Talvivaaran ympäristökatastrofi tänään


Kuva 1. Lähde: YLE 20.9.2012

Kuva 1. Lähde: YLE 20.9.2012

Kukapa ei olisi kuullut Talvivaaran ympäristökatastrofista. Eikä se ihan tuulesta temmattua olekaan, koska yhtiön edustajia on päässyt oikeuteen asti ympäristörikoksesta syytettynä (Linkki). Käräjäoikeudessa on tullut jo langettava tuomiokin (Linkki), mutta se ei valitusten vuoksi ole vielä lainvoimainen (Linkki).

Kuva 1 kertoo vesistön tilanteesta vuoden 2012 syksyllä. Lähijärvet ovat punaisella, mutta etäämmällä olevissa järvissä väri on vihreä, jonka tulkitsen tarkoittavan kohonneita pitoisuuksia, jotka eivät kuitenkaan ylitä raja-arvoja. ELY-keskuksen tuoreehkosta talvisesta raportista näkyy (Linkki), että paria kipsisakka-altaan vuodosta eniten kärsinyttä järveä lukuunottamatta tilanne on kehittynyt edullisempaan suuntaan tai ei olekaan ollut aivan pahimmalla tasolla. Esimerkiksi mainitaan sulfaattipitoisuuksien pienentyneen Tuhkajoessa.  Sulfaatti ei ole itsessään mikään pahin haitta-aine, mutta kun sitä on kovin runsaana pitoisuutena, se suolana tekee järven syvemmästä vedestä painavampaa ja tätä kautta heikentää veden sekoittumista tai toisin sanoen lisää kerrostuneisuutta. Jatkoseurauksena tästäkin tulee hapen puutetta järven alempiin vesikerroksiin.

Uusien tietojenkin valossa Talvivaaran keskisuuri ympäristökatastrofi vaikuttaa melko hyvin itsekseenkin luonnontilaan palautuvalta. ELY-keskus näyttää vaatineen konkurssipesää suorittamaan järvien puhdistamisen (Linkki) , mutta en ole löytänyt vielä yhtään uutista suoritetuista toimenpiteistä. Voikohan konkurssipesä valittaa ELY-keskuksen päätöksestä ja aikaa pelaamalla saada puhdistumisen suoritettua? Aktiivinen puhdistaminen toki toimisi nopeammin, mutta vuosikymmen parin päästä tilanne olisi melko sama molemmilla tavoilla. Vahinko ja harmi, mikä paikallisille asukkaille on aiheutettu, on jo pääosin tapahtunut. Liekö korvauksia saatavilla?

Kuva 2 kertonee jotain olennaista siitä, miksi Talvivaara ei menestynyt. Ympäristöongelmiinhan se ei kaatunut, vaan siihen, että nikkelin hinta laski alle kaivoksen kannattavuusrajan mm. teknologian muutoksen takia (Linkki). Ympäristöstä huolehtimiseen vaan on ollut entistä vähemmän varaa, kun tuottavuus on kadonnut.

Ikävä kyllä, Talvivaaran konkurssin jälkeen perustetun Terraframe Oy:n ennuste on mielestäni heikko, koska nikkeli näyttäisi palanneen ”normaalille” hintatasolleen. Yhtiön oma työllistävä vaikutus on luokkaa 500 henkilöä ja kerrannaisvaikutukset ehkä tuplaavat lukeman. Kuinka paljon veronmaksajien kannattaa tukea kannattamatonta valtionyhtiön tuotantoa työllisyysperustaisesti? Vaikka eipähän tuota kannattamista meiltä kysytä, ellei sitten vaaliuurnilla. Bakteereilla tehostetun rikkihappoliuotuksen eli ”bioliuotuksen” tuotantokasat ovat kaiketi jonkinlainen aikapommi, joten ihan veitsellä leikaten tuotannon alasajoa ei voine toteuttaa.

Linkkejä

https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/talvivaaran-kaivosalueen-jatevesien-vaikutus/ (Linkki) Kooste raportti Eviran näytteisiin perustuvista tutkimuksista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikkeli (Linkki) Artikkeli nikkelistä.

http://www.talvivaara.com/etusivu (Linkki) Talvivaaran nettisivu vaikuttaa edelleen aktiiviselta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvivaara (Linkki) Wikipedian artikkeli Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:stä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Terrafame (Linkki) Wikipedian artikkeli Terraframesta.

http://www.zygomatica.com/2016/03/15/talvivaara-60/ (Linkki) Talvivaarakriittisen Zygomatica-blogin tuorein, 60. artikkeli Talvivaarasta.

5 responses to “Talvivaaran ympäristökatastrofi tänään

  1. Suomi on pieni ja melko köyhä maa. Ehkä siksi täällä luulotellaan usein Suomea suurvallaksi tai edelläkävijäksi milloin missäkin asiassa. Talvivaarassa on sitten toteutettu tuo malmin lirutusmenetelmä isoissa puissa ensimmäisenä maailmassa. Työllistävä vaikutus on kyllä ollut suurinta Kainuussa ja sen lähistöllä sitten Kostamuksen rakentamisen, malmia sielläkin rajan takana revitään ja melko köyhästä kalliosta.
    Olkiluoto kolmosen piti olla uusinta, suurinta ja kauneinta omassa lajissaan, kalleinta kyllä tuli. Parin pienemmän ydinvedenkeittämön rakentaminen vierekkäin ei kai olisi tuntunut oikein miltään, vaikka ne olisivat tuottaneet tasaista sähköä jo vuosia.
    Julkinen puoli kunnostautuu runnaamalla ylvästä sote-ratkaisua kuin sullomalla kolmen kilon kalakukkoa yhden kilon pussiin, mutta sehän on eläin.., eikun ihmisrääkkäystä. Pitäisi muistaa, että pienikin uudistus tai ratkaisu voi olla kaunista, jos se käy ja kukkuu.

    Liked by 1 henkilö

    • Tämähän harmittaa vähän kuin jääkiekon hopeamitali. Ketään en syytä.
      Olkiluoto3:han ei tähän juttuun kuulu, mutta tarkistin tilanteen: se on valmis jouluksi jo vuodesta 2009. Mahdollisesti myös jo vuoden 2018 jouluksi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s