Taskulaskinmalli johti syytöksiin


Kuva 1.

Kuva 1.

Christopher Monckton, Willie W.-H. Soon, David R. Legates ja William M. Briggs julkaisivat äskettäin tutkielmansa otsikolla Why models run hot: results from an irreducibly simple climate model kiinalaisessa Science Bulletin -lehdessä (Linkki). Koko artikkeli on ladattavissa PDF-tiedostona em. linkin sivulta, mutta ainakin tänään se tuotti minulle kovalevylle tiedostopäätteettömän Why-nimisen tiedoston, joka toimi sitten ihan oikein, kun lisäisin siihen päätteen .pdf.

Tutkielmaan liittyvää kirjoittelua löytää netistä helposti, linkitän tähän vain neutraalin myönteisesti suhtautuvan WUWT-blogin artikkelin (Linkki) ja skeptisen kriittisesti suhtautuvan ilmastotieteilijä Perlwitzin Thought Fragments -blogin artikkelin (Linkki). Kuten kuvasta 1 näkyy, uusi malli näyttää olevan ennustekykyisempi kuin aiemmin käytetyt mallit. Onko näin todellisuudessakin, sen voi vain aika näyttää. Ja jos näin kävisi, silloin Anthony Wattsin luettelo mahdollisista syistä monimutkaisempien mallien epäonnistumisiin todennäköisesti tarjoaisi hyvän selityksen.  Arvelisin, että oikeastikin ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on monimutkaisiin malleihin kasattu enemmän, mutta niiden parametrisointivirheet(?) ovat kasvattaneet kokonaisvirhettä.

Helposti itsekin keksisin kaksi nykyisiä malleja lyhytaikaisesti parempaa ennustetta: ”jatkuu samalla tavalla” ja ”muutosta ei tapahdu”. Edellinen ”malli” tarkoittaa lineaarista ekstrapolaatiota vuodesta 1900 alkaen ja toinen vaakaviivaa.  Että nämä ennusteet osuvat ilmastotieteen ennusteita paremmin tämän vuosituhannen  havaintoihin, ei vielä kerro paljoakaan niiden oikeellisuudesta. Ja eiväthän ne molemmat voisikaan olla oikeassa pitempään. Lyhytaikainen osuvuus ei kerro paljoakaan. Osuvuuttahan oli myös ilmakehän mitatuilla hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan muutoksilla joidenkin vuosikymmenien ajan viime vuosituhannen lopulla, muttei koskaan muuloin.

Kuva 2. Tri Willie Soon.

Kuva 2. Tri Willie Soon.

Tri Willie Soon on nyttemmin joutunut syytösten kohteeksi (Linkki), koska hän ei ilmoittanut tutkielmassa saaneensa joskus rahaa öljy-yhtiöiltä. Asian voinee nähdä myös ajojahtina (Linkki), ainakin Willis Eschenbach arvelee sen suuntaisesti. Toki hän ainakin otsikossaan kaataa päävastuun aivokapasiteetin puutteelle.

Pääsemmekin tässä moraalis-eettisen ongelman äärelle: miten pahuus on maailmassamme jakautunut?  Onko se keskittynyt mustaakin mustempaan öljyteollisuuteen ja valunut sieltä pieneen osaan ilmastotutkijoita, siihen skeptiseen osaan?  Vai onko pahuuden peiteväri sittenkin vihreä ja Greenpeace kylvää sitä ihmiskunnan päälle? Hirveintä olisi ehkä ajatella, että pahuus onkin jakautunut melko tasapuolisesti, niin että Soon kuitenkin ajatteli tulevia rahoituksiaan ja valittajat ajattelivat sitä, että totuus ilmastomalleista paljastuisi. Kyllä meitä hyviä ihmisiä sitten inhottaa moinen meno!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s