Luonnonsuojelun pyhyys Baltianmerellä


Sain kimmokkeen kirjoittaa luonnonsuojelusta kommentoituani Ari Alsion Puheenvuoro-artikkelia (Linkki). Kirjoittajan mielestä Suomessa ei ole ryhdytty toimiin Baltianmeren suojelemiseksi ja kommentoijat ovat miltei yksimielisiä siitä, että jotain lisää pitää tehdä. Kannattaa lukea myös kommentit, sillä esimerkiksi Matti Villikari esittää osin samoja mielipiteitä kuin minä tässä.

Kun uutena harrastuksenani huonon huumorin lisäksi on huono runous, niin koetakaapa kestää tämän kerran:

”Itämeren suojelu, se on tärkeä.” Siinä onko sanelu, vailla järkeä?

Yleisesti ottaen juuri kukaan ei vastusta luonnonsuojelua, ainakaan julkisesti. Luonnonsuojelu on saavuttanut eräänlaisen pyhyysaseman. Tästä on sitten seurauksena se, että mitä tahansa voidaan hyväksyä, jos se perustellaan luonnonsuojelullisilla syillä. Esimerkkinä tästä vaikkapa kaikille niin pyhä Baltianmeren suojelu ja sen seurauksena kymmenien tuhansien laskut haja-asutusalueen viimeisille asukkaille Suomessa, yleensä jo iäkkäämmälle väelle. Kyse tässä on ns. paskalaista ja vaatimuksesta varustaa mökit jätevedenpuhdistamoilla (Linkki).

Kuvasta 1 näemme, että väitteille Venäjän sotkemasta Suomenlahdesta on vuosituhannen vaihteessa ollut vankka perusta. Sittemmin Pietarin jätevirtaa Itämereen on hillitty (Linkki), osin suomalaisrahoituksellakin. Sedimentteihin kertyneet ravinteet eivät kuitenkaan hetkessä häviä. Järvenpään ”pietarilainen” jätevesijärjestelmä lopetettiin jo vuonna 1964 ja yhä Tuusulanjärveä hoidetaan liikaravinteiden vuoksi.

Kuva 2. Rehevöityminen Baltianmeressä. Lähde: esri/HELCOM

Kuva 2. Rehevöityminen Baltianmeressä. Lähde: esri/HELCOM

Kuvassa 2 näkyy sitten rehevöitymistilanne nelisen vuotta sitten. Huomioin, että lähinnä Pietaria oleva mittauspistekin näyttää olevan toimimaton.

Katsottaessa Pohjanlahtea, näemme että se on laadultaan vaihtelevaa, Selkämerellä pääosin kehno, keskisellä Perämerellä jopa hyvä.  Ihan huonolaatuista rantavettä näyttää olevan Ruotsin puolella vähemmän, joskin Suomen puolella esiintyy sitten enemmän hyvään luokkaankin yltävää rantavettä. Tässäpä olisi meille Suomessa ihan riittävä osuus Baltianmeren suojelusta, siis Pohjanlahden pitäminen nykyisellä tasolla tai vähän vielä puhtaampana. Siinä sentään voi luottaa, että vastarannallakin tavoite on sama, eikä meidän tarvinne mennä lahjoittamaan sinne jätevedenpuhdistamoja.

Kun lueskelin joitakin suomenkielisiä tekstejä, joissa kuvailtiin Baltianmeren yleistilaa, Pohjanlahtea tuskin mainittiin.  Viittaa vahvasti siihen, että epäkohtia pyritään korostamaan. Teemana esille kohoaa syyllistäminen, tarkemmin sanottuna suomalaisten syyllistäminen. Eräs ihmeellisyys on, etteivät Pohjanmaan lakeuksien suomalaisviljelijät ole saaneet Pohjanlahtea rehevöitymään samassa määrin kuin  Salpausselän eteläpuolisen Suomen maanviljelijät ovat onnistuneet Suomenlahdella. Vai olisiko vastarannoillakin osuutta tilanteeseen?

Nettiä selatessani olen havainnut, että esim. Britanniassa on varakkaamman joutoväen kuten aatelisten harrastuksena perustaa säätiöitä vaikkapa sarvikuonojen ja norsujen suojelemiseksi, vaikkei näitä eläimiä elä koko Brittein saarilla luonnossa.  Tuollaiset harrastukset palvelevat varmaankin niihin osallistuvien ihmisten sosiaalisia tarpeita, enkä usko, että niillä vahingoitetaan kohteena olevia eläimiä. Verrattuna joidenkin kiinalaisten harrastukseen ostaa norsunluuta ja sarvikuonon sarvia, ei mitään moittimista kunnon briteissä. En toki vastusta harrastusmuotoista luonnonsuojelua Suomessakaan, mutta verovaroin tehdyllä toiminnalla tulisi olla sekä kriittinen asiantemus että demokraattinen kannatus takanaan. Paskalaissahan em. kannatus muodollisesti oli hallituksella, koska kohteeksi joutuneet kansalaiset eivät etukäteen voinneet tietää, mitä saavat äänestäessään ehdokkaita eduskuntaan. Projektin epäonnistuminen taas kertoo kriittisyyden vähäisyydestäkin. Olisiko asiantuntijoinakin käytetty valeasiantuntijoita tai vastaavia?

Baltianmeren osalta olen sitä mieltä, että kun siitä on puhuttu jo kymmeniä vuosia ja monenlaista toimintaakin on ollut myös verovaroilla kustannettuna, maan ollessa nyt pitkäaikaisessa lamassa, verovarojan tuhlausta tähän mereen ei pitäisi lisätä. Toki laman syventäminen Suomessa saattaisi vähäisessä määrin vähentää päästöjä Suomenlahteen, mutta asiat tulisi priorisoida oikein. Ihmiskunnan perusidea on asettaa ihminen luonnon edelle.

Linkkejä

Itämeri Nyt -linkki löytyy vakiolinkkilstaltani oikealta.

http://helcom.fi/ (Linkki) Baltianmeren suojelun hallinnointiin alueen valtioiden perustama organisaatio. Laaja sisältö, muttei millään alueen kielellä.

Advertisements

5 responses to “Luonnonsuojelun pyhyys Baltianmerellä

  1. En muistanutkaan tuota MOTin juttua, mutta Ilkka on 100 % oikeassa. Paskalaista sen verran, että meillä on paskalaki on konkreettisesti voimassa kun on pienpuhdistamo ”käytössä”. Ei meillä ennen pienpuhdistamo paska tontilla haissut, mutta kai sen paskan pitää haistakin kun kerran maalla asutaan!

    Tykkää

  2. Tuoksunsa kullakin, muistankin rakentaneeni kaverille omakotitalon Somerolle, puhdistusjärjestelmän tullessa kahden sakokaivon kautta pellonojaan.

    Ja siinähän olikin ympäristöviranomainen havukkana paikalla kun kyse oli kahden jo iäkkäämmän immeisen lirut, samalla kun naapuri ajaa paskerviskerillä sikalan lietettä 10 tonnia hehtaarille 10 metrin päähän,
    ja valittajille ostin tiedonantajan johon konekirjoitin tilaajan nimen ja osoitteen ja viskasin postilaatikkoon jotta naapuritkin näkivät, ja saanenkin sanoa etten ollut kovin suosittu kaikissa piireissä,
    etenkin kun lupasin perustaa hiekkapuhaltamon.

    Sehän oli leivän isän tuoksu.

    Ilkka

    Tykkää

  3. Vuosiraportti 1998 on vähän vanha, mutta annettakoon anteeksi, koska itämeriportaali on näköjään noilta osin ajettu alas.

    Kiinnostaisi tietää, miksi saaristomeren tila on punaisessa kartassa ’moderate’, mutta selkämeren ’heikko’. Mihin mittauksiin asteikko perustuu? Ei nimittäin taida perustua oikein mihinkään.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s