Aineistosarjojen erot kasvavat – onko vika satelliittimittauksissa?


Kuten tarkkaavaiset lukijani ovatkin huomanneet, olen laittanut oikeanpuoleisen palstan linkkilistaani ylimmäksi eräitä päivittyviä kuvalinkkejä, joista saa selvyyden maailman ilmastotilanteen yhdellä vilkaisulla. Vielä tarkemman kuvan saa, jos kuvalinkkiä napsauttaa hiiren kakkospainikkeella ja valitsee esiintulevasta kohdevalikosta Näytä kuva -toiminnon. Ihan ensimmäisenä palstalla onkin Ole Humlumin climate4you-kuvaaja, josta näkee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja eri lampötilasarjojen kuukausiarvot. Lämpötiloista kaksi satelliittimittauksien ja kolme maa-asemien sarjoja. Eri mittaustavoilla saadut kuvaajat näyttäisivät olevan varsin sopuisasti samanmielisiä tuossa skaalassa esitettynä.

Eikä liene kyse vain skaalan tarkentamisesta, kun kuva 1 kertoo, että eri ainestosarjoissa on eroa. Käyttämäni aineiston välittäjänä on woodfortrees(Linkki). Syy tähän kaavion piirtelyyni on The Guardianin tiedeuutinen Wengin ja kumppaneiden tutkimuksesta(Linkki), jonka mukaan nimenomaan sateelliittimittauksissa on vikaa(Linkki). Toimittaja Abraham ei kuitenkaan vaikuta täysin vakuuttuneelta ja tasapuolisuutta osoittaen antaa tilaa myös tri Roy Spencerille, joka arvelee Wengin yliarvioineen veden aiheuttaman satelliittien mittausvirheen. Kahden muun tutkijan, Zoun ja Chengin aiempi tutkielma samasta teemasta löytyy netistä(LinkkiPDF), joten siitä saanee vinkkiä, millaisia asioita nyt maksumuurin takana voisi olla tässä uudemmassakin tutkielmassa. Zou on yhteinen tekijä molemmissa tutkimuksissa.

Tutkimuksesta on uutisoitu myös Reporting climatescience-sivustolla (Linkki). Täälläkin se saa myös kritiikkiä osakseen. Toisaalta esille tulee sekin mahdollisuus, ettei arvosarjojen ero olisikaan virhe.  Kattaahan satelliitit esim. hieman suuremman osan maapallosta kuin lämpömittarit, joiden tulokset joudutaan tasaamaan sinne, mihin ei mittarit yllä.

Vaikka itselleni jääkin epäselväksi mm. se, miksen Ole Humlumin kuvaajassa tätä nyt esillä olevaa aineistoeroa havaitse, niin oma kuvaajani on silmämääräisesti yhtäpitävä WoodForTrees.org -palvelun antaman kuvaajan kanssa. Näin tietenkin pitääkin olla, samaa aineistoa käytettäessä. Sen lisäksi  rss-satelliittiaineiston kulmakertoimen korjaus The Guardianissa mainitun 30% verran tuottaa lähelle gistemp-aineiston kulmakerrointa olevan tuloksen. Näin arvelisin kuvan 1 estittävän olennaisen osan ongelmasta.  Jos noita kulmakertoimia vertailee, niin kuitenkin uah-satelliittisarjan ja hadcrut-maasarjan kulmakertoimien ero on vähäisempi kuin kahden satelliittisarjan keskenäinen ero.  Hieman loivempien kulmakertoimien lisäksi satelliitit antavat vertailuarvoon nähden pienempiä poikkeamia heti alusta alkaen.

Mitä noihin kasvaviin eroihin aineistosarjojen välillä tulee, niin pikainen vuodesta 1997 nykyaikaan tekemäni aineistojen kulmakerroinvertailu paljasti, että gistemp  ja uah ovat siirtyneet lähes samaan kulmakertoimeen, kun hadcrut on näitä loivempi puolisen astetta vuosisadassa ja rss on peräti etumerkiltään negatiivinen.  Eroa on siis syntymässä satelliitin ja satelliitin välillekin, joskin aikajänne on epäkelvon lyhyt tässä pikavertailussa. Mikään sarja ei kuitenkaan viitannut kiihtyvään lämpenemiseen, vaan kaikissa näkyi lämpötilojen nousun hidastumista, joka näkyy myös kuvassa 1.

Tilanteen ollessa vielä vähän vaiheessa, ehkä riskittömimmän lämpötilasarjan saa keskiarvoistamalla maa-asemien ja satelliittien aineiston. Näinhän tekee Humlum kuin WoodForTreeskin omassa nimikkokuvaajassaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s