Aaltovoima – ilmaisenergia, joka ei oikein kannata


Kuva 1. Aaltoenergian tarjonta merissä. Lähde: Wikipedia/ Ingvald Straume

Kuva 1. Aaltoenergian tarjonta merissä. Lähde: Wikipedia/ Ingvald Straume

Tuulienergian eräs jatkojaloste, aaltovoima tai aaltoenergia merissä, on teoreettisesti merkittävä energialähde ihmiskunnalle. Hieman epäilyksiä toki herättää se, että siinä missä tuulen voimaa on hyödynnetty mm. purjehduksessa jo tuhansia vuosia, yhtään perinteistä aaltoenergian hyödynnystapaa ei ole tiedossa. Kuvasta 1 kuitenkin nähdään, että parhailla paikoilla Irlannissa ja Tasmaniassa jo 100 metriä rantaviivaa antaisi 6 megawatin tehon, siis selvästi enemmän kuin 100 metrin korkea tuulivoimala.  Aaltoenergia on myös parhailla paikoillaan lähes lakkaamatonta, toisin kuin tuulienergia. Lähtöhinta on molemmilla energiamuodoilla sama: ihan ilmaista.

Jos tarkastellaan tuulta ja aaltoja energian talteenoton kannalta, niin edellisessä on oikeastaan vain kaksi olennaista muuttujaa: suunta ja nopeus.  Meren aalloilla on noiden lisäksi mm. aaltojen välimatka ja meren pinnan korkeus. Jos vaikka suunnan suhteen voikin rannalla tyytyä vakio-oletukseen, niin aaltojen energiasta iso osa on edestakaista heiluntaa, joka asettaa energian talteenotolle erilaisia vaatimuksia kuin tuuli. Vielä suurempi tekijä on sitten se, että pinta-alaa kohti edestakaiset voimat ovat moninkertaisia aalloissa verrattuna ilmaan.  Tästä taas seuraa vaatimus järeistä rakenteista ja siitä taas seuraa edelleen korkea investointikustannus. Katsokaapa vaikka aallonmurtajia, miten järeitä ne ovat.

Suomi24:n Ilmastonmuutos -palstalla nimimerkki Sähköteurastaja kiinnitti huomioni uutiseen (Linkki), että taas on aaltovoiman työpaikkalupaukset pettäneet. Ettei vain olisi yksittäisestä epäonnistumisesta kyse? Eikäpä ollut, kun penkasin asiaa. Linkkejä-osiosta löytyy tapauksia. Myös kuvan 2 Pelamis-voimalatyypin valmistaja on ongelmissa, kuten ilmeisesti lähes kaikki alan kärkipään yritykset.

Kuten kuva 1 kertoo, Suomi ei ole aaltoenergiankaan suhteen kilpailukykyisin maa. Vielä viimeksi karttaa tarkastaessani Järvenpää ei sijainnut valtameren rannalla, mutta silti täällä on alan tutkimusta tai tuotekehitystä (Linkki). Tiedä sitten, paljonko Karhusen Minna tuohan tarjosi veronmaksajien varoja, mutta ainahan voi toivoa, että saamme ne jotenkin takaisin. Suomalaisen AW-Energy Oy:n kauniilla suomella Waverolleriksi nimetty aaltovoimala välttää monet meren vaarat (Linkki), koska laite sijaitsee meren pohjassa. Siihen ei pystyisi edes pieni jääkausi. Verrattuna joihinkin kansainvälisiin kilpailijoihinsa Waverollerin kehitys on ollut hitaanlaista, sillä linkeistä löytyy myöhemminkin aloittaneita yrityksiä, jotka ovat jo konkurssissa. Milteipä päinvastoin kuin yritys itse väittää, se toimiikin tuotannon suhteen supistuvalla sektorilla. Tämä toki antaa mahdollisuuden päästä nopeammin maailman kärkeen, jos tämä hieman heiluriovea muistuttava aaltovoimala olisikin myös tuulivoimaloihin ja muihin päästöttömiin voimaloihin nähden kilpailukykyinen. Tätä en voi tietää, eikä sitä tiedä moni muukaan vielä.

Vaikka tässä artikkelissa meressä pulikoidaankin, on kaiken tämän takana kuitenkin usko hiilidioksidin hirmuisesti aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Muutenhan näitä voimaloita ei olisi rakennettu ensimmäistäkään. Kaikki nämä jo tapahtuneet ja ehkä vielä myöhemmin seuraavat epäonnistumiset myös vähentävät mahdollisuuksiamme minkä tahansa katastrofin torjuntaan, koska resursseja on suunnattu väärin.

Kuva 2. Pelamis-aaltovoimala Portugalissa. Lähde: Wikipedia

Kuva 2. Pelamis-aaltovoimala Portugalissa. Lähde: Wikipedia

Linkkejä

http://www.aquamarinepower.com/news/aquamarine-power-announces-plans-to-downsize-business.aspx (Linkki) Pillit pussiin Oysterilta.

http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/09/scottish-government-accused-abandoning-wave-power (Linkki) Pelamis heikossa hapessa.

http://www.bbc.com/news/uk-scotland-highlands-islands-21657133 (Linkki) Wavegen-voimala the Limpet suljettu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Wavegen (Linkki) Voith Hydro luopui koko aaltovoimalalinjastaan.

http://econews.com.au/news-to-sustain-our-world/230m-wave-power-project-off-vic-coast-scrapped/ (Linkki) Suunniteltu iso aaltovoimala peruttu Australiassa.

Advertisements

3 responses to “Aaltovoima – ilmaisenergia, joka ei oikein kannata

  1. Seuraavassako aaltovoiman tulevaisuus, vai syydetäänkö niihin
    loputtomasti rahaa kun ne ovat olleet jo vuosikausia läpimurron kynnyksellä.

    Jossain oli määriyelty aaltovoiman olevan 20 kertaa markkinasähköä kalliinpaa, mutta jos hököttimen käyttöikä on rapiat 3 vuotta niin
    eihän tuota viitti edes arvioida kun siinähän makaa selvästi kahdeksikko kyljellään.

    http://www.illawarramercury.com.au/story/1365116/one-too-many-broken-promises-in-rusty-wave-generator-saga/

    Ilkka

    Tykkää

  2. Jos meillä aurinko- ja tuulivoimaan käytettävät tuet ml. syöttötariffit, käytettäisiin esim. sähköverkon saneeraamisen tai kaukolämpöverkon häviöiden ”pienentämiseen”, niin kuinka monta tuuli-, aurinko- tai aaltovoimalaa voisi jättää rakentamatta?

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s