Ilmastopoliittinen päätavoite epärealistinen?


Kuva 1.

Kuva 1.

Southamptonin yliopiston boori-isotooppeihin perustuva epäsuora plioseenikauden hiilidioksidipitoisuuden mittaus antaa päätuloksenaan arvion (Linkki), että ilmastoherkkyys olisi IPCC:n esittämässä haarukassa (Linkki). Käytetyn menetelmän ydinosa selvinnee kuvasta 1.  Vaikka kuvasta 2 käykin ilmi, ettei suorista ilmakehän mittauksista saadakaan lyhyellä aikavälillä näkyviin ilmastoherkkyysarvoa, en ala tässä varsinaisesti kiistämään tri M. A. Martínez-Botín ja kumpaneiden tulkintoja, vaan siirryn erääseen esille tulleeseen sivuseikkaan.

 

Kuva 2. Viime vuosikymmenien muutoksia ilmastossa.

Kuva 2. Viime vuosikymmenien muutoksia ilmastossa.

Wikipedian tuore ja laaja suomenkielinen plioseeniartikkeli (Linkki) kertoo globaalin lämpötilan olleen tuolloin noin 3 °C nykyistä korkeampi, englanninkielinen Wikipedian artikkeli sanoo, että 2-3 °C, mutta perustuu vanhempaan lähteeseen. Alussa mainitun tutkimuksen uutisoinnissa puhutaan kahdesta asteesta (Linkki). Lisäksi kerrotaan hiilidioksidipitoisuuden olleen nykyisellä tasolla tai enintään 450 ppm. Tästähän se minun sivuseikkani sitten löytyykin.

Onhan huomattava, että kuuluisa 2 °C ilmastotavoite ei tarkoita lämpötilan kohoamista nykyisestä, vaan esiteollisesta lämpötilasta (Linkki). Sehän riippuu pitkälti sitten siitä, mikä määrätään normaaliksi esiteolliseksi keskilämpötilaksi, mutta esimerkiksi 1800-luvun alusta lukien olemmekin jo pääseet noin yhden asteen lämpimämpään ilmastoon. Kun sitten huomioi, että nykyistä vastaava ilmakehän CO2-pitoisuus on sallinut parisen astetta nykyistä korkeamman keskimääräisen pintalämpötilan plioseenikaudella, putoaa ilmastopolitiikan tavoiteasetelulta pohja aika tarkaan pois.

Ensiksikin ns. pienemmän riskin yhden asteen tavoite on jo saavutettu tai lähes saavutettu. Toisekseen hiilidioksidin hillintätoimet, kuten Kioton ilmastosopimus, ovat lisänneet globaaleja ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Kuvassa 2 hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä on varsin selvää, eikä ole uskottavaa, että siihen tulisi jyrkkä aleneva muutos. Eikä edes kasvun loppuminen vaikuta uskottavalta lähivuosikymmeninä tehtiinpä mitä tahansa. Näin myös ”suuremman riskin” kahden asteen tavoite vaikuttaa epärealistiselta.  Varmemmaksi vakuudeksi voinen linkittää Pasi Toiviaisen päätelmät vuodelta 2013 (Linkki).

On totta, että ellei ilmastonmuutostorjuntatyötä olisi ollenkaan tehty, asiat olisivat maapallolla keskimäärin paremmin ja ainakin ihmisperäiset CO2-päästöt hieman vähäisempiä. Onhan tuon toiminnan melko suorana seurauksena kulutuksesta lasketut päästöt kasvaneet. Samalla olisi Euroopan ja varsinkin Suomen kurjistaminen jäänyt vähemmälle, jos taas Kiinan ja monen muunkin Aasian maan vaurastuminen olisi hidastunut. Mystisestä syystä vihreään ilmastopolitiikkaan kuuluu vastustaa tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä vähentävää energiatuotantoa ja lisäksi edistää ihmisten muuttoliikkeitä hiilijalanjälkeä kasvattavasti. Jos joku epäilee, että takana onkin ovelasti naamioitu viha ihmislajia kohtaan, en pysty esittämään vastatodisteita. Esitän kuitenkin kilpailevaksi ystävälliseksi hypoteesiksi ihan viatonta tyhmyyttä.

Kuolemmeko nyt sitten kaikki? Tähän on helppo vastata: kyllä. Vaan emme kuole ilmastonmuutoksen aiheuttamaan lämpökatastrofiin, eivätkä tulevat sukupolvemmekaan siihen kuole. Näin ainakin voi päätellä siitä, ettei plioseenikauden paikoitellen jopa 10 °C nykyistä korkeampi lämpötila korkeampine hiilidioksidipitoisuuksineenkaan aiheuttanut mitään ilmaston lämpökatastrofia. Päinvastoin, plioseenikautta seurasi jääkausi ja hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä laski erittäin niukaksi, 280 miljoonasosaan. Samat ihmiset, jotka ovat ilmastonmuutostorjunnallaan lisänneet päästöjä ilmakehään, näyttävät pitävän tuota ennätysalhaista CO2-pitoisuutta normaalina.

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s