Kuva 1. Piileviä. Kuvaajaviite: By Prof. Gordon T. Taylor, Stony Brook University – corp2365, NOAA Corps Collection, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=246319
Bror F. Jönsson & James R. Watson ovat tutkielmassaan mallintaneet uudella tavalla kasviplanktonin liikettä valtameren pinnalla (Linkki). He eivät käyttäneet keskimääräistä siirtymisnopeutta, vaan hakivat nopeinta mahdollista yhteyttä kahden satunnaisesti valittavan merenpinnan alueen välillä. Heidän tuloksensa mukaan planktonilla on kymmenessä vuodessa mahdollisuus saavuttaa mikä tahansa muu kohde valtameressä. Tätä voi pitää yllättävän nopeana siirtymisenä verrattuna vaikkapa maaperän eliöihin.
Käytetty malli sopii nimenomaan lisääntymiskykyisille eliöille. Onhan sukupolven kesto vain vuorokausiluokkaa useilla kasviplanktoniin kuuluvilla eliöillä. Tällöin nopeimman leviämisen malli toimii, kun eliöiden lukumäärä ehtii kasvaa välietapeilla. Sekoittuminenhan jakaa eliöitä joka tapauksessa vähän joka suuntaan, jolloin hitaasti lisääntyviä eliöitä ei samalla tavalla pääsisikään leviämään, kun yksilömäärä loppuisi vesimassojen jakaantumisissa.
Vaikka tutkijat mainitsevatkin julkaisussaan myös saasteet, lienee ollut Princetonin yliopiston mainostoimittajan moka (Liite), että saasteet on nostettu ihan otsikkoon asti. Niillehän juuri keskimääräinen leviämisnopeus soveltuu mallintamiseen paremmin. Että Science Daily uutisoi samaan tapaan saateotsikoin (Linkki), johtunee siitä, että se ylipäätäänkin toimii vain kopioijana.
Mitä tämä tutkimus sanoo ilmastonmuutoksesta? Ainakin tämä vaurioittaa pahasti sellaista käsitystä, että ilmastonmuutos haittaisi kasviplanktonien elämää.
Different proteins might be needed to exist at different temperatures, so messing with those temperature norms could put some plankton at risk.
Read more: http://www.smithsonianmag.com/smart-news/how-will-climate-change-impact-plankton-180955387/#b0hP0OjJzRGofGMr.99
Give the gift of Smithsonian magazine for only $12! http://bit.ly/1cGUiGv
Follow us: @SmithsonianMag on Twitter
Suomeksi: Erilaisia proteiineja tarvittaneen elämiseen eri lämpötiloissa, joten noiden lämpötilojen sekoittaminen voi saattaa jotkut planktonit vaaraan. (Tämän nyt vanhentuneen ”tiedon” tarjosi Smithsonian-instituutti vuonna 2015)
Huomautuksena vielä tuohon vanhentuneeseen tietoon, että aina kun joku sanoo tai kirjoittaa ”X voi tehdä A:n”, niin kannattaa lukea savolaisittainkin: ”X voi olla tekemättä A:n”. Nimittäin edellinen väite ei sulje pois jälkimmäistäkään, eikä oikeastaan mitään. Lauseella synnytetään pääasiassa vain mielikuvia. Tämä tehdään ilman, että lausujaa voisi koskaan saada kiinni väärästä väitteestään.
Jönssonin ja Watsonin tutkimus saa oikeastaan tukea tuosta Smithsonian-lehden artikkelista sikäli, että siinähän todetaan, ettei maantiede määritä kasviplanktonin esiintymistä läheskään siinä määrin kuin meriveden lämpötila. Kasviplankton muodostaa siis tavallaan yhden globaalinyhteisön, jossa kussakin lämpötilassa esiintyvät siihen parhaiden soveltuvat eliöt. Meriveden pinnan lämpötila on alarajaltaan rajoitettu n. -2°C:een, koska siinä alkaa jäätyminen. Toisaalta meriveden ylinkin lämpötila taitaa olla kohtuullisesti rajoittunut siihen, että vuorokautinen auringonsäteily ei pysty haihduttamaan enempää merivettä kuin mitä n. 36°C:ssa tapahtuu. Haihtuminenhan sitoo lämpöä ja estää meren lämpötilan kohoamista. Kun nyt kaikissa meriveden mahdollisissa lämpötiloissa jo esiintyy kasviplanktonia, ilmastonlämpeneminen aiheuttaisi vain trooppisen planktonin elinalueen leviämistä muiden alueiden kustannuksella. Ilmeisesti edes pohjoisen merijään sulaminen ei sortaisi jäässä viihtyviä planktoneliöitä sukupuuttoon.
Tästä on hyvä jatkaa. Paitsi, että WordPress.com on sekoittanut linkkien käytön. Valitan.
Roskasaitti 
Vaatimattoman järjenjuoksuni mukaan eliöt, joiden sukukypsyysikä on lyhyt, sopeutuvat ympäristön muutoksiin nopeammin kuin ne, joilla se on pitkä. Eiköhän kasviplankton kuulu ensimmäiseen ryhmään.
TykkääLiked by 1 henkilö
Niin. Kysymys tutkielman lukeneelle: Mitä mahtaa sana kasviplankton tarkoittaa tässä tutkimuksessa?
TykkääTykkää
Kasviplankton on englanniksi phytoplankton. Tarkoittaa mm. kuvassa näkyviä piileviä ja syanobakteereita eli sinileviä.
TykkääTykkää
Kirjoitit: ”Huomautuksena vielä tuohon vanhentuneeseen tietoon, että aina kun joku sanoo tai kirjoittaa ”X voi tehdä A:n”, niin kannattaa lukea savolaisittainkin: ”X voi olla tekemättä A:n”. Nimittäin edellinen väite ei sulje pois jälkimmäistäkään, eikä oikeastaan mitään. Lauseella synnytetään pääasiassa vain mielikuvia. Tämä tehdään ilman, että lausujaa voisi koskaan saada kiinni väärästä väitteestään.”
Näin. Kaunista. Kaikki kunnia savolaissukulaisilleni, mutta tuon ymmärtäminen on oikeastaan yksi tietämisen perustekijöitä kaikkialla maailmassa. Ja tosiaan, tällaisilla muka ei valheilla rakennetaan valtavia valheita.
Olinpa aikoinaan itsekin tekemässä tutkimuksia, jossa oli skenaariomenetelmä keskiössä. Halutessaan skenaario tutkimuksissa voidaan tehdä valtavia karhunpalveluksia tiedolle ja ymmärtämykselle. Eritoten, jos kärppänä paikalla on katastrofihakuinen ja greenpeacklaanin media, niin maailmalle jalostettavat ’tieto’palat on tosi valheellisia.
Skenaarioissahan mm. tehdään eri skenaarioille erilaisia alkuehtoja. Vaikkapa seuraavasti ruuantuotannosta:
Ruuantuotantotutkimuksen yksi skenaario on vaikkapa:
Alkuolettamuksia:
– Lämpötila kohoaan 2 astetta +
– Öljyn hinta kohoaa +
– Kansalliset ym. kriisilevottomuudet leviävät +
– Yhteiskuntarakenteita heikkenee ellei peräti sorru
=> Ruuan tuotanto heikkenee
Seuraus: Mediassa uutisoidaan, että ilmaston lämpeneminen uhkaa maailman ruuantuotantoa uuden tutkimuksen mukaan !!! Ja huolestunut kansa uskoo tuon.
Ja kansa uskoo, vaikka ao. tutkimuksessa oli myös ihan toisenlaisia kehityskulkuja kuvattu ja vaikka todellinen ruuantuotanto on kasvanut reilusti.
TykkääLiked by 1 henkilö
Tässä nyt sotketaan eri asioita. Elinympäristön muuttuminen jollakin paikalla aiheuttaa uusien lajien valtaamisen täällä mutta tällä tapahtumalla ei ole mitään positiivista puolta globaalissa mittakaavassa. Kun ihminen rakentaa talonsa ikimetsään, katoavat sille tyypilliset ekosysteemit alueelta. Asiaa ei voida puolustella sillä, että rotat ja torakat lisääntyivät näin ihmisen ansiosta. Globaalissa mittakaavassa nopea muutos johtaa aina jonkin asteiseen ekokatastrofiin.
TykkääTykkää