Tutkimus: Jäähyllyt eivät karkaakaan


Kuva 1. Lähde: Wikipedia/ Hannes Grobe. Käyttöoikeus: Creative Commons Attribution-Share Alike 2.5 Generic

Kuva 1. Lähde: Wikipedia/ Hannes Grobe. Käyttöoikeus: Creative Commons Attribution-Share Alike 2.5 Generic

Etelänapamantereen mannerjään mereen työntyvissä jäähyllyissä on englanniksi ice rice -nimellä tunnettuja korkeampia alueita (Linkki). Nimitän ne tässä jääylänteiksi, koska suomalaista vastinetta en löytänyt. Jos näille jopa tuhansien neliökilometrien laajuisille alueille jo sattuikin olemaan aiemmin annettu suomenkielinen nimitys, niin sehän on korjattavissa. Kuva 1 esittää jääylänteitä ja niiden ympäristöä.

Libre de Bruxelles, Université (lyhenne englanniksi ULB) ja sen tutkijat Favier ja Pattyn ovat julkaiseet Geophysical Research Letters -lehdessä uuden tutkielman, josta Science Daily kirjoittaa (Linkki):

ULB study sheds a new light on the stability of the Antarctic ice sheet. It shows for the first time that ice rises (pinning points that keep the floating parts of ice sheets in place) are formed during the transition between glacial and interglacial periods, which significantly slows down the response of the ice sheet to climate change.

Suomeksi: ULB:n tutkimus antaa uutta tietoa Etelämantereen jäähyllyn vakaudesta. Se osoittaa ensimmästä kertaa, että jääylänteet (kiinnityskohdat, jotka pitävät kelluvia mannerjäätikön osia paikallaan) muodostuvat siirryttäessä jääkausista jääkausien välisiin aikoihin, mikä hidastaa merkittävästi mannerjäätikön reaktiota ilmastonmuutoksen.

Jälleen kerran osoittautui, ettei maapallolla ole ilmastosyistä ryntääviä järjestelmiä läheskään sitä määrää, mitä ilmastopelottelijat ovat esittäneet. Tässäkin Le Châtelier’n periaatteen soveltaminen olisi tuottanut oikansuuntaisen arvion, vaikkei kyse kemiallisesta tasapainosta olekaan. Nimenomaan se, että tuo jääylänne muodostuu ja kasvaa jäähyllyn vetäytymisvaiheissa, tuottaa hillitsevän takaisinkytkennän.

Jäämme jäämme kanssa odottelemaan, keksivätkö ilmastopelottelijat jatkossa uusia aiheita vai joudunko lopulta lopettamaan blogini. Se olisi harmi.

Linkkejä

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2015GL064195/abstract (Linkki) Tutkielman tiivistelmä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s