Happi loppuu ja …


Kuva 1.

Kuva 1. Koostelähde: Wikipedia

Nyt on ilmastotiedepelottelu ottanut jälleen uuden askeleen: hapen loppuminen uhkaa meitä (Linkki). Matemaattisesti mallinnettu maailmanloppu tapahtuu kuulemma merien lämmetessä, Science Daily uutisoi (Linkki). Merien lämpiämisen pitäisi lopettaa yhteyttävien planktonien (≈levien) toiminta ja se on sitten menoa.

Vaikka vahva tunne onkin, että tuo on soopaa, niin ehkä pitäisi pystyä jotenkin perustelemaankin, miksi on soopaa? Ensiksikin maapallon eliöstä on pärjännyt lämpimämpinäkin kausina. Toisekseen merien lämpiäminen on selvästi hitaampaa kuin maanpinnan mm. konvektiosta johtuen. Kolmanneksi merien höyrystyminen ja pilvien muodostus voivat toimia ainakin jossain määrin termostaattimaisesti (LinkkiPDF). Neljänneksi on todettava, ettei merivesien lämpötilan kuuden asteen kohottaminenkaan kyseisen mallinnuksen tapaan vielä lopettaisi levien toimintaa valtamerissä. Tropiikin planktonit vain siirtyisivät lauhkealle vyöyhykkeelle, jolloin mahdollinen merien ”erämaa” syntyisi päiväntasaajan tietämiin. Tämä toki vähentäisi kokonaishapentuotantoa, muttei lopettaisi sitä. Ja tämäkin oletus sillä ehdolla, etteivät levät sopeutuisi korkeampiin lämpötiloihin millään tavalla.

Kuvassa 1 näemme taulukoituja tietoja maapallon happivarannoista ja virtauksista. Suurin osa maapallon hapesta on kivikehässä, esimerkiksi silikaattimineraaleina, mutta näistä ei tähän hätään ole mitään apua.  Valtamerien happivarannosta ei puhuta, mutta se on vähäinen ilmakehäänkin verrattuna. Ilmakehän hapen kierto kestää 4500 vuotta, joka onkin ympyröity vihreällä kuvaan. Tarkoittaa siis jotakuinkin sitä, että jos hapen tuotanto maapallolta loppuisi, hapen määrä vähenisi puoleen n. 2000 vuodessa.  Tämä antanee aikaskaalaa hapenloppumisuhalle, vaikka muuttujia onkin runsaasti.

Kuvassa 1 näkyy myös, että maakasvit saattavat tuottaa enemmän happea kuin yhteyttävät merieliöt. Tästä tosin on vaihtelevia arvioita. Vihreä ympyrä on maakasvien hapen vuosituotantoluvulla ja keltainen nuoli merien tuotantoluvulla. Erikseen vielä punaisella ympyröity fossiilisten polttoaineiden aiheuttama happihävikki, vaikkei sen suoranaisesta vaikutuksesta hapen loppumiseen olekaan kyse. Ei siksikään, etteivät ainakaan perinteiset fossiiliset polttoaineet riitä vähentämään olennaisesti maapallon ilmakehän happivarantoa, vaikka kaikki palaisi.

Jään odottamaan tälle happi loppuu -tutkimukselle kumoavia myöhempiä tutkimuksia. Oletan, että matemaattinen malli oli jotenkin väärin yksinkertaistettu. Jos yllättäen kävisikin niin, että tämä tutkielma saa vain vahvistusta, niin peruutan sitten soopa-väitteeni ja perehdyn aiheeseen lisää.

 

Advertisements

9 responses to “Happi loppuu ja …

  1. Hapen tuotannon kokonaismäärällä ei ole ollenkaan suoraa merkitystä ilman happipitoisuudelle, vaan tuotannon ja kulutuksen välisellä suhteella. Jos kasveja kuolee, niiden biomassan hiili vähentää happea vain samassa suhteessa kuin niistä tulee hajotessaan hiilidioksidia – eli kohtuullisen vähän.

    Vaikka meri kuolisi pystyyn, niin sen vaikutus hapen määrään ilmakehässä olisi yllättävän pieni. Tämä laskiessa pitää ottaa huomioon sekä hapen tuotanto että kulutus.

    Jos tuotanto putoaa, respirointi eli lähes vastaava kulutus loppuu myös.

    Lisäksi idea kuuden asteen lämmönnoususta meressä on villiä spekulaatiota ja sen seurauksien mallintaminen puhdasta pseudotieteellistä scifiä. Sopii Yleen tiedeuutisena siis loistavasti. ’We could be dead by 2100, scientists suggest.’

    Liked by 1 henkilö

      • Tietämättä asiasta sen kummemmin jatkan vielä kuitenkin: Maapallon ilmakehän happi on peräisin hiilidioksidista, jota siinä ei juuri enää ole. Mihin katosi se hiili, joka ilmakehässä oli alun alkaen? Se ei ole tunnetuissa fossiilisissa polttoaineissa eikä biomassassa. Kalkkikivessä?

        Happi ei niin vain lopu, koska kivikehämme on hapettunut varsin syvälle. Toista oli 600 miljoonaa vuotta sitten.

        Tykkää

      • Tässä ei näytäkään olevan loputtomiin vastaustasoja, mutta vastaan tähän:
        ”Mihin katosi se hiili, joka ilmakehässä oli alun alkaen? Se ei ole tunnetuissa fossiilisissa polttoaineissa eikä biomassassa. Kalkkikivessä?”
        Tai vastaan ja vastaan, mutta kalkkikivi ei ole oikea vastaus. Jos hiilidioksidista muodostuu kalkkikiveä, niin siinä ei samalla vapaudu happea ilmakehään. Muuten kysymys on hyvä. Kiemurtelen vastuustani sanomalla, ettei sekään ole ilmastotieteen vastattavissa, vaikken sitä edustakaan (-;

        Tykkää

  2. Niin, en tiedä onko tässä otettu huomioon sitä asiaa, että myös metsät ovat uhan alla. Kohta niitä ei pitäisi karsia enää lainkaan. Lisäksi maaelämä alkoi kehittyä maapallolla vasta kun kasvillisuus kehittyi ja ilmakehä muokkautui isommalle elämälle otolliseksi. Ihminen ei voisi elää samoissa oloissa missä muu elämä saattaa menestyäkin. Mitäpä iloa siitä on jos joku bakteeri tai hyönteinen pärjää, jos me emme enää täällä voi olla.

    Tykkää

    • Kaikellahan voi pelotella ja kaikkea säikkyä. Silti jotkut esimerkiksi suunnittelevat Marsin asuttamista, vaikka happipitoisuus sen kaasukehässä on aika lähellä nollaa millä mitta-asteikolla tahansa. Tämä vain suhteutettuna siihen, että voihan sitä maapallon ilmakehääkin tarvittaessa manipuloida, jos ajatellaan tuhansien vuosien teknologista kehitystä jne.

      Tykkää

  3. http://wattsupwiththat.com/2015/12/01/climate-craziness-of-the-week-global-warming-disaster-could-suffocate-life-on-planet-earth/
    WUWT oli monistanut lehdistötiedotteen epäuskoisin otsikoin varusteltuna ja liittänyt vastatodisteeksi kuvan maapallon happihistoriasta.
    Kommentteja selaillen en löytänyt kovin monta puoltavaa kommenttia, mutten myöskään paljoa sellaista, millä olisi artikkeliani voinut täydentää.
    Luin siis WUWT-artikkelin näin jälkijunassa, vaikka se ilmestyi ennen omaani.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s