Gray: ilmastoherkkyys 0,2…0,3°C


Kuva 1. Professori Gray. Kuvalähde: The Heartland Institute

Kuva 1. Professori Gray. Kuvalähde: The Heartland Institute

William ”Bill” M. Gray on ilmastotieteilijä (Linkki), joka pitää ilmastotieteen malleja epätarkkoina, jopa huijauksina. Wikipedian artikkelista käy ilmi mm. se, ettei hänen ole onnistunut saamaan rahoitusta kriittisiin ilmastonlämpenemistutkimuksiinsa arvioitsijan ollessa vähemmän kriittinen. Tässä on oletettavasti yksi selitys ”97% yksimielisyydelle”, vaikkakin tuo prosenttiluku lienee liioittelua.  Joka tapauksessa Bill Gray oli antanut joululahjaksi ”stevengoddardin”  blogiin kiinnostavan esityksen siitä (Linkki), miten hiilidioksidilisäyksen vaikutus ilmakehään on varsin vaatimaton. Alle poimin mielestäni olennaisimman kohdan esityksestä:

… we should expect that the real amount of global warming that will occur from a doubling of CO2 would be only about 0.2-0.3oC or about 5-10 percent the amount projected by the many global models of 2-4oC. The AGW threat and especially the catastrophic AGW (or CAGW) threat cannot be a realistic assertion of how the planet’s climate system functions.

Suomeksi: … voimme odottaa, että todellinen globaali lämpeneminen, joka tapahtuu CO2 :n kaksinkertaistuessa, olisi vain  0,2…0,3oC tai noin 5…10% monien globaalien mallien ennustamasta määrästä, 2…4oC. Ihmistekoisen globaalin lämpenemisen (AGW) uhka ja erityisesti katasrofaalisen AGW:n (tai GAGW:n) uhka ei voi olla realistinen kuvaus planeetan ilmastojärjetelmän toiminnasta.

Grayn artikkeli sopii stevengoddardin blogiin poleemisuutensakin vuoksi. Perustekijä, johon Gray nojaa, on kosteuden pystysuuntainen jakautuminen, joka ei ole malleissa oikein huomioitu. Grayn mukaan pilvien muodostus ja ylemmän troposfäärin mallien oletuksia vähäisempi kosteus (=kuivuus) mahdolllistavat suuremman lämpösäteilyvuon avaruuteen. Gray myös esittää avaruudesta tehtyjen IR-mittausten tukevan hänen hahmotelmaansa.

Maapallolta avaruuteen menevää säteilyä mitataan sateliiteista (Linkki). Minulle jää toistaiseksi hieman epäselväksi, miksei Grayn esittämä suurempi säteily avaruuteen tulisi mukaan laskelmiin.

Ilmastoherkkyys (Linkki), eli paljonko hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistaminen lämmittää ilmakehää, on varsin olennainen seikka niin ilmastotieteen kuin -politiikankin kannalta ja se on siten myös yksi ilmastoväittelyn kuumia kohtia. Jopa tuosta Wikipedian artikkelistakin voi nähdä, että arvojen vaihteluväli on suuri ja uudemmat tutkielmat antavat hieman aiempia alempia arvoja, mutteivät kuitenkaan Grayn esittämää tasoa. Käsittääkseni suurimmat erot saadaan aikaan seurannaisvaikuksien arvionnissa, suora ja välitön hiilidioksidin vaikutus arvioitaneen lähemmäksi samaa arvoa eri tutkimuksissa.

Kuva 2 kertoo hiilidioksidin ja lämpötilan välittömän riippuvuuden ilmakehässä siltä aikaväliltä, miltä tarkempia mittauksia on käytettävissä. Koko väli karkeasti arvioiden antaa välittömäksi ilmastoherkkyydeksi n. 1,5°C, mutta sopivasti 30 vuoden jakson valitsemalla voi saada miltei minkä tahansa tuloksen, myös Grayn arvion. Tässä arvossa ei kuitenkaan kyse olisi tasapainotilan ilmastoherkkyydestä, josta yleensä puhutaan. Käyrä voinee antaa enemmän tukea jonkinlaiselle kyllästymisilmiölle kuin kiihdyttäville palautteille.

Mitä alemmaksi ilmastoherkkyyden arvo lopulta asettuu, sitä tehottomammaksi osoittautuvat hiilipäästöjen rajoitukset. Professori Grayn arvion hyväksyminen johtaisi ilmastopolitiikan täyteen muutokseen. Hän tietää sen itsekin, kuten hänen tekstistään käy ilmi. Arvatenkin sen tietävät myös ne, jotka pyrkivät esittämään mahdollisimman korkeita ilmastoherkkyysarvoja.

 

Advertisements

14 responses to “Gray: ilmastoherkkyys 0,2…0,3°C

  1. Nyt pistän ihan lonkalta, edes lukematta juttua otsikkoa pidemmälle. (Katumuspuheenvuoroja kenties seuraa ;–)) )
    Tervehdin ilolla tällaisia tutkimuksia. Itse aikoinaan vaistomaisesti halusin halusin mukana mukana uskoa uskoa että kait se nyt jotain vaikutusta on kun niin monet siitä julkeaa puhua. No aikojen saatossa oma arvioni putosi alle yksi aste per CO2 tuplaantuminen. Eikösse Turussa ollut kanssa joku suomalainen professori, joka puhui samaa.

    Eli vaikutusta CO2:lta ei voine kieltää, mutta se on vähäinen. Vähenee vieläpä logaritmisesti, aina kun määrä kasvaa. Etsikäämme lisätietoa.

    Pyyntö teille arvoisa blogisti-Risto. Osaisitko koota muutaman graafin paketin, jossa käsitellään samaa asiaa, eli otaksuttua CO2:n ilmasto-lämpövaikutusta sekä
    A) asteikoilla, jotka liikkuu normaaleilla esiintymispitpisuuksissa
    B) super suurilla pitoisuusalueilla, jotta saisimme huimannäköisesti nousevia vaikutus käyriä.

    Tarkoituksena siis demonstroida eritystavan vaikutusta siihen, miltä se näyttää. Taustaksi: Aikoinaan yleensä hiilidioksidivaikutus esitettiin logaritmisella asteikolla, joka näytti kohoavan taivaisiin …. ja ja vaikutus on ollut taivaallinen. ;–))

    Jos saisit tällaisen havainnollisen paketin koottua, niin sillä voisi jopa olla kansainvälistä kysyntää.

    Tykkää

  2. Minkä ihmeen riippuvuuden tuo kuva kertoo? En kyllä löytänyt sitä edes Humlumin sivustolta.

    Tuo 0,2 .., 0,4 on osapuilleen se, kuinka paljon tuplauksen aiheuttama, lisääntynyt säteily alas aiheuttaa lämmitystä. Gray on varmaan päätellyt, että mitään positiivisia takaisinkytkentöjä ei ole. En kyllä merkittäviin usko itsekään ainakaan ylöspäin, kun isoja jäätikköjä on vain lähellä napoja. Kylmempään suuntaan näitä löytyy jäätiköiden ulottuessa enemmän sinne, missä Aurinko paistaa.

    Tykkää

  3. Tällä voit Vesa tehdä tätä hommaa itse:

    http://forecast.uchicago.edu/modtran.html

    Tosin et saa suoraan lämpötiloja, mutta voit niitä laskea S-B:n lain mukaan. Tällä saa simuloitua esim. juuri mainitsemani alassäteilyn muutoksia, kun valitsee: lookin up ja korkeudeksi 0.

    Oikeasta laidasta löytää senkin, että CO2-pitoisuus nousee ylös mentäessä ja näillä korkeuksilla se on vain n. 380 ppm, Mauna Loalla kylläkin sen 400.

    Takaisinkytkentöjä ei voi simuloida, pilvien vaikutusta kyllä ja senkin voi havaita, että metaani on aika heikko lämmittäjä, kun sen absorptiokaista on aivan väärässä paikassa. Siinäkin asiassa meitä kusetetaan mennen tullen.

    Tykkää

  4. Eihän tuo käyrä kuitenkaan kerro mitään syy – seuraus – suhteesta.

    Tykkää

    • Voinee siitä joitain vaihtoehtoja sulkea pois, kuten sellaisen, että hiilidioksidin aiheuttama takaisinsäitely olisi tärkein ilmastoa välittömästi lämmittävä tekijä. Itse tekstissä arvelin, ettei kiihdytystä näy. Tämä taas perustui aikajanaankin.

      Tykkää

    • Jos ilmastoherkkyys olisi 2 astetta, kuinka paljon co2 lämmittää globaalisti? Miten paljon kylmempää olisi?

      Osaako Risto piirtää käyrän RSS miinus co2-pakote ajan funktiona, olettaen herkkyys?

      Tykkää

      • Jätä vaan parta ja turbaani pois. Kiitos uusimmasta, se oli jo aika hyvä. Luulen että seuraavat vuodet alarmistit kärsivät pelkoa ennusteidensa toteutumattomuudesta. Valitettavasti ihmiset unohtavat hölmötkin ennusteet, kuten että Suomi lämpiää 10 astetta vuosisadan kuluessa. Harvempi meistä edes näkee vuotta 2100, uskallan luvata itse olevani poistuneiden kirjoissa.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s