Ihmistekoiset maanjäristykset – pelottelun huippuko?


Kuva 1. Voimakkaampien maanjäristysten esiintymisalueet 1963...1998. Lähde: Wikipedia/Nasa

Kuva 1. Voimakkaampien maanjäristysten esiintymisalueet 1963…1998. Lähde: Wikipedia/Nasa

Kuva 2. Aktiiviset tulivuoret maapallolla. Lähde: Wikipedia

Kuva 2. Aktiiviset tulivuoret maapallolla. Lähde: Wikipedia

Arvostamani luonnonsuojelija Jim Steele on pahoittanut mielensä Newsweekin artikkelista (Linkki),  jossa koplattiin ihmistekoiset hiilidioksidipäästöt ja Nepalin tuhoisa maanjäristys (Linkki). Koska Steele on kaiketi enemmän biosfäärin kuin litosfäärin tuntija eikä hän esitä kovin paljon faktoja tunteellisen kirjoituksensa tueksi, ajattelin yleistajuisesti selvittää asiaa itsellenikin. En ole geologi, mutta ehkä tästä jokin selvyys saadaan.

Perustietoa

Wikipedian maanjäristysartikkeli antanee kohtuulliset perustiedot ilmiön käyttövoimaan (Linkki), jonka sanotaan olevan litosfäärilaattojen välille syntyneen energian äkkinäinen purkautuminen. Laattoja liikuttavaksi voimaksi ei taas ole esitetty ilmaston muutoksia, vaan maan sisäistä lämpöenergiaa (Linkki). Kuvat 1 ja 2 kertonevat, että merkittävä osa tulivuorista löytyy järistysalueilta.

Ihmistekoiset ilmastovaikutteiset järistykset

Ensiksikään väite ilmastovaikutteisista maanjäristyksistä ei ole uusi, sillä netistäkin löytyy ainakin jo vuodelta 2007 tästä ihan vakavamielinen kirjoitus (Linkki). Kyseisen artikkelin kommentoijat eivät kuitenkaan vaikuta vakuuttuneilta.

Kuten Newsweekinkin viitatussa artikkelissa todetaan, ihmisvaikutus voisi näkyä vasta ehkä vuosituhansien kuluttua. Muuttuuhan jännitystilanne, jos mannerjäätikkö kokonaan sulaa pois. Pääosin voisi ehkä kuitenkin arvella, että ilmastovaikutus maanjäristyksiin ja vulkanismiin liittyy enemmän liipaisuajankohdan siirtymiseen kuin siihen, tapahtuuko ilmiö vai eikö. Perusvoimahan on pääosin mannerlaattojen liikunnoista peräisin ja siten ilmastovaikutuksista riippumatonta.

Vaikutus ennustettavuuteen

Kun maanjäristysten ennustetarkkuus on varsin heikko, ei oletettu ilmastovaikutus heikentäne tuota tarkkuutta paljokaan, jos ei parantanekaan. Ehkä joissakin tapauksissa järistysalueen läheisen jäätikön sulamisesta voidaan ennustaa, että järistys lykkääntyy ja joskus, että se aikaistuu, mutta kun sitä ”oikeaa” järistysaikaakaan ei tiedetä, ei ennusteella ole juuri käyttöä.  Sama pätenee aika pitkälle tulivuoritoimintaankin. Maapallolta löytynee yksi tulivuori, Mount Pavlof (Linkki), jonka purkauksissa on havaittu korrelaatiota meren korkeuden kanssa. Ei kuitenkaan näyttäisi pitävän paikkaansa Newsweekin haastatteleman UCL:n professori Bill McGuiren väite, että se purkautuisi vain syksyisin tai talvisin, koska kaksi viimeisintä purkaus ovat alkaneet toukokuussa. Tuskin on myöskään oletettavissa, että Mount Pavlof purkautuisi jatkuvasti, jos merenpinta nousisi pysyvästi ”talvitasolle”.

Takaisinkytkentä

Vaikka näyttö ihmistekoisesta ilmastovälitteisestä vulkaanisesta toiminnasta puuttuu, voitaneen esitetyllä väitteellä spekuloida. Jos tulivuoritoiminta vilkastuisi ihmistekoisen ilmastonlämpenemisen vuoksi, niin olisiko tämä palautekytkentä lämpenemistä kiihdyttävä vai sitä hidastava? Tätäkin kannattaa mieittiä.

Lopuksi

Vaikka Steelen kritiikissä on moraalista perustetta moittia Nepalin ruumiiden päällä tanssivia ilmastopelottelijoita, niin en näkisi mahdottomana, etteikö mistä syystä tahansa tapahtuva jäätiköiden sulaminen tai vastaavan luokan ilmiö voisi myös vaikuttaa maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten ajankohtiin, ehkä jopa niiden taajuuksiinkin vuosisatojen saatossa. Ilmiöiden peruskäyttövoima on kuitenkin ilmastosta riippumaton.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s