Synteettinen freoniloukku – mitä sitten?


Science Daily uutisoi: Kemistit kehittivät huokoisia molekyylejä, jotka sitovat kasvihuonekaasuja(Linkki).  Tutkielman tiivistelmästä en oikein saanut selvää(Linkki), että mistä tässä onkaan kyse. Sekin hiipi mieleen, että onko ilmastonmuutos taikasana, jota voi käyttää, jos haluaa tutkimukselleen julkisuutta ja lisärahoitusta. Syöpähän se aiemmin oli kemiassa. Lisäksi  kohdassa ”…small organic molecule that organizes into a noncovalent organic framework…” tuo organisoituminen haiskahti muotitermiltä sekin.

Onnenkantamoisena löysinkin tutkielman version netistä(LinkkiPDF). Mielipiteeni muuttui siltä osin, että pidän tehtyä synteesiä loistavana ja ilmeisesti uutta uraa orgaaniseen kemiaan luovana. Nimittäin orgaanisessa kemiassa kiteet on pistetty purkkiin eikä yhdisteen kiteillä ole juuri ollut synteettistä tai muutakaan hyötykäyttöä. Kiteethän eivät reagoi. (Ohitan tässä kiteiden käytön kyseisen yhdisteen tunnistamiseen.)  Tässä tutkimuksessa on älykkäästi valmistettu molekyyli, joka kitetyy siten, että kiderakenne on hunajakennomaisesti reikäinen.  Fluori-subsituentit asettuvat siten, että reiät tulevat fluoripintaisiksi. Ehkä substituenteissakin on variointimahdollisuuksia?

Kiteen reiät tai yhdensuuntaiset huokoset toimivat sitten absortiopintana myös fluoriyhdisteille, mutta selektiivisyys ei tutkimuksen perusteella vaikuta kovin merkittävältä, paitsi arvatenkin molekyylikoon suhteen. Pieneen reikäänhän ei isohko molekyyli helpostikaan osu, jos mahtuu ollenkaan.  Vaan tutkielmassa annetaan ymmärtää, että reikien kokoa voidaan säätää perusmolekyyliä muuntamalla.

Olisin kuitenkin vähän sitä mieltä, että tutkijat sittenkin yrittivät rahastaa hypettämällä väärää sovellusta. Ei näillä molekyyleillä mitään jo ilmakehään karannutta massoittain kerätä, eikä ehkä tule käyttöön edes freoni-jääkaappien purkulaitoksiin. Riippuu toki sitten hinnastakin, joka monivaiheisen synteesin tapauksessa saattaa pieniä määriä valmistettaessa jäädä lääkeaineluokkaan. Vaan järkeviä käyttökohteita saattaa löytyä mm. kemian analytiikasta ja ehkä jopa syntetiikasta. Analytiikkamahdollisuudet työn tekijät itsekin mainitsevat.

Se vierastamani organisoituminen onkin tutummin kiteytymistä. Tässä vaan kiderakenne on räätälöity ja edelleen räätälöitävissä.

Laittaisin kavereiden Teng-Hao Chen, Ilya Popov, Watchareeya Kaveevivitchai, Yu-Chun Chuang, Yu-Sheng Chen, Olafs Daugulis, Allan J. Jacobson ja Ognjen Š. Miljanić tutkimuksen nobelkomitean syyniin. Jos kyse on todellakin alkuperäisideasta, niin mikseipä tuossa olisi mitaloinnin aihetta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.