Kaatoiko tri Ollila kasvihuoneen?


Taas oli mielenkiintoinen artikkeli WUWT-sivustolla. Suomalainen tri Antero Ollila esitteli tutkielmaansa (Linkki), jonka mukaan Pintatubo-tulivuoren purkaus aiheutti häiriön ilmakehään, josta voidaan päätellä, ettei ilmakehässä vesihöyry vahvistakaan CO2:n kasvihuoneilmiötä. Positiivinen palaute puutuu ja näin CO2:n ilmastoherkkyyden arvoksi tulee n. 0,6 °C.  Minulle ei täysin selvinnyt, voisiko kyseessä olla hetkellinen (transient climate response, TCR) ilmastoherkkyys, mutta kyse kuitenkin siitä, paljonko ilmakehä lämpiää, kun hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu. Ehkä on hyvä selvyyden vuoksi lisätä, ettei tri Ollila väitä, etteikö vesi olisi ns. kasvihuonekaasu, päinvastoin. Ilmastomallit vain näyttäisivät tulkinneen väärin ilmakehän suhteellisen kosteuden muutokset ja kaataneen kaiken hiilidioksidin piikkiin, jos oikein ymmärsin.

Olen nyt muutaman tunnin perehtynyt ilmakehän kosteusasiaan ja tullut siihen tulokseen, että tarvitsisin kymmeniä tai satoja tunteja lisää, että pystyisin syvällisesti analysoimaan Ollilan esityksen mahdolliset virheet. Niinpä jätän tämän osuuden viisaammille ja tyydyn uutisointiin ja yleisemmällä tasolla arviointiin.

Tri Ollilan saama 0,6 °C on pienehkö luku, mutta sen merkitys riippuu siitäkin, mihin sitä verrataan. Verrattuna IPCC:n joskus ilmoittamaan 3,5 °C:n lukemaan ero on järkyttävän suuri. Tarkoittaisi käytännössä, että koko maailman ilmastopolitiikka on rakennettu aivan väärälle pohjalle. Näin saattaa toki olla muista syistä johtuen, olipa Ollilan lukema kuinka väärä tahansa.  Jos taas lukemaa verrataan AR5:n ilmoittamaan hetkellisen herkkyyden alarajalukemaan 1 °C:een, ero on vain kohtuullisen suuri. Verrattaessa Wikipediassa mainittuun alarajaan,  0,7 °C:een, ollaan käytännössä samassa lukemassa. Ilmastopolitiikkaa tosin ei toteuteta tällä alaraja-arviolla.

Yleisellä tasolla ilmakehä on monimuuttujainen, epälineaarisesti käyttäytyvä ja virtaustilainen järjestelmä, jolloin eräänä virhetulkintamahdollisuutena on vetää kaksiulotteisesta tasapainotilaa esittävästä lineaarisesta kuvaajasta liian pitkälle meneviä päätelmiä. Tähän liittyen kuva 1 antanee osviittaa. Kysyn vain, kuka pystyy ennustamaan esitetyt kosteusprofiilit? En minä ainakaan. Herää myös kysymys, onko noiden keskiarvolla paljoakaan arvoa? Tri Ollilan eduksi lienee sanottava hänen perehtyneisyytensä palautejärjestelmiin, joskin toiselta alalta kuin ilmasto.

Netistä löytyy asiakysymykseen pohjaamatonta kritiikkiä tri Ollilan esityksiä kohtaan. Tarkoitan, että vedotaan mm. käytetyn julkaisijan epämääräisyyteen tai siihen, että Ollilan tulokset poikkeavat valtavirrasta. Nämä eivät kuitenkaan ole itse tutkittavaan ilmiöön liittyviä perusteita esityksen kumoamiseksi, vaan enempi propagandistisia horjutusyrityksiä. Kuten jo aiemmin totesin, oma perehtyneisyyteni ei riitä lopulliseen analyysiin, mutta selkeästi Ollilan on painelemassa ilmastomallien erästä kipukohtaa.  Tämän uskaltaa sanoa tällä tietoakin.

Lopullinen totuus odottanee löytäjäänsä, mutta toivoa sopii, että tri Ollilan esitys saa ilmastomallien värkkääjät tarkistamaan suhteellisen kosteuden mallinnuksiaan. Jos parantamisen paikkoja ei sitten löytyisikään, niin eihän asian varmistaminen ihan turhaa olisi kuitenkaan. Pahimmassa tapauksessa ilmastomallien väärät ennusteet ovat jo maksaneet veronmaksajille miljardeja monissa pohjoisen pallonpuoliskon maissa ja olleet lisäämässä työttömyyttä niissä. Korruptiojohtajat etelässä vastaavasti kiittävät vaatimalla lisää.

Linkkejä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastoherkkyys (Linkki) Artikkelissa käsitellään vain tasapainotilan ilmastoherkkyyttä. Pienin mainittu arvo 0,7 °C, uusin keskiarvo 1,3 °C.

https://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/fig9-1.htm (Linkki) IPCC:n mielipide vuodelta 2001: hetkellinen herkkyys 2 °C, tasapainoherkkyys 3,5 °C.

http://www.climatedialogue.org/wp-content/uploads/2014/05/Introduction-Climate-Sensitivity-def.pdf (LinkkiPDF) TCR:n alaraja arvio 1 °C AR5:n mukaan.

http://www.goes-r.gov/users/comet/tropical/textbook_2nd_edition/navmenu.php_tab_2_page_5.3.0.htm (Linkki) Oppikirja-aineistoa ilmakehän kosteudesta.

http://dspace.mit.edu/openaccess-disseminate/1721.1/64661 (LinkkiPDF) Ilmastomallien puutteista suhteellisen kosteuden muutoksien osalta on julkaistu aiempiakin tutkielmia.

http://www.grida.no/publications/other/ipcc_tar/?src=/climate/ipcc_tar/wg1/index.htm (Linkki) IPCC puhuu 50% virheistä sadantamittauksissa vuoden 2001 raportissaan.

http://www.grida.no/publications/other/ipcc_tar/?src=/climate/ipcc_tar/wg1/index.htm (Linkki) Pienet vaihtelut suhteellisessa kosteudessa voivat aiheuttaa suuren muutoksen säteilypakotteeseen sanoo IPCC.

http://www.talouselama.fi/uutiset/ilmatieteen-laitos-pelottelee-ilmastokatastrofilla-6059424 (Linkki) Tri Ollilakin vastustaa ilmastopelottelua.

http://www.talouselama.fi/tebatti/hiilidioksidin-roolia-on-liioiteltu-3437622 (Linkki) Tri Ollila on ollut jo pitempään vesihöyryn kannattaja.

http://www.gfdl.noaa.gov/blog/isaac-held/2012/04/09/26-relative-humidity-in-cloud-resolving-models/ (Linkki) Ilmastotutkijan blogi aihetta sivuten (Lisätty klo 11)

4 responses to “Kaatoiko tri Ollila kasvihuoneen?

  1. Sehän on selvä, että moninkertaisia, positiivisia takaisinkytkentöjä ei voi olla stabiilissa prosessissa.

    Mielenkiintoista on kumminkin, että ilmeisesti vielä virassaan oleva tohtori uskaltaa moista kirjoittaa. No, sille käy kuten monelle muullekin, vaietaan kuoliaaksi.

    Virallinen ilmastotiede tekee mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Merenpinnan korkeutta ennustetaan menneiden hiilidioksidipitoisuuksien mukaan. Kun pitoisuus on ollut nykyistä korkeampi, merenpinta on ollut metrikaupalla nykyistä korkeampi. Silloin kuitenkin CO2-pitoisuuden nousu johtui merien lämpenemisestä eikä toisinpäin.

    Nyt väitetään hiilidioksidin imeytyvän meriin eli merien pitää olla nyt kylmempiä kuin silloin, kun hiilidioksidipitoisuus oli nykyistä korkeampi. Homma on siis käännetty päälaelleen, mutta hukkumispelotteeksi se sopii mainiosti.

    Tykkää

  2. Avoimessa peer-reviewissä on näköjään esitetty hyvinkin tiukkaa kritiikkiä paperille mutta läpi meni. Itse suosittelisin tutkimuksen laajentamista ja submittausta johonkin kovatasoisempaan lehteen jossa on enemmän päteviä reviewereitä (tässä lehdessä kaksi revieweriä ei tehnyt oikeastaan mitään, ilmeisesti koska eivät tunteneet alaa).

    http://sciencedomain.org/review-history/13553

    Tykkää

    • Tähän tutkielman heikkouteen ohuesti viittasinkin artikkelissani. En tiedä tarkemmin syitä tilanteeseen eikä se sinänsä vaikuta asiasisältöön, joskin ehkä uskottavuuteen ja viittausten määrään.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s