Mareografien sukupuuttouhasta yms.


Kuva 1.

Kuva 1.

Löysin mukavan mareografien tuottamaa aineistoa tarjoavan PSMSL-sivuston (Linkki). Mareografihan on laite, jolla mitataan meriveden korkeutta paikallisesti meren rannalta. En nyt liikaa vaivaa lukijoitani sillä, että miten jostain n. 1500 erillisestä tiedostosta koostuvan aineiston sai säädyllisesti yhdeksi kokonaisuudeksi OpenOfficeen, mutta aikaa siihenkin meni ja tarvitsin Andrew Pitoynakin koodia vähän muokattuna.

Eräs uusi huolenaiheeni näkyy kuvassa 1. Siinä on vaaka-akselilla kalenterivuosi ja y-akselilla kyseisenä vuotena mittaustuloksen antaneiden mareografien lukumäärä PSMSL-aineistossa. Kuvasta näkyy viime vuosien huolestuttavan jyrkkä pudotus tuloksen antaneissa asemissa.

Eräs toinen huolenaiheeni oli, että onko meren kohoaminen sittenkin kiihtyvää ja vielä yllättävän kiihtyvää. Kuva 2 antaa tästä viitteen.

Kuva 2.

Kuva 2.

Kuvassa 2 on yli 100 vuoden ajan toiminnassa olleiden mareografien korkeuslukemien vuosikeskiarvot aikasarjana. Kaareva osuus 1800-luvulla johtunee enemmänkin erilaisista tilastollisista vinouksista kuin  meren käyttäytymisestä, mutta 1900-luvulla vakiintuneiden asemien yhteiskeskiarvon kehitys saattaa olla melko hyvin merenpinnan kanssa sopusoinnussa. Tähän nähden sitten tuo pomppaava vuoden 2015 lukema sattuu silmään. Käy mielessä, että onko El Niño todellakin repäissyt meren ylös?

Kuva 3.

Kuva 3.

Nyt ei kaikki täsmää. Tuo kuvan 2 valikoitu asemajoukko on valikoitu siksi, että noissa asemissa on pitkät aikasarjat ja koska niitä ei ole lakkautettu heti aloittamisensa jälkeen, voi ainakin toivoa, että niiden antamat tulokset ovat vähintäänkin keskimääräisen tarkkoja. Kuitenkin vuosi 2015 hyppää tuossa joukossa vuodesta 2014 n. 92 mm vuoteen 2015, kun ”epätarkemmasta” koko joukosta hyppäys on ”vain” n. 22 mm.

Jos nyt joku sattuu ihmettelemään kuten minäkin hetkisen, että miten isommasta joukosta ei näy syntyvän selvästi suurempaa pistejoukkoa kuvaan 3 kuin kuvassa 2 on, niin kysehän on vuosikohtaisista keskiarvoista ja vuosia on sama määrä molemmissa kuvaajissa. Keskiarvopisteiden korkeus vain vaihtelee kuvaajien välillä.

Kuva 4.

Kuva 4.

Kuvassa 4 näkyy sitten vuosittain niiden mareografien lukumäärä, joilla on yli 100 vuoden toiminta-aika ja vähintään 83 hyväksyttävästi mitattua vuotta. Perusvalintani lähti siitä, että ilmoitettuja mittausvuosia on aineistossa yli 100, mutta tarkemmin seuloessani havaitsin, että mukaan tuli myös ne vuodet, joilta ei ollut hyväksyttyjä tuloksia.  Asetin sitten rajan 80 hyväksyttävästi mitattuun vuoteen. Sata vuotta sitten alkanut tasanne näiden asemien lukumääräkehityksessä on matemaattisesti ajatellen normaalia, mutta viimeisten vuosien alassyöksy ei niinkään. Se kuitenkin selittää ison osan kuvan 2 hypystä. Nimittäin niiden pitkäaikaisten asemien, joilla oli ilmoitettu mittaustulos sekä vuonna 2014 että vuonna 2015, keskimääräinen korkeuslukeman muutos oli ”vain” n. 33 mm, joka oli siis kuvassa 2 näkyvästä hypystä vain n. 36%. Miltei kaksi kolmasosaa tulee muualta kuin mittausarvoista. Koko asema-aineistosta vastaava mitattu lukema on n. 7,6 mm, joka on 34% kuvassa 3 näkyvästä hypystä. Mysteeri minulle, miten on onnistuttu pitämään tämä suhde lähes vakiona.

Paras keksimäni selitys on kuvaan 2 on se, etteivät vuoden 2015 tiedot ole vielä kirjautuneet järjestelmään kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Helsinki on toimittanut viimeisen päivityksensä lokakuussa 2015 ja vain vuoden 2014 mittaustuloksista (Linkki). Nämä kirjautumisviiveet ovat minulle tuntemattomasta syystä siten vinoja, että merenpinta näyttäisi kohonneen ”älyttömästi”. Hätäinen tulkinta johtaa tässä virheisiin.

Ainakaan PSMSL-aineistosta ei voi vielä päätellä, miten suurena El Niño näkyy vuoden 2015 merenpintalukemissa. Eikä sen puoleen voi päätellä sitäkään, että mareografit oltaisiin ajamassa alas.  Tosin meillä Suomessakin tutkimuksen painopisteitä ajoittain vaihdellaan.  Arabialaisen kulttuurin tutkimisen osuutta näytettäisiin kasvatettavan nyt. Toivoa sopii, että rannikoittemme mareografien lukemien ilmoittaminen arabialaisilla numeroilla pitää rahoituksen riittävänä.

Tämä ei jää tähän, mikäli minusta riippuu.

Kaivattu viite

Permanent Service for Mean Sea Level (PSMSL), 2016, ”Tide Gauge Data”, Retrieved 02 May 2016 from http://www.psmsl.org/data/obtaining/.
Simon J. Holgate, Andrew Matthews, Philip L. Woodworth, Lesley J. Rickards, Mark E. Tamisiea, Elizabeth Bradshaw, Peter R. Foden, Kathleen M. Gordon, Svetlana Jevrejeva, and Jeff Pugh (2013) New Data Systems and Products at the Permanent Service for Mean Sea Level. Journal of Coastal Research: Volume 29, Issue 3: pp. 493 – 504. doi:10.2112/JCOASTRES-D-12-00175.1.

5 responses to “Mareografien sukupuuttouhasta yms.

  1. Niinpa huvinniin, eli valitsemalla aineiston saamma huvinniin haluamamme tuloksen.

    Kuinka paljon on paljon ja saammeko resoluutiota parannettua keskiarvoistamalla?

    John Daly jota ei pidetty tiedemiehenä vaan tutkamiehenä, kysyi milloin se kasvihuoneilmiö tulee ja miten se näkyy.

    Näkyykö merenpinnan nousu merenpinnan nousuna muualla kuin tilastoissa.

    Tälläiset yksittäiset anekdootit lienevät kiusallisia, vai mitä?

    http://www.john-daly.com/deadisle/

    Ilkka

    Liked by 1 henkilö

    • Valikoimalla sopivasti saanee helpommin mieleisiään tuloksia. Vaikka pitkäaikaisten asemien valinta ei olekaan tietoisesti vino, niiden sijainti saattaa olla esim. eurooppakeskeisyyden vuoksi vinoa.

      Tykkää

      • On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka aineisto olisi vino niin, että keskimääräinen maannousema/vajoama sotkee absoluuttisen merenpinnan nousun, pitäisi käyrissä näkyä nousun kiihtyminen jos oletetaan, että ”suurin osa lämmöstä menee mereen” ja että ”Etelänapamantereen jäätiköt sulavat ennätysvauhdilla”. Joko nousu kiihtyy, mikä on AGW-ennuste, tai nousu pysyy tasaisena, mikä on nollahypoteesi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että merenpinnan nousun kiihtyminen on suhteessa odotuksiin on kovin heikkoa. Minua on todella vaikea puhua pelkäämään meren pinnan nousua niin kauan, kun tuossa rannikolla MAA nousee käytännössä kuten ennenkin. Onhan näitä ennustelijoita ollut, että nousu loppuu näillä näppäimillä.

        Ehkä tarttis viedä merenpinnan nousu pörssiin? Eiks näitä sääfutuureita ole jo Helsingin pörssissä? Saataisiin vihdoin fyrkkaa Vihreälle Liitolle, sijoittavat vain kaikki rahansa CAGW-kortille. :)

        Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s