Albedo – tärkeä ja huonosti mallinnettu ilmastotekijä


Kuva 1. Ceres-satellitin mittaamia albedoja vuosilta 2003...4. Lähde: Wikipedia

Kuva 1. Ceres-satellitin mittaamia albedoja vuosilta 2003…4. Lähde: Wikipedia

Säännöllinen Judith Curryn blogin seuraaminen oli päässyt minulta hieman jo unohtumaan, kun taas sitä selatessani törmäsin varsin asiapitoiseen ja kiinnostavaan esitykseen (Linkki). Taustana on Graeme L. Stephensin ja kumpaneiden artikkeli Reviews of Geophysics -lehdessä (LinkkiPDF).

Voimme ottaa vauhtia albedoasiaan kuvan 1 avulla. Satelliitista nähtynä pilvien merkitys maan albedolle on hyvin huomattava. Sen lisäksi näemme, että lumi ja jää muodostavat paikallisia huippuheijasteita. Eräs em. tutkimuksen paljastama erikoisuus oli se, että kaikesta huolimatta maapallon heijastaman säteilyn vuosittaisvaihtelu on vain n. 0,2W/m2. Toinen ihmeellisyys on sitten se, ettei eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon välillä ole isoa eroa heijastuneessa energiassa. Tämä on sikäli ihmeellistä, että pallonpuoliskot eroavat toisistaan maantieteellisesti ja myös vastaanottamansa säteilyn osalta.

Judith Curry kiinnittää huomionsa mm. siihen, että tutkimus viittaa vakauttaviin palautemekanismeihin ilmasto-valtamerijärjestelmässä.  Toinen asia, jonka JC tuo esille, on mallien epäonnistuminen tässä albedokysymyksessä. Tätä tosin ei voi pitää yllätyksenä.

Kuva 2. Lähde: Stephens, G. L., D. O ’ Brien, P. J. Webster, P. Pilewski, S. Kato, and J.-l. Li (2015), The albedo of Earth, Rev. Geophys. , 53 , doi:10.1002/2014RG000449

Kuva 2. Lähde: Stephens, G. L., D. O’Brien, P. J. Webster, P. Pilewski, S. Kato ja J.-l. Li (2015), The albedo of Earth, Rev. Geophys., 53, doi:10.1002/2014RG000449

Kuvasta 2 näkyy, miten metsässä ilmastomallit ovat kokonaisalbedon osalta. Jos poikkeamaa olisi vain kausivaihtelussa, se olisi kaiketi vielä anteeksiannettavaa, koska vähäinen vuosittaisvaihtelu sallisi keskiarvojen käyttämisen ilman isompaa virhettä. Näi ei ainakaan pääsääntöisesti näyttäisi kuitenkaan olevan. Tässä vaiheessa en tiedä, onko tämä virhe malleissa ”korjattu” toisella virheellä, vai selittääkö tämä löydös jonkin osan mallien ja todellisuuden eroista. Edellinen vaihtoehto tarkoittaisi käytännössä sitä, että huomiomalla albedo oikein mallien virhe kasvaisi. Näin siis, jos sitä toista virhettä ei samalla oikaistaisi.

Vaikka meidän verorahojamme taitaakin jo olla huolestuttavissa määrin ilmastouskonnon papiston hallussa, voinemme kuitenkin lohduttautua sillä, että ilmasto ja sen säätelyjärjestelmä on edelleen paremmissa käsissä.

Mainokset

3 responses to “Albedo – tärkeä ja huonosti mallinnettu ilmastotekijä

  1. ”Jos poikkeamaa olisi vain kausivaihtelussa, se olisi kaiketi vielä anteeksiannettavaa, koska vähäinen vuosittaisvaihtelu sallisi keskiarvojen käyttämisen ilman isompaa virhettä.”

    Päinvastoin. Albedon muutos vuodenaikojen mukaan on se tärkein asia. Albedolla ei ole paskankaan merkitystä, kun aurinko ei paista. Talvinen Arktika ei heijasta tai absorboi yhtään mitään jään määrästä riippumatta. Vuotuisella keskiarvolla emme tee mitään. Pilvisyys ja sen vaihtelu on edelleen tuntematon juttu, mutta merijäiden osalta vuodenaika on oleellinen.

    Tässäkin unohtuu taas se paljon tärkeämpi asia, josta olen moneen kertaan kirjoittanut merijäiden osalta. Avoin meri säteilee avaruuteen paljon voimakkaammin kuin lumi jään pinnalla. Arktisen meren jääminimi on silloin, kun aurinko on jo menossa talviunille. Jään väheneminen siis jäähdyttää palloamme globaalisti, vaikka paikallisesti lämmittää..

    Liked by 1 henkilö

    • Tuota noin, kun tuo albedolukema on keskimääräinen koko maapallolle, se samalla taitaakin olla melko suorassa suhteessa heijastuvaan säteilysummaan. Tällöin paikallinen kausivaihtelu tasautuu kohtuullisesti. Joka tapauksessa ajatukseni oli siinä heijastuvassa säteilyssä ja sen keskiarvoistamisessa vuodelle.

      Tykkää

  2. Ei se ole, kun paiste jakautuu erilailla eri aikoina ja tulokulmat ovat erilaiset.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s