Eteläisellä mannerjäätiköllä yhä vain uhkaillaan


Kuva 1. Etelämantereen vulkaaninen alue. Lähde: James Edward Kamis http://www.climatechangedispatch.com/antarctic-volcano-mount-erebus-wakes-up.html

Kuva 1. Etelämantereen hautavajoama. Lähde: James Edward Kamis http://www.climatechangedispatch.com/antarctic-volcano-mount-erebus-wakes-up.html

Taas on uhkana Etelämantereen jäätikön sulaminen merien lämmetessä (Linkki). Tähän vastapainona on se NASAn tutkimus (Linkki), joka osoitti, että kuvitelma Etelämantereen jäätikön massakadosta oli vain kuvitelma. Tästähän kirjoitinkin 2.11.2015. Jos jo nykyisen mannerjäätikön massamuutos on ollut etumerkiltään virheellinen, niin toki tulevaisuuden ennusteet ovat epätarkempia. Yritin koota allaolevaan taulukkoon suuntaa-antavat arviot erilaisten tekijöiden vaikutuksista.

ETELÄMANTEREEN JÄÄTIKÖN MUUTOSTEKIJÖISTÄ
Muutos Jäätikkö Meren pinta Viite
Lämmennyt pintavesi kasvaa laskee
Lämmennyt välivesi jäähyllyt sulavat kohonnee
Lisääntynyt vulkanismi vähenee kohoaa

Esimerkiksi pohjois-Grönlanti on jäätön (Linkki). Tämä todistaa mielestäni sen, ettei yksinomaan pitkäaikainenkaan kylmä riitä mannerjäätikön syntymiseen, vaan jäätikkö vaatii syntyäkseen ja säilyäkseen lunta. Lunta ei taas sada, jos ilma on hyvin kylmää siellä, mistä tuulet käyvät. Kylmä ilma ei nimittäin voi sisältää paljoakaan kosteutta. Kääntäen tämä tarkoittaa taulukon 1. rivin tapausta: Etelämantereen ympäristön pintavesien lämpeneminen johtaa lisääntyvään lumisateeseen ja samalla mannerjäätikön kasvuun. Tämä kasvu toki sitten kiihdyttää jäätikkövirtausta mereen, mutta tuo kiihtyminen ei tietenkään ylitä sen aiheuttajana olevaa massanlisäystä. Muuten olisimme lähellä ikiliikkujan keksimistä.

Jos taas lämpö tulee salakavalasti välivedessä Etelämantereen rannikolle, niin se aiheuttaa jäähyllyjen sulamista. Tämä ei itsessään vielä johda meren pinnan kohoamiseen, mutta koska jäähyllyt toimivat osaltaan mannerjäätikön virtausjarruina, merenpinnan kohoaminen lienee mahdollista.  Jos taas Etelämantereen vulkanismi lisääntyy, se sulattaa mannerjäätikköä ja kohottaa meren pintaa. Tämä tuskin aiheuttaa kompensaationa lisääntyvää lumisadetta, joten kokonaisuutenaan jäätikkö vähenee.

Taulukkoni vaatinee vielä sen lisäkommentin, että kyse on kvalitatiivista arvioista yhden tekijän osalta kerrallaan.

Tärkeintä on tajuta, että mannerjäätikkö on virtaustilainen järjestelmä, jossa pelkkä poistuvan jäämassan mittaaminen ei koskaan voi antaa oikeaa tulosta jäätikön massatasapainolle.

Kuinka sattuukaan, viitatussa tutkielmassa tutkimuskohde on osunut läntisen Etelämantereen hautavajoaman alueelle. Ellsworth-vuoret eivät kuitenkaan ole jään päälle näkyvästi vulkaanisia (Linkki). Jäänalainen Ellsworthinjärvi viitannee silti vähintäänkin aiempaan vulkaaniseen aktiivisuuteen.

Meillä on siis nyt satelliittihavainnoista tehty tutkimus, joka kertoo Etelämantereen jäätikön massan kasvavan ja yhdeltä vuoristoalueelta tehty uusi tutkimus, joka kertoo jäätikön korkeuden vaihdelleen historiassa ja siitä tehty ennuste, että meri kohoaa kolme metriä. Mitä itse en havainnut tutkitun, niin tuota historiallisen korkeusvaihtelun korrelaatiota ajankohdan meriveden lämpötilaan. Niinpä korkeusvaihtelun syy jäi epäselväksi. Sinänsä en mene tehtyä havaintoa jäätikön pintakorkeusvaihteluista epäilemään, vaikka menetelmä onkin uusi. Onko meillä ristiriitaa vai eikö meillä ole ristiriitaa riippuu varmaan selittämishaluistakin.

Kun Etelämantereen ei ennusteta ainakaan lähiaikoina lämpenevän niin paljon plussalle, että varsinainen jäätikön sulaminen paikallaan olisi merkittävää, niin lähtisin siitä, että mantereen ympäristön lämpeneminen todennäköisimmin kasvattaisi mannerjäätikön korkeutta lisääntyvien lumisateiden kautta. Paikalliset jäätikön valumisen kiihdytykset jarruttavien tekijöiden vähenemisen kautta jäänevät vaikutuksiltaan lyhytaikaisiksi. Niinpä vaikka Ellsworthin alueen jäätiköiden virtaukset mereen vastaisivatkin kolmen metrin merenpinnan kohoamista joissakin tuhansissa vuosissa, samassa ajassa mahdollisesti tapahtuva lumisateen lisääntyminen Etelämantereella voi olennaisesti vähentää tätä kohoamista ja pitemmällä ajalla kääntää sen meren pinnan laskuksikin. Missään nimessä yhdeltä poikkeavalta alueelta tehty ennuste ei kata koko mannerta.

Jäämme odottamaan lisätutkimuksia ostamatta pelastusveneitä. Tai ainakin minä jään.

Linkkejä

http://www.nature.com/ncomms/2016/160203/ncomms10325/full/ncomms10325.html (Linkki) Viitattu Andrew S. Heinin ja kumppaneiden tutkielma Etelämantereelta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s