COP21 Pariisi: mitä sovittiin ja mitä vaikuttaa


Kuva 1. Lähdeviite: "COP21 participants - 30 Nov 2015 (23430273715)" by Presidencia de la República Mexicana - https://www.flickr.com/photos/presidenciamx/23430273715/. Licensed under CC BY 2.0 via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:COP21_participants_-_30_Nov_2015_(23430273715).jpg#/media/File:COP21_participants_-_30_Nov_2015_(23430273715).jpg

Kuva 1. Kokouksen osanottajia. Lähdeviite: ”COP21 participants – 30 Nov 2015 (23430273715)” by Presidencia de la República Mexicana – https://www.flickr.com/photos/presidenciamx/23430273715/. Licensed under CC BY 2.0 via Commons – https://commons.wikimedia.org/wiki/File:COP21_participants_-_30_Nov_2015_(23430273715).jpg#/media/File:COP21_participants_-_30_Nov_2015_(23430273715).jpg

Pariisin ilmastokokous 2015 (Linkki), josta käytetään lyhenteitä COP 21 tai CMP 11, saattoi olla toistaiseksi merkittävin ilmastokokous. Siellä ainakin saatiin aikaan uusi ilmastosopimus. Siksi palaan taas tähän aiheeseen ja laadinkin sillisalaattiartikkelin, jossa lähinnä aakkosjärjestyksessä olevin linkein yritän kertoa, mitä mieltä muut ovat asiasta olleet. Lopuksi päästän pahimmat pelkoni valloilleen.

Mitä sovittiin?

Satu Hassi (Linkki): Oikeudellisesti sitova sopimus. Sitoo raportoimaan, ei täyttämään tavoitteita. Ei vahingonkorvauksia. Kansanedustaja Hassi (Vihr.) kokee kokouksen onnistuneen.

Ilmastorealismia-blogi, Mikko (Linkki): Puolitoista astetta sopivan kaukana tulevaisuudessa. Kehitysmaille lupa kasvattaa CO2-päästöjään. Sopimuksessa mainittu metsien merkitys hiilinieluina saattaakin olla Suomen bioenergian käytölle haitaksi. Kehittyneiden maiden antaman rahoituksen määrästä ei ole sopimuksessa mainintaa. Sopimusrikkomuksista ei sanktioita. Vuoden irtisanomisaika. Sopimus on Mikon arvioimana hampaaton ja harmiton.

Eija-Riitta Korhola (Linkki): ”Syntynyt sopimus sopii kaikille siksi, että siinä sanotaan kaikki, mutta velvoitetaan sitovasti vain vähän. Niinpä jokainen näkee siellä jotain hyvää”. Ja: ”…kyseessä ei ole laillisesti yhtään sen sitovampi esitys kuin jos minä toivotan teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.”  Tri Korholan blogista laati IS oman artikkelinsa (Linkki).

Mercatornet (Linkki): Englanninkielin osin kuvallinen esitys COP21:stä. Mainitaan, ettei ole finanssisitovuutta.

 

Mitä siitä seurannee?

Ilmastorealismia-blogi, Mikko (Linkki): Ei mitattavissa olevaa vaikutusta ilmastoon.

Eija-Riitta Korhola (Linkki): ”Tulevaan ilmastoon maailmanhistorian kalleimmalla sopimuksella ei ole vaikutusta.”

Donna Laframboise/Mercatornet (Linkki): Köyhät köyhtyvät kotona ja kylässä. Artikkeli englanniksi.

Yle/Ollikainen (Linkki): Professori Ollikainen arvioi, että ilmastosopimus voi lisätä suomalaisten tuloja. Historiallisena faktana mainitaan, että tähän mennessä suomalainen teollisuus on kärsinyt muiden maiden löysemmästä ilmastopolitiikasta.

Ympäristöministeri Tiilikainen (Linkki): ”Esimerkiksi teollisuuden kilpailuasema Euroopassa paranee.”

Pahimmat pelkoni

Jos katsotaan Vihreiden lupaamaa vihertyöpaikkataivasta (Linkki) ja verrataan todelliseen kehitykseen (Linkki), niin ei näytä kovin hyvältä. Vaikka ”viherkaulustyöpaikka” on määrittelykysymys, niin ei ainakaan tuulimyllyteollisuus ole kovin paljoa Suomessa työllistänyt (Linkki), ehkä n. 4000 ihmistä. Tämä ei kuitenkaan ole netto, koska kilpailutilanteessa on kilometritehtaalle voitu laittaa toisaalta ihmisiä juuri tuulivoiman takia. Puhumattakaan melu- ja maisemahaittojen kautta tulleista potentiaalisten työpaikkojen menetyksistä.

Edellisessä osiossa, sen linkkien takaa, löytyy tieto siitä, että aiempi ilmastopolitiikkamme oli kuin olikin maatamme kurjistavaa, aiheuttaen epäedullisen kilpailutilanteen. Vapaan saastutuksen vyöhykkeet ovat hyötyneet. Harjoittamallamme ilmastopolitiikalla on varmasti menetetty enemmän kuin nuo 4000 työpaikkaa.

Nyt taas hehkutetaan laajentuvista markkinoista (Linkki). Parisiin sopimus ei kuitenkaan ole poistanut kaikkia epätasapuolisuuksia kilpailutilanteestamme. Eihän vielä ole esimerkiksi selvää, voiko Suomi laskea omaksi edukseen omia hiilinielujaan. Vai menevätkö nekin yhteiseksi hyväksi, kuten aikoinaan ympäristöministeri Niinistö niiden antoi mennä.  Ilmastokurjistamistamme on ehkä vain hieman helpotettu, mutta toisaalta kiristyneet tavoitteet saattavat pitää meidät samassa kurimuksessa. Kun Suomi tunnollisena maana osallistunee yli varojensa rahojen työntämiseen eteläisiin korruptiovaltioihin ilmastonvakiontitarkoituksella, niin Vihreiden aloittamalle maamme ilmastokurjistamiselle on hyvät jatkoedellytykset tämän ja vielä seuraavienkin hallitusten aikana, koko Pariisin sopimuksen voimassaoloaikana. Tänne tulessaan kansallista ja globaalia hiilijalanjälkeä kasvattavat maahanmuuttajat kruunaavat ilmastopoliittisen ja taloudellisen katastrofimme.

One response to “COP21 Pariisi: mitä sovittiin ja mitä vaikuttaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s