Vieraskynä: Kummallinen kaivoslaki, Osa 5


Päättäjät ja kaivosyhtiöiden osakkeenomistajat pyrkivät perustelemaan toimintaansa työllistämisnäkökohdilla ja jopa suomalaisten isänmaallisuuteen vedoten. Katsokaamme mittasuhteita, niiden hyötyjä ja haittoja. Tavoitteemme olkoon turvata maamme tulevaisuus tuleville sukupolville.

Kaivostoiminta ja muut elinkeinot

Kaivokset työllistävät rakennusmiehiä, kaivosmiehiä, remonttimiehiä, konttoristeja, työnjohtajia, kuljetusfirmoja, muita alihankkijoita ja paikkakunnan kauppa- ja majoitusliikkeitä. ETLA:n mukaan kaivos- ja kiviainesteollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 4100 miestä ja naista, mukaan lukien kaivosten alihankkijat. Kun koko Suomen palkansaajien määrä on 3, 2 miljoonaa henkeä, on siitä kaivostoiminnasta elantonsa saavien osuus näin ollen vain 0,13 %.

Luontaiselinkeinot kuten poronhoito ja matkailu ovat Lapille tärkeitä elinkeinoja. Metsätaloudesta en tässä halua nyt puhua. Sekä matkailua että poronhoitoa voidaan harjoittaa kaivosteollisuudesta poiketen siten, että pystymme toimimaan luontoa säästäen eli kestävän kehityksen tiellä. Emme kuitenkaan ponnistelematta. Matkailuelinkeinoksi laskemme tässä yhteydessä majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä ohjelmapalvelut. Lapissa toimii tällä hetkellä 11 merkittävää matkailukeskusta. Ne järjestivät vuonna 2011 2,2 miljoonaa yöpymistä. Vuonna 2011 matkailu tuotti Lapin yrityksille liikevaihtona 595 miljoonaa euroa. Matkailutyöllisiä oli vuonna 2010 Lapissa 3300 henkilötyövuotta – vastaavasti kaivos- ja louhintatoiminta työllisti Lapissa vain 850 henkeä. Vertailun vuoksi kerrottakoon että porotalous ja kalastus työllistivät vastaavana aikana 1570 henkeä. Koko Suomessa matkailuteollisuus työllisti suoraan samaan aikaan 68 000 henkeä ja liikevaihto oli 6,6 miljardia euroa. Kaivannaisteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa tuon aikaisemmin mainitun määrään eli 4100 henkeä ja liikevaihto oli 1,16 miljardia euroa vuonna 2011. Miksi vaarantaa yhdellä väliaikaisella kaivostyöpaikalla jopa 17 pysyvää matkailutyöpaikkaa? Mainittakoon vielä, että matkailun työllistämisvaikutus on kerrannaisvaikutuksineen 130 000 työpaikkaa ja verotuloina miljardeja euroja. Mitähän mahtaa jäädä verotuloja kaivannaisteollisuudestamme, kun kaivosyhtiöt voivat vähentää verotuksessa vahvistetut tappionsa seuraavien 10 vuoden aikana. Korostettakoon tässä sitä tosiseikkaa, että suurimmalle osalle nykyisiä Suomen kaivoksia on arvioitu elinkaareksi juuri tuo 10 vuotta. Jos kaivos on sen jälkeen vielä toiminnassa yhtiöt kotiuttavat voittonsa ulkomaille verosuunnittelun ja veroparatiisien kautta?

Jos vedetään kunkin Lapin matkailukeskuksen ympäri 100 kilometriä halkaisijaltaan olevat ympyrät, peittyy Lapin pinta-alasta noin 70 %. Lisää tilastotietoa. Joka päivä Lappiin tuo tavaraa matkailijoita varten yli 50 rekkaa. Voimme puhua merkittävästä toimeentulolähteestä. Suurin osa matkailuyrityksistä on kotimaisessa omistuksessa ja johdossa. Lapin kullanhuuhdontakin, tuo ekologinen ja saasteeton kaivuutapa, on osa Lapin matkailua. Lapin Kullankaivajien Liiton jäseniä on jo nyt 3000 henkeä. Itse asiassa kun valtio nyt rajoittaa kullanhuuhdontaa, se kuristaa samalla Lapin matkailua. Lapin ja miksei koko Suomenkin matkailu perustuu erityisesti siihen, että mainostamme kotimaassa ja ulkomailla Suomen ja Lapin rauhaa, kiireettömyyttä ja puhdasta luontoa. Jos annamme kaivannaisteollisuuden toimia yhtä holtittomasti kuin nyt, tulee koko matkailuelinkeino vaarantumaan. Näin on jo käymässä Vuokatissa Talvivaaran aiheuttamien tuhojen takia. Kaivosteollisuuden takia saamme pahimmissa tapauksissa niin pitkälle tuhottuja maita ja vesiä, että niihin ei tulevaisuudessakaan voida järjestää mitään matkailutoimintaa. Lapin alueen poronhoidostakin tullee laskevan auringon ala ja vaarantaa näin yli 1500 työpaikkaa. Poronhoitokin on välillinen osa Lapin matkailuimagoa.

Nyt siis tarvitaan Suomessa talonpoikaisjärkeä ja tervettä itsekkyyttä!

Talonpoikaisjärki

Meillä ei ole suhteellisuudentajua, eikä sitä niin ulkomailla mainostamaamme talonpoikaisjärkeä.

Suomessa toimivien ulkomaisten kaivosyhtiöiden osuus kaikista kaivoksista on noin 90 %. On haaskausta käyttää aikaa Lapin irtokullanhuuhtelun säätelyyn ja rajoittamiseen. Meidän on aika paneutua oleelliseen. Oleellista on se, että kaivosteollisuus on kullanhuuhdontaan nähden ylivoimaisesti suurempi sekä volyymiltaan että ympäristövaikutuksiltaan. Kuten aikaisemminkin on todettu poliitikot perustelevat kaivostoiminnan laajentamista Suomessa työllisyyden ja verotulojen kannalta. Molemmat edut ovat meille kunkin kaivoksen osalta vain lyhytaikaisia. Samoin kaivosyhtiöt haluavat saalistaa maaperän rikkaudet mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Totuus on siis lopputulemaltaan se, että Suomelle ja Suomen kansalaisille koko touhu on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tappiollista: rahallisesti ja luonnonarvojen osalta. Luonnonarvojen osalta myös pitkässä juoksussa.

Meidän on heti pysäytettävä ulkomaisten kaivosyhtiöiden invaasio Suomeen ja luonnonvarojemme räikeä ryöstely. Toisekseen meidän on luotava uusi lainsäädäntö, jolla turvaamme luonnonvaramme oman maamme käyttöön sekä taloudellisesti että ympäristöä varjellen. Meidän on toimittava kuten Venäjä, joka on kylmän rauhallisesti sulkenut ulkomaalaiset pois Venäjälle strategisesti tärkeiden toimintojen osalta: esimerkiksi strategiset metallimineraalit sekä energialähteet kuten öljy ja kaasu. Meidän on nyt heti toimittava itsekkäästi. Muuten käy huonosti. Tässä yhteydessä ehdotan maanomistajien turvaksi sen, että hakevat heti omille mailleen mineraalien etsintäluvan ja sille tarvittavat jatkoluvat vuosien saatossa. Näin estämme ulkomaisten kaivosyhtiöiden invaasiot maillemme. Pahin skenaarion on se, että viidenkymmenen vuoden kuluttua Suomi on koluttu tyhjäksi kalleuksistamme, maaperä ja vesistöt ovat saastuneet kuten on käynyt Araljärvessä. Olisimme maailman syrjässä oleva kaatopaikka, jolta puuttuvat perusedellytykset hyvinvointiin. Tämä ei koske pelkästään ihmisiä vaan koko maamme luomakuntaa. Mitä mahtaa miettiä laulujoutsen, jonka on varottava laskeutumista ja pesimistä myrkkyjärvissä? Mitä mahtaa miettiä purotaimen, joka syö lounaakseen syanidilla marinoituja hyönteisiä – ennen menehtymistään. Miltä mahtaa tuntua ihmisestä kun biologinen ravintoketju on katkaistu ja koko ekosysteemi tuhottu. Silloin ei työtön kaivosmieskään pääse nauttimaan maamme hyvinvoinnista, eikä kukaan muukaan.

Tulevaisuus

Tulevaisuus ei kuitenkaan saa näyttää edelläkuvatun synkältä. Kaivannaisteollisuutta tarvitaan, mutta sitä pitää kehittää edelleen. Meillä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa asiaan lainsäädännöllä, uusilla teknologioilla ja kaiken kaikkiaan niillä muillakin keinoilla, joita tällä luovan eläinkunnan jäsenellä eli ihmisellä on käytettävissään.

Ulkomaisten kaivosyhtiöiden pääsyä kiinni Suomen maaperään on perusteltu erityisesti myös sillä, että meillä köyhällä ja pienellä maalla ei itsellämme ole riittäviä pääomia itse perustaa kaivoksia. Investoinnit nielevät mittavasti rahaa. Tätä perustelua ovat käyttäneet jotkut poliitikot. Kummallista, että eivät poliitikot eivätkä muutkaan päättäjät ole nähneet toista vaihtoehtoa ulkomaisen sijoitusten tilalle.

Tässä tulee se toinen vaihtoehto. Meidän on kysyttävä itseltämme käsi sydämellä: Mikä kiire meillä on avata maaperämme rikkaudet hyödynnettäväksi maamme ulkopuolisille – nyt? Varsinkin kun hyöty valuu vieraisiin käsiin. Mikä kiire meillä on? Oman maaperämme rikkaudet ovat strategista pääomaa. Antakaamme rikkauksiemme olla omissa ”maaholveissaan” siihen asti kunnes meillä suomalaisilla on itsellämme riittävästi pääomia avata holvien luukut omaan käyttöömme ja omaksi hyödyksemme. Eivät ne maaperän pääomat sieltä mihinkään karkaa, jos niin itse päätämme. Odottakaamme, sillä joskus myöhemmin varat ovat varmasti tuiki tarpeen. Siellä ne kasvavat maan povessa korkoa: maailman mineraalivarojen pienentyessä mineraalien hinnat tulevat nousemaan. Kaivostoiminnan aloittaminen vaatii monasti 5 – 10 vuoden valmistelun. Väitän, että jos emme muuta toimintastrategiaamme, kansalaiset ovat varmasti hereillä 10 vuoden päästä kun rikkauksiemme rahavirrat jatkavat hakeutumistaan vieraisiin holveihin. Toinen syy odottaa on se, että kaivannais- ja rikastusteknologiat kehittyvät koko ajan saasteettomaan suuntaan. Ainoa järkevä keino kaivostoiminnan jatkamiselle on kehittää nykyisten kemiallisten rikastusmenetelmien tilalle täysin kemikaaleista ja muista ongelmista vapaat teknologiat. Jonain päivänä, toivottavasti, edelläesitetyistä ympäristöongelmista suurin osa on historiaa. Kolmas syy odottamiseen on se, että meillä on aikaa kehittää kaivostoimintaa sen saamiseksi tehokkaammaksi ja taloudellisesti kannattavammaksi. Tulevien korkeampien hintoja ja pienempien kustannusten kautta saamme enemmän katetta, puhdasta rahaa käyttöömme. Ja neljänneksi, samaan aikaan lainsäädäntö saadaan ajan tasalle oppimalla nyt aikaisemmin tehdyistä virheistä.

Tämä neljäs kohta on kaikkein kiireisin: meidän on saatava nykyisen kummallisen kaivoslain tilalle, oikea, oikeudenmukainen ja erityisesti suomalaisia hyödyttävä laki. Hyödyn pitää näkyä ja tuntua sekä omassa taloudellisessa hyvinvoinnissamme että kestävän kehityksen tiellä ympäristöarvoja vaalien. Näin turvaamme maamme rikkaudet ja puhtaan luonnon tuleville sukupolvillemme.

Vieraskynällä on laaja kansainvälinen kokemus liike-elämästä.

Advertisements

One response to “Vieraskynä: Kummallinen kaivoslaki, Osa 5

  1. Sisällysluettelo kaivoslakisarjaan

    Osa 1
    Johdannoksi
    Määrittelyjä ja epämääräisyyksiä
    Ulkomaalaiset Suomen kansallisaarteiden kimppuun
    Apua vastikkeetta
    Alustavasti rahasta

    Osa 2
    Luetteloita ympäristövaikutuksista
    Kullanhuuhdonta ja ympäristö
    Kaivostoiminta ja ympäristö
    Missä vastuunkanto?

    Osa 3
    Jätemaata syntyy
    Maata luovutetaan muille
    Miltä näyttää?

    Osa 4
    Hyötyjät ja häviäjät
    Parannusehdotuksia
    Kaivosyhtiöiden omistus
    Hyödyt niille, joille ne kuuluvat

    Osa 5
    Kaivostoiminta ja muut elinkeinot
    Talonpoikaisjärki
    Tulevaisuus

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s