Kuva 1. Saksittuja UNEP:in näkemyksiä ikiroudasta. Lähde: http://www.unep.org/pdf/permafrost.pdf
Ikirouta ei ole mieliaiheitani ja olen siitä jo sinänsä riittävästi kirjoittanutkin, mutta kun ikiroutapelottelu näyttää jatkavan elämäänsä eräänlaisena zombimeeminä vailla vankkaa tieteellistä tukea, niin kaipa on aiheellista raportoida alan uusista tutkimuksista. Valhemedia ei uutisoi tästä.
USA:n eri yliopistojen tutkijat ovat seuranneet lumipeitteen vaikutusta ikirouta-alueen metaanintuotantoon Science Dailyn uutisoinnin mukaan (Linkki). Tulosten mukaan madaltuva lumipeite kääntää metaanilähteenä toimivan tundran metaaninieluksi lisääntyvän hapettumisen kautta ja vastaavasti kohoava lumipeite lisää sekä kasvipeitteisyyttä että metaanin tuotantoa. Tulokset eivät suoraan anna ennustetta globaalista metaanipitoisuuden kehityksestä ilmakehässä, mutta mitään katastrofipelottelua eivät tutkijatkaan ole kehdanneet esittää, vaikka sillä jatkorahoitusta voisikin pyrkiä hankkimaan.
Kuvaan 1 olen saksinut YK:n ympäristöosaston esitystä ikiroudan sulamisesta. Ensin tekstissä väitetään, ettei ikiroudasta karannutta hiilidioksidia saada mitenkään takaisin ja sitten kerrotaan, että sekä kasvipeite että turve kasvavat. Vaikka ikiroudan sulamisprosessi olisi palautumaton ja sulamisen jälkeiset metaanipäästöt väistämättömiä, silti toiset prosessit käynnistyvät sitomaan hiiltä. Kuriositeettina mainittakoon, ettei IPCC ole ilmeisestikään osallistunut ikiroutapelotteluun riittävästi UNEP:in kannan mukaan.
Kuva 2. Aineistolähde: NOAA.
Kuvassa 2 on kolmen mittausaseman kuukausikeskiarvoja ilmakehän metaanista. BRW on Alaskan pohjoisosan Barrow, BAL on Baltian alueelta (Puolasta) ja MLO on Mauna Loa Havaijilta. Merellisen ympäristön korkeahkolla sijaitseva MLO lienee aika lähellä globaalia keskiarvoa. Kaksi muuta asemaa antavat muutamia prosentteja korkeampia pitoisuuksia, mutta ero MLO:hon säilyy samana, ellei suhteellisesti hieman supistukin vuosien kuluessa.
Meillä Suomessa on erinomainen vertailukohta ikiroudan sulamisen jälkeisestä tilanteesta samalla valaistusvyöhykkeellä missä merkittävä osa nykyisestä ikiroudastakin sijaitsee. Suomihan on suuri hiilinielu. Näin tulee käymään nykyisille ikirouta-alueillekin, jos jää sulaa. Sulamisvaiheessa saattaa esiintyä paikallisesti kohonneita luonnollisia metaanipäästöjä, mutta niistäkin merkittävä osa kompensoituu metaaninielujen samanaikaisella kasvulla. Suomalaiset ikiroutapelottelijat saisivat mennä häpeämään. Ikiroudan sulamisen hyödyt ovat suuret, asuuhan Suomessakin enemmän ihmisiä kuin saman leveyspiirin ikirouta-alueilla.
Linkkejä
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.13242/abstract (Linkki) Viitatun Blanc-Betesin ja kumppaneiden tutkielman tiivistelmä.
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ikiroudan-sulaminen-uhkaa-lammittaa-ilmastoa-useilla-asteilla/5612078 (Linkki) Vakiomuotoista ikiroutapelottelua viime vuoden viimeisiltä päiviltä.
http://www.unep.org/pdf/permafrost.pdf (LinkkiPDF) UNEP on kantanut kortensa ikiroutapelottelun kekoon. Kuvan 1. lähde.
https://nsidc.org/cryosphere/frozenground/methane.html (Linkki) Ikiroutatutkija Schaeferin näkemyksiä aiheesta.
https://www.wunderground.com/resources/climate/melting_permafrost.asp (Linkki) Meteorologiayrityksen esitys ikiroudan sulamisesta. Vakiomuotoista pelottelua.
https://www.ipcc.ch/pdf/unfccc/sbsta40/SB40_research_dialogue_hezel_wgI.pdf (LinkkiPDF) IPCC:n sananen ikiroudasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikirouta#Ikirouta_ja_ilmastonmuutos (Linkki) Wikipedian ikiroutapelottelu on säilynyt ainakin viimeiset puoli vuotta kirjoitusvirheineen.
http://www.nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=137691&org=NSF&from=news (Linkki) Kasvukauden pidentyminen on yleisesti hiiltä sitovaa ikirouta-alueen ulkopuolellakin.
Mainos
Eija-Riitta Korholan väitöskirja on nyt tilattavissa suomenkielisenä:
http://www.korhola.com/lang/fi/2016/01/tilaa-eija-riitta-korholan-vaitoskirja/ (Linkki)
Kattava esitys ilmastopolitiikan kehityksestä ja EU:n epäonnistumisista alalla. Kioton pöytäkirja pääaiheena.
Tilaus toimi minulla. Älkää hermostuko mahdollisista toimitusviiveistä, antakaa Eija-Riitan hermostua (-;
Roskasaitti 
Kiitos jämäkästä artikkelistasi. Toivon kertomasi tiedon leviävän laajasti.
Tundrasta joulukortteihin: Joulukortit todistaa, että ennen oli aina jouluna lunta siellä ja siellä niin paljon, niin mahottomasti. Onko tämä fakta. Ainakin joulukortit todistaa. Jääjaamättömästi meidän sieluihimme?
TykkääTykkää
Mustia jouluja syrjitään korteissa? Mihin loukkaantuneet voidaan viedä hoidettaviksi?
TykkääTykkää
Ensimmäisenä mainitsemassasi tutkimuksessa todetaan ScienceDailyssä että ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän lumitpeitteen paksuutta talvella, mikä johtaa matalamman routimisen takia pidentyneeseen kasvukauteen ja suurempiin metaanipäästöihin. tarkkana siellä!!
TykkääTykkää
Jos vaivaudut lukemaan otsikkoa enemmän artikkeliani, havaitset, että tuo on mainittu siinä.
TykkääTykkää
…eli onko nyt käynyt niin että olet tulkinnut asiat 180 astetta väärin?
TykkääTykkää
Meinaatko, että merien pitäisi kiehua vai että pitäisi olla jäämaapallo, että olisi oikein? Se 180 astetta kun on aika iso heitto, ja tulos riippuu siitä, meneekö kylmempään vai lämpimämpään.
TykkääTykkää
Ilmaston lämpeneminen siis lisää sadantaa talvella ja sitä kautta lisää metaanipäästöjä. Missä mielessä tämä uutinen vähentää ”metaanipelottelua”?
TykkääTykkää
Nyt ainakin minulla on hävinneet nuo kuvalliset linkit saman aiheen aiempiin artikkeleihin. Tässä linkki:
Tuo aiempi tutkimus jo osoitti, että isoin osa Arktiksesta toimii ilmaston lämmetessä hiilinieluna ja pienempi osa lähteenä.
Uusi tutkimus ei otakaan kantaa koko napa-alueeseen, vaan vain pitkään seurattuun yhteen lumiaitaan.
Tämän uudemman tutkimuksen tutkijat vaikuttivat hyvin varovaisilta lausunnoissaan ja osin yllättyneeltä. Jos olisivat olleet sitä mieltä, että uhka on ”pahempi kuin uskommekaan”, olisivat varmaan sanoneet, koska siitä saa rahaa.
Tärkeä todiste on sitten Suomen maaperä. Tämä on hiilinielu ja tämä vastaa melko hyvin sitä, mitä ikirouta-alueesta kehittyy. Vielä enempi vain suota, koska ei ole ”höylää”, joka paljastaisi kallioperän.
TykkääTykkää
Niin kyllä tutkimus jonka mainitset toisessa postauksessa viittaa siihen että hiilinielut arktiksella voivat kasvaa. Ei se mikään osoitettu tai kirkossa kuulutettu juttu vielä ole, eli metaaniuhka pitää vielä ottaa todesta jos oletetaan että isoja alueita routaa alkaa sulaa.
TykkääTykkää
Ei liene vaikea arvata, miksi metaanipelottelu on hiipunut. Onhan selvää, että jos ”ikirouta” sulaa, turve herää uudelleen eloon ja alkaa sitomaan hiiltä, kuten kaikki suot tekevät. Metaanipelottelu on taas peräisin pelkästään labramittauksista, joissa ei ole haluttu ottaa huomioon sitä, että metaanin absorptiokaistalla pallomme säteily on varsin heikkoa.
Ikiroutaa ei ole olemassakaan. Se hän selviää jo sillä, että nyt roudassa olevat suot ovat joskus kasvaneet eli lämpimämpää on ollut.
TykkääTykkää
Sitähän ei näy kukaan kiistävän, etteikö ikiroudasta sulava turvesuo sitoisi hiiltä. Riita koskee enempi sitten sitä, että vapautuisiko enemmän kuin sitoutuu. Näin olettaisinkin paikon tapahtuvan, kuten viitattu tutkimuskin kertoo. Tämä on kaiketi ohimenevä vaihe heräävän suon elämässä ja toisaalla on sitten metaaninieluja auki.
”Ikirouta” on sanana vähän sukua ikihongalle, kuvittelisin. Useampivuotista.
TykkääTykkää
Jos metaani vapautuu sulavasta maaperästä nyt ja asia kompensoituu kymmenien tai satojen vuosien kuluessa lisääntyneenä hiilen sitoutumisena voi suuria ongelmia silti olla edessä. Kyllä tässä on ihan oikea syy olla huolissaan vaikka paniikkiin ei nyt olekaan syytä. Jäämeren pohjassa on myös metaania joka vapautuu jos meri lämpenee tarpeeksi. En ole kuullut että merenpohja ryhtyisi nopeasti varastoimaan hiiltä uudestaan niin nopeasti että tilanne tasapainottuisi itsestään.
TykkääTykkää
Olenkin käsitellyt merenpohjan metaaniklatraatteja aiemmin:
Kysehän ei ole ikiroudasta, joten tässä alkaa tuntua jo hieman uhkamaalitolppien siirtelyn kolinaakin.
TykkääTykkää
Tämänkin uuden tutkimuksen mukaan tundrasta vapautuu lämmetessä enemmän hiiltä kuin siihen sitoutuu:
http://blogs.agu.org/geospace/2016/02/11/new-study-suggests-northern-tundra-shifting-from-carbon-sink-to-carbon-source/
Missä vaiheessa ja miten aiheen tutkiminen muuttuu pelotteluksi?
TykkääTykkää
Olipas sekava tutkimus. Väitettiin, että tundra on tulevaisuudessa muuttumassa hiilinielusta lähteeksi, mutta valittu tutkimusalue tuotti CO2:ta sekä ”normaalina” että ”tulevaisuutta” kuvaavana (lumiaidan kinoksen alla). Mittaustulosten vaihtelusta: ”found that NSS CO2 loss varied up to fourfold, depending on the method used.”
Tunnettu väittämä: ”X:n muutos voi aiheuttaa Y:tä” ei ole ristiriidassa väitteen” X:n muutos voi olla aiheuttamatta Y:tä”.
Tässä CO2:n tapauksessakin kannattaa katsoa Suomen luonnontilaisia soita. Koska ne kasvavat paksuutta, on varsin uskottavaa, että samalla leveyspiirillä ikijään jälkeinen suo käyttäytyy samoin. Eli on hiilinielu. Siinä vain on erilaisia vyöhykkeitä kylmästä lämpimään päin. Jokin vyöhyke saattaa toimi toisin kuin alku- ja lopputila.
TykkääTykkää
Niin, tutkimusalueella olikin niin lämmintä että luonnotilainen vertailualuekin alkoi vuotaa metaania. Ei tässä nyt mitenkään voida vetää johtopäätöstä että metaanista ei voisi olla keskipitkällä ajalla ilmastohaittaa.
TykkääTykkää