluttuja mielikuvia omiin hankkeisiinsa.

    Kiitos jutustasi ja sen konkretiasta. Se auttaa ymmärtämään. Greenpeaceklaani yrittää vain vähentää ymmärrystä ja tehdä kansasta uskomuksilla johdateltavaa. Ja toki lypsettävää.

    Tykkää

    • Kiitos kehuistasi, niitä ei tule koskaan liikaa (-;
      Pieni raapaisuhan tuo artikkelini tietenkin vain on, mutta ehkäpä useammasta raapaisusta jotain syttyykin.

      Tykkää

  2. Mikäs tuo kuvassa yksi olevan käyrän sovitus on? Se näyttää tosi oudolta polynomilta, kun olettaisi että jokin logaritminen, derivaataltaan pikemminkin monotoninen funktio sopisi paremmin. Toiseksi on outoa mitata asia CO2-lisäyksen suhteen – jos mukana olisi asteikkoa -170 ppm:ään saakka, näkyisi miten kasvit alkavat kuolla kun lähestytään hiilidioksidin absoluuttista nollaa.

    Itse juttu on mielenkiintoinen implisiittisen spininsä vuoksi. Kasvit kasvavat paremmin CO2-lisällä, mutta tästä aktivistit vääntävät ongelman, koska jotkut kasvit hyötyvät suhteessa vähemmän kuin toiset, jolloin ne saattavat hävitä kilpailussa! Iik!

    Odota, kirjoitan tämän alarmistiseen tyyliin: /sarc on

    ”While human CO2 emissions might improve growth of some already highly invasive species, climate change poses a significant risk to endemic plants using the C4 strategy, scientists suggest.”

    ”Contrarians usually downplay the risks of CO2 enrichment, ignoring the ways how the aeons old delicate balance of species in nature may be seriously disturbed by the anthropogenic emissions.”

    /sarc off

    Tykkää

    • Sehän oli vähällä, etten kirjoitellut enempiä selityksiä tuolle käyrälle.
      Lisäilin kuitenkin kuvaajaan pistekohtaisia selityksiä. Nollapiste on oletus, mutta sehän ei ole ihan tarkkaan esimerkiksi 400 ppm, kun noita mittauksia on suoritettu eri vuosina. Nolla tarkoittaa siis ajankohdan valitsevaa hiilidioksiditasoa ja sitten siihen on lisätty yleisimmin tuo 300 ppm, mutta joskus enemmänkin (600 tai 900). Kyse oli tarjolla olevasta aineistosta tehdystä poiminnasta, jota en alkanut enempää jalostamaan. Tarinan haittaheinä on kuitenkin mukana joukossa.
      Edellä oleva ei tietenkään ole vastaus kysymykseesi, olenhan puoliksi savolainen (-;
      Käyrän sovitus on OpenOffice Calcin tasoitettujen käyrien B-splini, josta sanotaan ohjesuomennoksessa(ni?) näin:
      ”… B-splinikäyrä kulkee ensimmäisen ja viimeisen pisteen kautta ja voi ohittaa välipisteet…”
      Käytin sitä, kun tikkusuorat viivat näyttivät rumilta. Joka tapauksessa tuohon on tullut mielestäni luonnoton pikku mutka kahden viimeisen pisteen väille, mutta kun lisäsin virhepalkit, niin niistähän pitäisi nähdä, ettei mutka ole yli virherajojen. Nehän eivät välttämättä ole edes samoja kasveja noissa kahdessa viimeisessä pisteessä ja lukumäärät ovat niissä melko vähäiset. Tämä aineisto viittaa kuitenkin siihen suuntaan, että lopulta tulee vastaan CO2-kyllästyminen. Sitä saattaisi voida lykätä korkeampiin pitoisuuksiin lisäämällä niukkuusravinteita, mutta sehän sopisi kasvihuoneeseen paremmin.

      Kilpailutilanne oli mielestäni se olennainen selitys tuon yhden M. vimineum -kasvin kärsimyksille CO2-lisäyksen johdosta. Aineistossa näkyi muutamia muitakin, mutta vähäisemmin kärsimään joutuneita tapauksia. Englanniksi tiivistätkin hyvin, miten tulokset voidaan tulkita. Tosin menin varoittamaan jotain vinoista tuloksista.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s