Suosiiko ihmiskunta lämmintä?


Kuva 1. Lähde: WUWT/Clyde H. Spencer

Kuva 1. Lähde: WUWT/Clyde H. Spencer

Juonto

Lueskellessani WUWT-blogia, osuin Clyde H. Spencerin kirjoittamaan vieraskynäartikkeliin pintalämpötiloista ja ilmakehän hiilidioksidikonsentraatioista (Linkki). Artikkeli ei kaikilta osiltaan vaikuttanut ihan huippulaadukkaalta ja se saikin kritiikkiä kommenttiosiossa. En puutu artikkelin väitteisiin tai esitettyihin vastaväitteisiin sen enempää, kunhan poimin sieltä nähdäkseni vaille kritiikkiä jääneen kuvaajan, joka näkyy kuvassa 1. Ihmiskunnan väkimäärän ja ilmakehän hiilidioksidin välinen korrelaatio näyttää erinomaiselta. Kun ilmakehä on ainakin tähän vuoteen asti ollut kohoavassa suuntauksessa niin sadan vuoden kuin muutaman vuoden aikajänteellä  tarkasteltuna, herää tietenkin kysymys myös siitä, pärjääkö ihminen paremmin kylmässä kuin kuumassa.

Ihmisten asuinsijat ja niiden lämpötilat

Grönlanti on todistettavasti ihmiselle asumiskelpoinen maa-alue. On myös näkynyt väitteitä, että Etelämanner olisi paras tulevaisuuden asuinseutu. Onko nyt ymmärrettävä, että kylmä ilmasto onkin ihmiselle edullinen? Joko huonosti suorittamastani nettihausta tai aineiston olemattomuudesta johtuen en löytänyt sellaista karttaa tai kuvaaja, jossa asukastiheys ja asuinseudun lämpötila olisivat esitetty selkeästi, niin että kylmän tai lämpimän asuinseudun suosiminen tulisi esille. Korrelaatiotapa tässä olin metsästämässä.

Kuva 2.

Kuva 2.

Rekisteröitymisen jälkeen SEDAC-sivustolta sain käyttööni väestötiheysaineiston (Linkki) ja Delewaren yliopiston sivuilta löytyi ruutukaavan mukainen keskilämpötila-aineisto (Linkki). Ei muuta, mutta mieleen tuli se vitsi kaverista, joka hoki aina, että olisipa viulu. Lopulta joku kyllästyi ainaiseen hokemiseen ja osti kaverille viulun. Sitten kaveri toistikin vähän joka paikassa: ”Kunpa osaisi soittaa.”  Nimittäin tietotekniikka pisti hanttiin ja jouduinkin suorittamaan eräänlaisen satunnaisotannan isommasta aineistosta, kun ei vääntö tuntunut riittävän täydelle määrällä. Tai osaaminen loppui, miten vain. Kuva 2 ei siten sisällä kaikkia aineiston yli 60 000 karttaruutua, vaan niistä enempi vähempi satunnaisesti suodatetun vähän yli 4000 karttaruudun otoksen. Kuvaajassa on  eksponentiaalinen trendikäyrä, joka näyttää suoralta, koska y-akseli on logaritminen. Trendikäyrä on lämpimämpiä alueita kohti nouseva ja sen selitysaste on 30%:n huitteissa.  Tarkoittaa vaikkapa sitä, että lämpimämpi asuinalue suosii ihmiseloa, mutta muiden tekijöiden (kuten ilmastovaikutuksista vaikkapa sadannan) muodostama 70% vaikuttaa vahvasti siihen, miten tiheässä missäkin alueella asutaan.

Eräs silmiinpistävä piirre kuvassa 2 on pisteparven varsin jyrkkä oikea reuna. Siitä tulee mieleen, ettei vain olisi ne kuumimmat alueet jääneet vaille asutusta ja yli n. 27 °C keskilämpötila onkin raja ihmiskunnan asumiselle.  Näin ei ehkä ole, kun aineistossa ei ollut asumattomia kuumia ruutuja, vaan kaikkein kuuminkin 30,4 °C:n ruutu oli keskitiheästä asuttu. Kylmään suuntaan oli paljonkin asumattomia huippukylmiä ruutuja sekä runsaasti erittäin harvaan asuttuja ruutuja, jotka puuttuvat kokonaan lämpimältä reunalta. Äärimmäisen tiheästi asutut ruudut (ylimpinä) ovat myös varsin lähellä lämpötilamaksimia (oikealla).

Kuvan 2 aineisto edelleen hieman siivottuna tuottaa eräänlaisen kartan, joka näkyy kuvassa 3. Mainitulla siivouksella poistin ”alitiheitä” ruutuja aineistosta, koska ne aiheuttivat karttakoordinaattien ulkopuolisen haamupallukan, jonka korjaamista en jaksanut muuten hieroa.  Kuvassa huipputiheät alueet näkyvät paljon ruutukokoaan suurempina kuplina, kun taas harvaan asutut ruudut ovat hyvin pistemäisiä. Jonkinlaista otoksen vinoutta olisin kuvasta näkemässä, koska Afrikan ja Amerikan pisteet vaikuttavat kovin harvoilta. Tropiikin lähellä on kuitenkin paljon suuria pallukoita Aasian suunnalla.

Kuva 3.

Kuva 3.

Valitan sitä, ettei esitykseni ole niin laadukas ja kattava, kuin olisin toivonut. Ehkä ”puolitieteellisen” artikkelin puutteet kuitenkin johtavat kommenttiosuudessa tuleviin täydentäviin tai korjaaviin tietoihin.

Johtopäätelmiä

Näillä tiedoin ei näyttäisi siltä, että maapallolle muodostuu ihmiskunnan elämiselle kelvottoman kuumia alueita, vaan että ehkä osa kelvottoman kylmistä alueista tulee asumiskelpoisiksi, mikäli maapallo lämpenee. Lämmin on ihmiselle hyvä, se kun ei riko luita. Kylmä on ihmiselle paha. Pessimistinä toki veikkaan, että lämpimän vuoden 2015 jälkeen vuodet viilenevät järjestyksessä 2016, 2017, 2018 …

Aineistoviitteet

http://sedac.ciesin.columbia.edu/data/set/gpw-v3-population-density (Linkki) NASAn aineistoa Data Download -välilehdeltä tuli käytettyä gl_gpwv3_pdens_00_ascii_half -paketin muodossa.

Gridded Population of the World Version 3 (GPWv3): population counts.

SUGGESTED CITATION

Center for International Earth Science Information Network (CIESIN), Columbia
University; and Centro Internacional de Agricultura Tropical (CIAT). 2005.
Gridded Population of the World Version 3 (GPWv3): Population Density Grids.
Palisades, NY: Socioeconomic Data and Applications Center (SEDAC), Columbia
University. Available at http://sedac.ciesin.columbia.edu/gpw. (date of download = 26.2.2016).

The Trustees of Columbia University in the City of New York and the Centro
Internacional de Agricultura Tropical (CIAT) hold the copyright of this dataset.
Users are prohibited from any commercial, non-free resale, or redistribution
without explicit written permission from CIESIN or CIAT. Users should acknowledge
CIESIN and CIAT as the source used in the creation of any reports, publications,
new data sets, derived products, or services resulting from the use of this data
set. CIESIN and CIAT also request reprints of any publications and notification
of any redistributing efforts.

 

http://climate.geog.udel.edu/~climate/html_pages/README.ghcn_clim.html (Linkki) Käytin lämpötiloissa tutkijoiden Cort J. Willmott ja Kenji Matsuura toimittamaa aineistoa. Oheistiedoissa on teksti: (with support from NASA’s Seasonal to Interannual ESIP).

 

 

 

One response to “Suosiiko ihmiskunta lämmintä?

  1. Latitude wuwtissa piirsi hienon väestötiheyskartan, jota oli kiva verrata tosiasiaan, että sen tyhjissä kohdissa talviyöt ovat lämmenneet eniten.

    Ehkä Siperia on asumaton koska se on kylmä ja ilmastoltaan epästabiili, variaatiolle altis.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s