Onko bioetanoli kilpailukykyistä?


Kuva 1. Lännen hirssi. Lähde: Wikipedia/Steve Renich

Kuva 1. Lännen hirssi. Lähde: Wikipedia/Steve Renich

Nyt näkyy uutisoidun uuden bioetanolitehtaan perustamisesta Myllykoskelle (Linkki).  Paikalliset poliitikotkin siitä riemastuvat (Linkki).  Linkistä käy ilmi, että hankkeelta aiottiin evätä tuki liian hyvän kannattavuuden takia. Onko nyt siis syytä juhlia heikompaa kannattavuutta?

Kannattavuudestahan tässä kaikessa kuitenkin on kyse, koska tekniikka on sinänsä jo ratkaistu, niin että mistä tahansa eloperäisestä, kuten vaikkapa turpeesta, voidaan valmistaa etanolia kaasutusprosessilla (Linkki). Kaasutusprosessilla saataisiin mahdollisesti vielä edullisemmin tehtyä metanolia, mutta senkin kilpailukykyisyys fossiiliseen maaöljypohjaiseen bensiiniin nähden on kiinni sekä maaöljyn hinnasta että annettavien ympäristötukien määrästä.

Ympäristövaikutuksista

Myllykosken bioetanolilaitoksen raaka-aineeksi mainitaan olki. Tottapa ovat testanneet, että Andrizin prosesseilla oljesta tippa tirahtaa (Linkki). Olkihan eroaa monesta muusta biomateriaalista runsaan silikaattipitoisuutensa vuoksi. Tämäkin ominaisuus tekee oljen huonoksi polttoaineeksi lämpölaitoksissa. Olki ”käytetään” kaiketi Suomessa yleisimmin maahan kynnettynä, jos varmaan vielä ensin eläinten kuivikkeenakin. Näissä käyttömuodoissa oljen hiilen kiertonopeus ilmakehästä ilmakehään on useita vuosia, kun polttoaineena se lienee lähempänä yhtä vuotta. Ja juuri luontaisen hiilen kiertonopeuden muuttaminen on se tekijä, jolla polttoaineita luokitellaan ”pahapäästöisiin” ja ”synninpäästön saaneisiin”.

Kuva 2. Hiilidioksidin tuotto energiayksikköä kohti bioetanolituotteilla ja fossiilipolttoaineilla. Lähde: Wikipedia/Mike Young

Kuva 2. Hiilidioksidin tuotto energiayksikköä kohti bioetanolituotteilla ja fossiilipolttoaineilla. Lähde: Wikipedia/Mike Young

Kuvassa 2 näkyy lähinnä ensimmäisen sukupolven bioetanoliraaka-aineiden hiilipäästöt verrattuna fossiilisiin aineisiin. Vain harva raaka-aine pääsee reilusti alle maakaasun päästötason.  Niinpä Pakistanissakin tehtäisiin globaali ilmastoteko, jos sokeriruo’ot syötettäisiin eläimille ja autoihin laitettaisiin maakaasusäiliöt.  Ensimmäisen sukupolven etanolilähteet ovat myös siitä huonoja, että ne käyttävät ruokaviljelyyn kelpaavaa peltoa polttoaineen tuotantoon (Linkki).

Suomessa ST1:n etanolituotanto on perustunut kaatopaikalle menevän ruokatähteen jalostamiseen, jolloin ei varsinaisesti ole tuhlattu viljelypinta-alaa. Tämä materiaali ei kuitenkaan riitä edes Suomen omiin polttoainetarpeisiin kuin n. 10% tasolle.

Ympäristövaikutusten painotus lienee bioetanolille olennainen seikka, koskapa tavanomainen maaöljypohjainen bensiini on tuotantokustannuksiltaan edullisempaa. Muita vaikuttavia seikkoja lienee esimerkiksi selluloosan myyntihinta ja polttopuun arvo, koska jos samasta raaka-aineesta saa paremman tuoton selluna tai poltettuna lämpölaitoksessa, ei siitä sitten enää etanolia valmisteta. Etanoliahan on suunnitteilla tehdä myös puupohjaisesti (Linkki), johon tuotteeseen edellä oleva vertailu sopii.

Seuraavien sukupolvien bioetanolilähteet

Myllykoskelle bioetanolitehdasta perustava Suomen bioetanoli OY:kin oli alkujaan ohran kannalla, kuten vielä tänään heidän nettisivunsakin kertoivat (Linkki). Kun olki on viljelyn sivutuote, joskus ehkä jopa jäte, sitä voinee pitää toisen sukupolven etanolilähteenä. Kuvan 1 lännen hirssi voisi myös olla toisen sukupolven etanolilähde, jos sitä viljeltäisiin esimerkiksi teiden pientarilla, jotka eivät sovellu edes laidunkäyttöön. Lännen hirssi on täysikasvuisena reilusti miehen korkuinen monivuotinen preeriakasvi, jolla voidaan saavuttaa yli 3000 etanolilitran vuosittainen hehtaarituotto. Tällä hetkellä ehkä edistynein bioetanolin valmistusprosessi on tuottaa etanoli jalostetuilla levillä (Linkki). Alan yritys, Algenol, lupaa 8000 gallonan vuosittaisen tuoton eekkeriltä eli yli 70 000 litraa hehtaarilta. Menetelmä vaatii rakennettua reaktorilaitosta, joten vertailu suoraan peltopinta-alaan ei ole kustannustenkaan osalta mielekäs. Leväetanolin pitäisi tulla markkinoille muutaman vuoden sisällä, mutta alkuunsa kaiketi vain Floridassa.

Suomen luontaiset edellytykset

Koska nykyään elämme yhä enemmän globaalisti kilpaillussa maailmassa, tulisi entistä enemmän laskea myös sitä, missä mahdolliset kansainväliset kilpailijat helpoimmin häviäisivät meille.  Elintarvikejätettä syntynee teollisuusmaissa samassa suhteessa asukasmäärään kuin Suomessakin, joten siinä ei ole erityistä luontaista etulyöntiä, joskin täällä kehitetty menetelmä voinee antaa tarvittavan kilpailuedun. Olki on varmasti yleisempää väkirikkaammissa maatalousmaissa, joten siinä ei ole mitään paikallisetua tarjolla.  Puuta meillä on asukasta kohti enemmän kuin esimerkiksi Euroopassa keskimäärin, joten puupohjaisen biopolttoaineen voisi ajatella olevan jonkinlaisessa etulyöntiasemassa täällä. Mahdollisesti itsekehitetyt ja patenttisuojatut menetelmät antanevat tässä sitten vielä pientä lisäetua. Metsäinen naapurimaamme Venäjä on samalla myös öljyvaltio, joten siellä ei välttämättä ole kovin suurta intressiä kilpailla biopolttoaineilla. Tästäkin seikasta saattaa olla hyötyä suomalaiselle biopolttoaineteollisuudelle.

Yhteenvetoa

Myllykosken bioetanolitehdas olisi toki tervetullut piristys Kouvolan seudulle, mutta sekä ympäristövaikutustensa että luontaisen kilpailukykynsä suhteen se ei ehkä ole ihan parhaalla paikalla Suomessa.  Kotimaisten polttoaineiden lisätarjonta kuitenkin olisi kauppataseellemme myönteistä, joka tekijä saattaakin kääntää kokonaistilanteen suotuisaksi tehtaalle yhdessä EU-tuen kanssa. Ellei sitten saudien öljyn alennusmyynti romuta koko biopolttoainesektoria, kuten voisi luulla tavoitteena olevankin.

Linkkejä

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/12/17/Bioetanolilaitoksen%20tiedotustilaisuus%3A%20Hankkeen%20lopullinen%20toteutuminen%20viel%C3%A4%20varmistumatta/20144961/4 (Linkki) Tiedotustilaisuuden repliikkejä Kouvolasta.

http://yle.fi/uutiset/vtt_olki_on_ongelmallinen_bioetanolin_raaka-aine/7695465 (Linkki)  VTT:ltä ei kysytty neuvoa. Se suhtautuu arvellen.

http://www.upmbiopolttoaineet.fi/biopolttoaineen-valmistus/Pages/Default.aspx (Linkki) Ei etanolia, vaan puupohjaista biolöpöä.

http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074254780/Biopolttoaineista+ei+ole+nykyisellaan+pelastajiksi (Linkki) Miltei 7 vuotta sitten jo uutisoitiin, ettei biopolttoaineet ole ilmastonpelastajia.

Advertisements

One response to “Onko bioetanoli kilpailukykyistä?

  1. Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato, mutta nämä nestemäiset biopolttoaineet näyttävät ainakin tänneppäin syövän enemmän kuin tienaavan jolloin niiden ERoEI olisi negatiivinen, eli veronmaksajat joutuvat maksamaan polttoaineesta kaksi kertaa saman kuin vaikkapa bensiinistä, eli ensiksi veroina ja sitten mittarilla.

    Mahdotontahan tuota on tässä tukiaisviidakossa tarkasti laskeskella
    kun ollessamme punavihreässä tukiaisviidakossa velatkin muuttuvat saataviksi, suurin hyöty näistä jätteen sivuvirroista saataisiin polttamalla ne lämmöksi ja sähköksi hyvällä hyötysuhteella ilman energiaavieviä ja kalliita bioprosessi kommervenkkejä.

    Semminkin kun on öljyn alennusmyynti joka tekee biopolttoaineesta suhteessa vieläkin kalliimpaa joka tarkoittaa että ne vaativat entistäkin enemmän tukiaisia näyttääkseen ”kilpailukykyisilta”.

    http://www.greentechmedia.com/articles/read/the-true-cost-of-corn-ethanol

    Ilkka

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s