Ilmastomallinnettua virhettä typessä


Kuva 1. Typen yhdisteiden laskeumat mereen. Lähde: https://news.brown.edu/articles/2016/01/nitrogen

Kuva 1. Typen yhdisteiden laskeumat mereen. Kuvalähde: Hastings lab / Brown University https://news.brown.edu/articles/2016/01/nitrogen

IPCC:n WG1AR5-raportti (Linkki) kertoo:

Globally, the manufacture of nitrogen fertilizers has continued to increase (Galloway et al., 2008) accompanied by increasing eutrophication of coastal waters (Diaz and Rosenberg, 2008; Seitzinger et al., 2010; Kim et al., 2011), which amplifis the drawdown of CO2 (Borges and Gypens, 2010; Provoost et al., 2010). In addition, atmospheric deposition of anthropogenic fied nitrogen may now account for up to about 3% of oceanic new production, and this nutrient source is projected to increase (Duce et al., 2008).

Suomeksi: Typpilannoitteiden maailmanlaajuinen tuotanto on jatkanut kasvuaan, josta on seurannut rannikkovesien lisääntyvää rehevöitymistä, joka vahvistaa CO2:n imeytymistä. Lisäksi ihmisvalmisteisen typen ilmakehällisen laskeuman osuus voi nyt olla jopa noin 3% valtamerellisestä uudesta tuotannosta.

Lainauksessa viitattu Duce et al., 2008 esittää, että reaktiivisen typen (Nr) kokonaislaskeuma mereen on ollut vuonna 2000 67 Tg, josta ihmisvalmisteista 54 Tg, eli n. 81%. Ehkä on hyvä mainita, että vuoden 1860 arvoiksi Duce ja kumppanit esittävät vastaaviksi lukemiksi 20 Tg ja 5,7 Tg, eli ihmisen osuus olisi ollut n. 29%. Lisäksi tuossa olisi luontainen laskeuma vähentynyt 14 Tg:sta 13 Tg:aan. Reaktiivinen typpi (Nr) tarkoittaa typen yhdisteitä, ei tavanomaista ilmakehän alkuainetyppeä N2:ta.

Nyt Katye E. Altieri ja kumppanit ovat Atlantilta saaneet tulokseksi (Linkki), ettei ihmisvalmisteiset typpiyhdisteet ole merkittävä tekijä valtameren typpilaskeumassa 27% osuudellaan.

Uudesta tutkielmasta Browin yliopiston laatima lehdistötiedote/uutinen korostaa ilmastomallien virhettä tässä typpikysymyksessä (Linkki). Toinen silmään sattunut seikka on se, että ihmisvalmisteisen reaktiivisen typen laskeuman on laskettu poistavan hiilidioksidia ilmakehästä mereen ja haastateltu tutkija Hastings valittelee, ettei näin nyt olekaan uskotussa määrin. Science Daily uutisoi tutkielmasta tiedotteen pohjalta (Linkki).

Miten tässä taas kävin näin? Ilmastomalleista löytyi yli 97% virhe. Siihenhän blogini lukijat alkaneet jo tottuakin, mutta rehellisesti arvioituna tämä ei vielä antaisi aihetta kerätä ilmastotietelijöiltä tietokoneita pois ja antaa tilalle helmitauluja. Nimittäin verrattaessa aiemman tutkimuksen Nr:n kokonaismäärää uuteen tutkimukseen, ollaan virherajojen sisällä ja varsin lähellä sitä, mitä suoraviivaisesti voitaisiin arvioida vuodesta 2000 vuoteen 2030, joka ennuste sisältyi Ducen ja kumppanien tutkielmaan. Nuo lukemathan olivat 67 ja 77 Tg ja kun nyt ollaan puolivälin tietämissä, saadaan arvioksi 72 Tg. Tämä on aika lähellä uuden tutkielman antamaa arviota kuvaajasta 1 katsottuna. Virhettä on vain ihmisen osuudessa kokonaisuudesta, ei kokonaisuudessa sinänsä. Näin voisi ainakin toivoa, ettei virhe näy juurikaan mallin ennustamassa lopputuloksessa.

Mitä sitten tulee siihen murheeseen, ettei ihmisvalmisteinen typpi olekaan poistamassa hiilidioksidia ilmakehästä, niin tämäkin murhe on jokseenkin turha. Luonto hoitaa tämän asian ihan ilman ihmistä. Voi hyvinkin olla, että meren saama CO2-ravinnelisä antaa potkua typensidontaan valtamerissä. Tarkemmin muistellen tästähän kirjoitinkin jo vuoden 2015 syksyllä (Linkki). Jos vielä huomio vuodelle 1860 arvioidun ihmisosuuden typpilaskeumassa, eli 29%, niin vaikuttaisikin mahdolliselta, ettei ihmisen osuus valtamerien typpilaskeumassa ole olennaisesti muuttumassa vaikka absoluuttinen määrä onkin kasvanut. Tämäkin antaisi sen suuntaista viitettä, etteivät ihmisvalmisteiset typpilaskeumat ole kovin merkittäviä muutostekijöitä valtamerissä.

Nyt paljastunut ilmastotieteen ja ilmastomallien virhe ei vaikuta sellaiselta, että virheen korjaamisen jälkeen tulokset olisivat ihan toisenlaiset. Onpahan vain esimerkki siitä, että tieteessä virheitä sattuu ja ihmisen vaikutusta on moninkertaisesti liioiteltu.

 

 

3 responses to “Ilmastomallinnettua virhettä typessä

  1. Näin. Kiitos bongauksesta.
    Tieteessä tapahtuu vaikkapa n. 97 %plus/miinus x-prosentin virheitä. Ja se on vain nieltävä ymmärryksellä. ;;–)). HiiHaa. Sehän on vain tiedettä, sellaista eloa. Kaikenlaista joutuu ymmärtämään. Katsoin juuri dokumentin Ahvenanmaan noitavainojen merkityksestä laajempienkin noitavainojen syntyyn. (Suomen pimeä .historia- sarja tv:ssä)

    Typpi on ravinnetta ja pieni happamoijakin.
    Eikö varsinkin rikki ole tehokas happamoittaja. Käsittääkseni myös osaravinne joskaan ei kait juurikaan sellainen minimiravinne, kuten CO2 usein on. Tai tiedä häntä. Varsinainen rikkipäästö-paratiisihan on Jaavan saari, jossa on tosi hirmuinen väestöntiheys ja maataloustuotanto.
    Satutko muuten tietämään yhtään siitä, mitä sillä kaikella rikillä, mitä polttoaineistamme eristetään jalostuksessa, mitä sille tehdään.

    Tykkää

    • Veikkaan, että talteen otetusta rikistä valmistetaan rikkihappoa. Sen menekkihän on maailmassa satoja talvivaaroja. Puijon tornistakin näkee kipsiaumoja jossain horisontissa, nekin ovat rikkihapolla tehtyjä.

      Tykkää

      • Siiskö sillä tehdään kipsiaumoja. Sellaisia jotka vaikka rehevöitti vuotaessaan Suomenlahtea. Mikäs Inkerinmaan joki se olikaan joka vuoti vielä äsken? Cyproc-levyjä rakennuksille?

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s