Erään happamoitumistutkimuksen ruumiinavaus


Kuva 1.

Kuva 1.

Ensiksikin törmäsin WHOI:n tutkimusuutisointiin (Linkki). Toisekseen verenpaineeni saattoi vähäisessä määrin kohota sitä lukiessani. Olivathan toimittelijat onnistuneet kokonaan ohittamaan havaitut pH-arvon, joista olisi käynyt ilmi, että merivesi on emäksistä. Lukiessani toki muistin, että olen koralleista ja valtamerien lievästä neutraloitumisesta jo kirjoitellutkin, mutta ei kait kertaus pahaakaan tee. Kolmanneksi siis aloitin rakentaa blogiartikkelia.

Kuvasta 1 voimme ottaa hieman vauhtia. Siinä on vaakasuuntainen pH-asteikko ja pystysuuntainen konsentraatioasteikko. Oikeastaan logaritmisia molemmat asteikot. Kuvasta näkyy, miten paljon emäksisempää merivesi on kuin puhdas sadevesi, joka onkin selkeästi hapanta. Tämä taas johtuu ilmakehän hiilidioksidista. Jos sitten ajatellaan meren- tai maanpinnan asukasta, joka ei sadevettä siedä, niin sillä on varsin niukat selviämismahdollisuudet.

Kun puhutaan happamoituneista vesistä, niin termi soveltuu varsin hyvin niihin tilanteisiin, joissa pH laskee alle sadeveden pH:n. Näin on käynyt joissakin Suomen järvissä. Meriveden yhteydessä olisi selkeyden vuoksi aina hyvä puhua joko neutraloitumisesta tai vähintäänkin mainita, että vesi on emäksistä.

Kuvasta 1 nähdään, että merivedessä hydroksidi-ioneja on noin satakertaisesti hydroniumioneihin verrattuna, kun sadevedessä jälkimmäisillä on tuhatkertainen ylivoima. Kaatosateen sattuessa meren pintaeliön tulee siten hallita satatuhatkertainen konsentraatiosuhteiden skaala. Siinä 100% muutos on vielä pientä.

WHOI-organisaatio on yksityinen ja vaikuttaa halukkaalta löytämään ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia. Niinpä sen tutkijat Hannah C. Barkleyn johdolla lähtivät Mikronesiassa sijaitsevaan Palauhun tutkimaan jo valmiiksi hieman vähemmän emäksisen meriveden koralleja. Kyse oli karbonaattikalliosaarten lahdista, joissa on runsas eliöstöä ja hitaahko veden vaihtuvuus. Näissä vesissä pH on samoissa lukemissa kuin on ennusteltu olevan laajemminkin hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa ilmakehässä. Hirveä tulevaisuuden kuva olisi voinut olla löydettävissä.

Kuten tutkimusuutisointi kertoo, aiemmissa laboratoriokokeissa oli saatu hiilidioksidi- tai happolisäyksillä aikaiseksi haitallisia vaikutuksia koralliriuttoihin, mm. lajiston vähenemistä. Samanlaiset havainnot olivat odotusarvoina luontaisellekin alemman pH:n kohteelle.

Itse tutkimuskohteessa havaittiin, että lajirunsaus oli käänteinen pH-lukemaan, eli emäksisen meriveden lievä neutraloituminen näytti edistävän lajirunsautta. Tiede oli antanut vinon kuvan todellisuudesta. Todellisuus iski tutkimuksen tekijät ällikälle.

Tutkijoille jäi jäljelle vain bioeroosien korostaminen, koska sillä oli korrelaatiota pH:n alentumiseen. Korallien bioeroosio on kuitenkin täysin luonnollinen ilmiö ja itseasiassa elämän merkki. Vain täysin kuolleessa ympäristössä sitä ei tapahtuisi. Bioeroosio ei kuvasta edes sitä, että pH:lla olisi merkitystä koralleja kaivaviin eliöihin, vaan se kuvastanee pääosin sitä, että eliöillä on runsaasti elinmahdollisuuksia. Olihan jo alentunut pH eliöiden runsauden osoitus.

Bioeroosion haitallisuudesta ei tutkimuskohteessa ollut mitään todisteita nähtävissä, mutta varsin epätoivoisesti tutkijat yrittivät tätä vilkkaan elämän merkkiä pitää uhkana. Vähän kuin lahopuihin koloja tekevät tikat olisivat metsän uhkana.

Mitä tämä tutkimus sitten oikeasti paljasti (Linkki)? Se paljasti sen, ettei edes lajiston vaihtuvuus ole erityisesti pH:sta riippuvaa tutkitulla vaihteluvälillä, niin että jokin laji saisi kilpailuetua alemmasta pH-arvosta. Toisinsanoen meriveden pH:lla ei ollut mitään merkitystä koralliriuttojen eliöille tällä pH-alueella. Alentunut pH oli vain runsaamman elämän tuotos. Tämä on näpeille iskevä tieteellinen tulos ”korallit tuhoutuvat, ellet maksa meille heti” -pelottelijoille. Heille ei jäänyt tästä tutkimuksesta mitään käteen.

Kuva 2. Palaun saaristoa. Lähde: Wikipedia/Peter R. Binter

Kuva 2. Palaun saaristoa. Lähde: Wikipedia/Peter R. Binter

Linkkejä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palau (Linkki) Wikipedian artikkeli Palausta.

http://www.desdemonadespair.net/2011/08/graph-of-day-change-in-ocean-ph.html (Linkki) Meren pH:sta ja sen muutoksesta esitys.

http://www.sciencedaily.com/releases/2015/06/150615142845.htm (Linkki) Happamoitumispelottelua korallimerien ulkopuolelta. Pitäneekö tämäkään paikkaansa?

 

Advertisements

4 responses to “Erään happamoitumistutkimuksen ruumiinavaus

  1. Kaunista tekstiä.
    Ote eräästä herkusta:
    ”Kuvasta 1 voimme ottaa hieman vauhtia. Siinä on vaakasuuntainen pH-asteikko ja pystysuuntainen konsentraatioasteikko. Oikeastaan logaritmisia molemmat asteikot. Kuvasta näkyy, miten paljon emäksisempää merivesi on kuin puhdas sadevesi, joka onkin selkeästi hapanta. Tämä taas johtuu ilmakehän hiilidioksidista. Jos sitten ajatellaan meren- tai maanpinnan asukasta, joka ei sadevettä siedä, niin sillä on varsin niukat selviämismahdollisuudet.”

    Happamoitumispelottelussa kemian alkeiden väärinkäyttö, on esimerkki Greenpeace-klaanin harrastamasta systemaattisesta kansan tyhmentämisestä, joka vetää tiedeuskovaisia tiedemiehiäkin mukaan. Huoli-toimittajista puhumattakaan. Toki tiedemies lapsellisesti uskoo, jos uutisissa asian väitetetään olleen tieteen todistama, vaikka ei itse ao. asiasta mitään tietäisikään.

    Nämä sinun esimerkkisi asiaan paneutuneet tiedemiehet ilmeisesti kuitenkin olivat uskollisia asioille. Paitsi viittaamiesi huolispekulaatioiden suhteen. Niiden, jotka sitten nousi greenpeaceläis-klaanin uutisoinnin kärkeen. Meitä huolestuttamaan. Vaikka tiede ei mitään huolta osoittanutkaan. Jos jotain, niin paremminkin riemua.

    Täytyy kyllä myöntää, että logaritmiset asteikot on varsin vaikeita alkeita. Ja haluavalle oivia pelivälineitä harhaanjohtamiseen. Kukapa meistä aina jaksaisi muistaa koulun kemian perusoppijaksoa tai edes olisi sen koskaan oikeastaan omaksunut ainakaan kemian osalta.

    Usein kyllä hämmästyttää opettajakunnan kritiikittömyys greenpeaceläis-klaanin harrastamaa tieteen uudelleenmuokkaamista heidän uskomusten mukaisiksi. Jostain syystä tämä sallitaan ’kun se tarkoittaa hyvää’. ? No niin, eihän ne entisenkään koulun opet paljon ääneen kritisoineet entisiäkään jumaluskoja. Jos halusi säilyttää työrauhan ja palkkatyönsä.

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos kommentistasi!
      Olivathan nämä rehellisiä tutkijoita, kun julkistivat tutkimuksensa, joka ei vahvistanut koralliriuttapelottelua.
      Kun pyrin lyhyyteen artikkelissa, jää aina jotain sanomatta. Yleensä pyrin linkittämään lähteisiin, jolloin em. puutteeni ei ole katastrofi, luulisin.

      Tykkää

  2. Joo. Muistan jo kouluaikoinani ihmeteelleni happamuus asteikkoa. Nimenomaan sen vaikeata ymmärrettävyyttä. Toki selkeä pässinlihaa, jos matikka on hyvin hallussa.

    Jos minulla olisi miljoona euroa vapaata rahaa, niin mielelläni perustaisin tiede-palkinnon, joka muuttaisi nykyisen happamuusasteikon, sanoisinko selkeämpään muotoon. Jos se on mahdollista. Ehkäpä kemian liitto ottaisi asiasta onkeensa. Onhan kemiassa muutenkin paljon noita vaikeaselkoisia asioita. Ne on aikoinaan syntyneet tietyn tutkimusprosessin tuloksena, olleet loistavia ja käyttökelpoisia ja ovat toki edelleen, mutta voisiko niitä kääntää uudella tavalla ymmärettävämmiksi. Ja samalla hallittavammiksi. Ajatuksissa ja vaikkapa atk-ohjelmoinnissa. Kemiahan meitä kuitenkin elättää.

    Tykkää

    • Helpoin korjaus saattaisi olla pH_uusi = pH-7. Tällöin neutraalisuuskohdasta tulisi nollakohta ja näin happamat lukemat olisivat negatiivisia ja emäksiset positiivisia. Lottoa ahkerasti (-;

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s