Jotkut viihtyvät happomerissä?


Kuva 1.

Kuva 1.

Kun Googlen kääntäjä antaa otsikkona käytetylle tekstille  ”Scientists find some thrive in acid seas” suomennoksen ”Tutkijat löytää viihtyvät happamassa merillä” ja vielä erityisesti kahdelle viimeiselle sanalle ”happo meret”, niin tämän artikkelini otsikko ei ole pelkästään oman mielikuvitukseni tulosta. Ilman kysymysmerkkiä otsikkoni viittaa erääseen epätieteelliseen lehdistötiedotteen otsikkoon. Hävettävää kemiallista tietämättömyyttä edustava yliopisto löytyy kuitenkin maapallolta, tarkemmin sanottuna Australiasta (Linkki). Tiedote koskee M. Takahashin johdolla laadittua tutkielmaa (Linkki). Itse tutkimus vaikuttaa siedettävän asialliselta tiivistelmänsä perusteella. Siinä tehtiin sinänsä varsin yllätyksetön havainto, että myös meressä eri kasvilajit suosivat erilaisia elinolosuhteita. Vulkaanisten hiilidioksidilähteiden liepeillä mitatusti emäksisessä merivedessä  esimerkiksi kuvan 2 meriheinälaji suosi kohonnutta hiilidioksidipitoisuutta, kun jotkut muut lajit pärjäsivät kilpailussa paremmin alhaisemmissa pitoisuuksissa.

Kuva 2. Halodule uninervis -meriheinää, joka tutkimuksen mukaan pärjää kilpailussa, kun hiilidioksidia on enemmän vedessä.

Kuva 2. Halodule uninervis -meriheinää, joka tutkimuksen mukaan pärjää merenpohjan elintilakilpailussa kohenneessa hiilidioksidipitoisuudessa.

Kuvaan 1 olen kertauksen vuoksi ottanut esille logaritmikuvaajan, jossa näkyy, miten veden ionitulon mukaisesti OH-ionin ja H3O+-ionin konsenraatiot vaihtuvat pH-asteikolla. Merivedessä emäksisyys on vallitsevaa ja sen voi myös perustella sillä, että hydroksidi-ioni on noin satakertaa yleisempi kuin oksoniumioni.  Itse asiassa viitatun tutkimuksen tiedotteeseen haastateltu tutkija C. J. Collierkin myöntää, ettei happamuudella ollut tulosten kanssa tekemistä, vaan hiilidioksidipitoisuudella.

Nykyiset valtameret eivät muutu happamiksi ilmakehän hiilidioksidin vaikutuksesta eivätkä fosiilisten polttoaineiden polttamisen seurauksena. Tämä johtuu merien riittävän vahvasta karbonaattipuskurista, joka estää meriveden pH:n alenemisen alle 7. Pientä neutraloitumista voisi tapahtua, joka ei esimerkiksi meriheiniä pH-muutoksena haittaa. Onhan luonnollisen puhdas sadevesi oikeasti hapanta, eikä sekään ole vielä tuhonnut yhtään kasvia happamuudellaan.  Todennäköisesti lähes kaikki merikasvitkin hyötyisivät hiilidioksidilisästä, toiset vaan enemmän kuin toiset.

One response to “Jotkut viihtyvät happomerissä?

  1. Linkkejä osiota ei tullut artikkeliin, lisäilen jotain tähän:

    http://wattsupwiththat.com/2015/10/20/some-plants-do-just-fine-in-acidic-oceans/
    WUWT Watts meni otsikoimaan miltei yhtä huonosti kuin australialaisyliopisto, jonka lehdistötiedotetta sitten artikkeli onkin. En viitsi suositella, vaikka komenteista aina voi helmiä löytääkin.

    http://www.sciencedaily.com/releases/2015/10/151020104438.htm
    Siinä se nyt on Science Dailyn uutisointikin. Ei mitään kriittisyyttä tutkimusta tai sen lehdistötiedotetta kohtaan. Itse asiassa poistin artikkelistani maininnna SD:stä. Eihän kopiokonettakaan mainita kirja-arvosteluissa?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s