Syanobakteeritko villiintyvät?


Kuva 1. Runsasta syanobakteerikasvustoa Fidji-saarten suunnalla. Kuvalähde: Wikipedia/NASA

Kuva 1. Runsasta syanobakteerikasvustoa Fidji-saarten suunnalla. Kuvalähde: Wikipedia/NASA

Äskettäin julkaistu syanobakteeritutkimus on uhkakuviensa ansiosta päässyt myös suomalaisiin tiedotusvälineisiin (Linkki). YLEä ei voi pahasti syyttää uhkakuvien keksimisestä, sillä Science Daily kirjoittaa tästä Hutchinsin ja kumppanien tutkielmasta samaan tyyliin (Linkki). Juttujen pohjalla on tietenkin tutkimusorganisaation oma mainos- tai tiedotusosasto.

Syanobakteerit eli sinilevät ovat yhteyttäviä mikrobeja, joista useat lajit pystyvät myös sitomaan kaasumaista N2-typpeä erilaisiksi yhdisteiksi, joita eliöt pystyvät käyttämään rakennusaineikseen.

Itse tutkielmassa esitetään kuvassa 1 (Linkki), miten Trichodesmium-syanobakteerikannat elävät erilaisissa hiilidioksidipitoisuuksissa ja ja sitovat typpeä enemmän suuremmassa CO2-pitoisuudessa. Sitten tapahtuu jotain outoa, kun nämä vuosia eri olosuhteissa eläneet kannat joutuvat vaihdettuihin olosuhteisiin. Vaikka tutkielma ei kiinnitäkään huomioita, niin alhaiseen 380 ppm:än hiilidioksidipitoisuuteen tottunut kanta sitoo korkeammassa 780 ppm:än CO2-pitoisuudessa typpeä vähän enemmän kuin pitkään noissa olosuhteissa ollut kanta.

Varsinainen yllätys on, että uudestaan alempaan CO2-pitoisuuteen joutunut kanta jatkaa korkeana pysyvää typen sidontaa. Tämä ominaisuus säilyy kannalla vuosia.

Ihan ensimmäisenä ajatuksena tutkimuksesta tuli mieleen, että nyt on koeputket sekoittuneet. Tätä mahdollisuuttahan ei edes vertaisarviointi sulje täysin pois, koska se tutkailee vain tutkielmaa. Ei nyt kumminkaan olla ilkeitä, vaan jäädään odottamaan vahvistavaa tulosta toiselta tutkimusryhmältä.

Se, että lisätty hiilidioksidin tarjonta johtaa lisääntyneeseen typen sidontaa ei tunnu yllättävältä, jos olettaa, että hiilidioksidi on kasvua rajoittava niukka ravinne. Sehän tuosta tutkimuksesta käy ilmi, että ”jalostamatonkin” Trichodesmium on valmis sitomaan typpeä enemmän kuin sen nykyisissä hiilidioksidiniukissa olosuhteissa kannattaa. Tämä näkyy typen sidonnan välittömänä kasvuna hiilidioksidilisäyksen jälkeen.

Se, että typen sidonta jää korkealle tasolle, kun ensin syanobakteeri on tottunut runsaaseen hiilidioksidipitoisuuteen, ja sitten hiilidioksidipitoisuutta alennetaan, ei sovi oikein edelliseen järkeilyyn. Jonkin geneettisen mutaation pääseminen vallitsevaksi muodoksi yli 4 vuotisen totuttelun aikana lienee mahdollista. Typenoton säätelymekanismi on jotenkin vaimennettu ja typensidonta on jäänyt tuhlaamaan resursseja sitomalla enemmän kuin mikrobi omaan kasvuunsa tarvitsee?

Mitä uhkia tässä nyt sitten on?  Ensimmäisenä ja täysin selvänä uhkana on se, että syanobakteerit kasvavat runsaammin, jos hiilidioksidia lisätään ja muista ravinteista ei ole pulaa. Sehän koejärjestelyssä varmistettiin siten, että aina siirrettiin mikrobeja uuteen kasvualustaan, niin ettei tungosta eikä ravintopulaa syntynyt. Syanobakteerit siis uhkaavat vähintäänkin hidastaa ilmakehän hiildioksidipitoisuuden kohoamista. Tosin valtamerissä voi kasvua rajoittaa myös vaikkapa raudan tai fosforin niukkuus.

Entä pysyväksi väitetty muutos syanobakteerien typensidonnassa?  Siitä ei pitäisi olla vaaraa (vaikka se koeolosuhteissa olisikin tapahtunut), koska ei ole uskottavaa, että kohonneet hiilidioksidipitoisuudet laskevat luonnossa koejärjestelyn aikajänteellä. Luonnonolosuhteissa vastavaa yksipuolista jalostumista ei todennäköisestikään pääse edes syntymään, koska mikrobien nopea kasvu aina johtaa lopulta ravinnepulaan. Näin lajin geenistön monipuolisuus todennäköisimmin säilyy olosuhteiden vaihdellessa ja mahdollisesti tulevassa alemmassa hiilidioksidipitoisuudessa vallitseva geenimuoto on sitten mitä todennäköisemmin nykyisinkin vallitse muoto.

Jos lukee noita tutkijoiden uhkakuvia, niin nehän perustuivatkin tuntemattomaan uhkaan, ”ei tiedetä, mitä tapahtuu, hui, hui”. Toinen nimitys tuollaisille uhille on aiheeton pelottelu tutkimusrahoituksen saamiseksi.

 

Mainokset

One response to “Syanobakteeritko villiintyvät?

  1. Päivitysilmoitus: Ilmastomallinnettua virhettä typessä | Roskasaitti·

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s